Japani on aivan mahtava matkakohde! Vaikka vierailisi samoissa kaupungeissa ja kävisi katselemassa jopa samoja nähtävyyksiä, aina löytää jotain uutta. Julkinen liikenne toimii, ihmiset ovat ystävällisiä ja hintataso vähintäänkin kohtuullinen (esim. ravintolaruokailu jopa edullista Suomeen verrattuna). Japanin kielen osaamisesta on hyötyä, mutta myös kieltä taitamaton pärjää varmasti.

Tässä muutamia omia huomiotani Japanissa matkailuun ja treeneihin liittyen:

• Kävimme treenaamassa viidellä eri taidosalilla, joista jokaisella meidät otettiin iloisesti vastaan! Treeneissä oli melko rento meininki, joten äärimmäisen tiukkaa salikuria ei kannata jännittää. On kohteliasta sopia treenikuviot kuntoon etukäteen paikallisten kanssa eikä vain ilmestyä yllätyksenä paikalle. Varaudu myös illanviettoon harjoitusten jälkeen!
• Japanissa on vahva lahjanantokulttuuri, joten matkalle kannattaa varata mukaan pieniä tuliaisia Suomesta. Esimerkiksi Muumi-tuotteet olivat kovaa valuuttaa.
• Mikäli matka sijoittuu lämpimään vuodenaikaan, niin kuumuuteen kannattaa varautua nauttimalla reilusti nestettä (taidotreeneissä ja muutenkin)! Onneksi juoma-automaatteja löytyy käytännössä kaikkialta ja niiden hintataso on suunnilleen sama kuin kaupoissa.
• Erikoista oli japanilaisten tapa olla käymättä suihkussa treenien jälkeen. Useasti saimme hämmästyneitä katseita, kun kyselimme suihkun perään pukuhuoneessa: ”Tuolla ne ovat, mutta ei niitä kukaan kyllä käytä…” Valitettavasti suihkussa käynti hieman hidasti myös treeneistä lähtemistä, jonka olisi toivottu tapahtuvan mahdollisimman tehokkaasti. Harjoituksissa tuli kuitenkin hikoiltua sen verran, ettei juuri käynyt mielessä jättää peseytymistä väliin 😉
• Suosittelen tutustumista paikalliseen tapakulttuuriin ennen matkaa pahimpien mokien välttämiseksi. Suurempaa stressiä ei tästä kuitenkaan kannata ottaa, sillä länsimaalainen turisti saa kyllä (usein tahatonta) epäsopivaa käytöstään anteeksi. Jos kuulet paikallisten ”sihisevän” (vetävän ilmaa sisään hampaat yhdessä), olet ehkä tehnyt jotain väärin. Tai sitten he vain pohtivat vastausta kiperään kysymykseesi.
• Muista pitää silmät auki: pieniä hauskoja juttuja on aivan kaikkialla! Esim. satunnaisen paikallisen nuoren takin selkämyksestä bongattu ”Please don’t die” -hihamerkki sekä junassa ollut katalogi, joka sisälsi mitä erikoisimpia tilaustuotteita. Tähän postaukseen on koottu kuvia muutamista tällä reissulla hymyilyttäneistä asioista 🙂

Voin lämpimästi suositella treenimatkaa Japaniin kaikille taidokoille! Eiköhän siis varata kalenterista tilaa vuoden 2017 loppukesälle ja suunnata Yamanashiin taidon MM-tapahtumaan? Samaan reissuun kannattaa ehdottomasti sisällyttää myös hieman kiertelyä muuallakin Japanissa. Matkakassan kerryttäminen alkakoon!

Loppuun vielä matkaseuralaisten vastauksia reissuaiheisiin kysymyksiin:

Riku

1. Siisti, toimii, ruoka!
2. Treenien jälkeiset illanvietot paikallisten taidokoiden kanssa.
3. Kaikki tuntui toimivan todella smoothisti, eikä missään ole likaista, vaikka väkeä on kuin pipoa!
4. Kyllä ja ei, Hamachon ja Arakawan treeneissä oli mielestäni hyvin samantyylistä kuin Suomessakin, mutta Korenkanin ja Yokohaman maratontreeneissä sen sijaan oli varsin erilainen fiilis.

1. ”organisoitu kaaos” (yksi sana), ”yllättävä”, ”kuin toinen koti” (taas yksi sana)
2. Illanvietot kanssatreenaajien kanssa. Treenit ylipäänsä. Paikalliset herkut (nam!). Iso Ufocatcher päävoitto ja tamburiinimies tai sitten lyhyesti ”koko matka oli kohokohtaa”
3. Luonnon monimuotoisuus. Kaupungit tuntuivat melko tyhjiltä siihen nähden, että porukkaa on niinkin paljon. ”Se, että kaikki vaan toimii”. Ravintoloiden annosten täydellinen yhdenmukaisuus muoviannosreplikoihin nähden.
4. Pääasiassa sama fiilis kuin Suomessa, treeneissä keskityttiin ehkä enemmän perusasioihin. Treenit myös kestivät pidempään, ja osittain tästä johtuen treeneissä ramppasi porukkaa edestakaisin pitkin vuoroa (osa tuli vain lopuksi, osa lähti jo aiemmin). Tavat olivat kuitenkin hyvät ja alemmat vyöt kavivät ilmoittamassa tulostaan käytännössä katsoen kaikille ylemmilleen (joka vei Nakanon salilla melko lailla aikaa :D)

1.  Roskaton (roska on terroriuhka, joten roska-astiatkin on monesta paikkaa poistettu), palautehakuinen (”please teach me”, vaatii mustavyö sinivyöltä), epäsovinnainen (lähikaupat mainostavat viinaa ja tupakkaa, epämääräiset klubit toimivat avoimesti)
2. Nikkoon maisemat, aurinkorasvan eli paikalliskielellä ”kärvennyksenpysäyttimen” hankintaprosessi, karaoke, kylpyallas katolla (ja löylykielto saunassa), hihnalla pyörivä sushi sekä tietysti treenit ja jatkot japanilaisten kanssa.
3. Ruuhkajunien noin puolen minuutin vuoroväli lähtöpäivän aamuna, jet lagista selviäminen valvomalla yhdessä päivässä, jumalien ulkoilutuspäivä Arakawassa. Unsokun hajoamisen universaalius, kun tahtia lisättiin.
4. Harjoitukset kestivät pääsääntöisesti pitempään, 3 h vs. 1,5 h. Sisältö sinänsä ei ollut kovin poikkeavaa Suomeen verrattuna, vaikkakin hieman hengikeskeisempiä sovellukset tuntuivat olevan. Treeneihin tuli myös usein ihmisiä myöhässä mukaan.

Pauli

1. Lämmin, huomaavainen, kaunis
2. Treenit ilman muuta. Yhtenäisyyden meininki vaikka yhteistä kieltä ei oikein löytynyt.
3. Muovikopiot joka paikassa ravintoloiden ruoista, kaikki oudot automaatit, puhuvat hissit
4. Osittain. Eri dojoilla selkeästi erilaista treenaamista, porukkaa ja henkeä.

Jussi

1. Vilkas, hauska, ja turvaisa
2. Taidotreenit ja ruokailut muiden kanssa sekä kaikki nähtävyydet
3. Kauppojen määrä yllätti, ja miten paljon väkeä sopi hyvässä harmoniassa joka paikkaan
4. Joka seura oli omalla tavallaan erikoinen. Yhteinen laji ja tekniikat yhdisti hyvin.

Teksti: Nanne Malm & muu reissuporukka

Kuvat: Nanne Malm & Iiro Toppila