”Junnutreenien vetäminen ei ole mielestäni helppo tehtävä. Palaute on havaittavissa suoraan: kuinka moni junnuista jatkaa harrastusta. Se, millaiset ovat itse teenit, on hyvin seurakohtaista ja ennen kaikkea vetäjäkohtaista. Kuka painottaa perusasioihin, kuka leikin varjolla tapahtuvaan opetukseen jne. Useimmiten treenaajien ikä ja sukupuoli on merkittävässä roolissa. 7-10 -vuotiaille on ”omat” treenit suhteessa 10-15 -vuotiaisiin.” Tuumaili Kari Hakuli Kamae-lehdessä vuonna 2003. Lue koko juttu. Pätevätkö kultaiset säännöt vielä? Jatka lukemista Näkemysiä juniorivalmentajan tehtävistä – miten junnuvetäjät motivoivat kohai-joukkiotaan
Arkistot kuukauden mukaan: maaliskuu 2015
KIRIRINKI-kampanja tukemaan Suomen taidomaajoukkuetta
Taido on melko tuntematon laji suurelle yleisölle ja rahoituksen löytäminen kilpailijoille voi olla hankalaa. Tätä asiaa muuttamaan Suomen taidomaajoukkueelle avattiin oma KIRIRINKI -kampanja torstaina 26.3.2015. Kampanja kestää 60 päivää ja sen aikana on tarkoitus kerätä varoja maajoukkueelle ja siten mahdollistaa joukkueen mahdollisimman suuri koko ja nuorten osallistujien mukaanpääsy. Jatka lukemista KIRIRINKI-kampanja tukemaan Suomen taidomaajoukkuetta
Japanilainen puutarha Osa 4. Seinät ja koristeet
Taru Haimin opinnäytetyöhön japanilaisista puutarhoista kurkistetaan nyt viimeistä kertaa ja aiheena ovat puutarhoissa käytettävät seinät ja koristeet. Jatka lukemista Japanilainen puutarha Osa 4. Seinät ja koristeet
Japanilaisia taidotermejä
Väärin: onekaisemas, onekaisimas
Oikein: ONEGAISHIMAS(U)
Onegai merkitsee pyyntöä tai toivomusta ja shimasu tulee tehdö-verbistä eli ”teen pyynnön” eli pyydän. Lausahdus on kohtelias pyyntö harjoituskaverille parhaan tekemisestä, ja se sisältää myös ajatuksen omasta yrittämisestä tehdä parhaansa. Viimesitä u-kirjainta ei lausuta.
Taitoharjoittelu ja taitava taidoka – Nuorten Valmennuspäivän kuulumiset
7.3. pidetyn Nuorten valmennuspäivän aiheena oli taitoharjoittelu ja millainen on taitava taidoka. Kasassa meillä oli mukavan kokoinen joukko reippaita ja motivoituneita nuoria.
Päivä pistettiin käyntiin vauhdikkaalla kamae-hipalla, jossa käytettiin eri liikkumistyylejä ja chudan kamaeta kiinni jäädessä ja pelastaessa. Tästä jatkettiin liiketaitoharjoittelulla, jossa jokainen pääsi hyödyntäämään koordinaatio-, tasapaino- ja keskittymistaitojaan erilaisissa hypyissä ja asennoissa. Myös esimerkiksi käsinseisontaa harjoiteltiin eri menetelmin. Jatka lukemista Taitoharjoittelu ja taitava taidoka – Nuorten Valmennuspäivän kuulumiset
Japanilainen puutarha osa 3. Elementit
Taru Haimin japanilaista puutarhaa käsittelevään opinnäytetyöhön kurkistetaan nyt kolmatta kertaa. Aiheena tässä osassa ovat puutarhalle olennaiset elementit. Jatka lukemista Japanilainen puutarha osa 3. Elementit
Mitä kuuluu taidoseuroille? Osa 2. Kouvolan Taido
Seurakuulumiset jatkuvat nyt Kouvolan Taidon osalta! Jatka lukemista Mitä kuuluu taidoseuroille? Osa 2. Kouvolan Taido
Japanilainen puutarha osa 2 Kasvit
Taru Haimin opinnäytetyöhön kurkistaminen tuo seuraavaksi eteen tyypillisiä japanilaisissa puutarhahoissa käytettäviä kasveja. Jatka lukemista Japanilainen puutarha osa 2 Kasvit
Mitä kuuluu taidoseuroille? Osa 1. Vantaan Taido
Aiemmin laitoin blogiin pienen kyselyn seurojen kuulumisten kartoittamiseksi, mutta vastausrintamalla on ollut hiljaista. Ensimmäiseksi esimerkkinä kirjoitan nyt sitten omakohtaiset kokemukseni kotiseurastani Vantaalta. Jatka lukemista Mitä kuuluu taidoseuroille? Osa 1. Vantaan Taido
Japanilaisia taidotermejä
Väärin: krismäs, streismas, reismasu, reishimasu
Oikein: SHITSUREI SHIMAS(U)
Sana on kohtelias anteeksipyyntö salissa oleville ylemmille vöille omasta sisäänastumisesta (tai salin harmonian rikkomisesta). Sananmukaisesti shitsurei merkitsee epäkohteliaisuutta ja shimasu tulee tehdä-verbistä eli ”teen epäkohteliaisuuden”.
Taido on hyvän fiiliksen kamppailulaji. 