Aihearkisto: Kisatatami

Kohta alkaa kuumottaa! kohti EM-kilpailuja 2019

Ensimmäiset Euroopanmestaruudet ratkottiin Ruotsin Uddevallassa 1987. Kilpailuissa järjestetyssä hokei-sarjassa kilpailivat sekä naiset että miehet samassa sarjassa. Ottelumestaruudet ratkottiin tuolloin kuitenkin vain miesten kesken. Riitta Airamosta ja Peter Laitiaisesta tuli Suomen ensimmäiset Euroopanmestarit.

Edellisen kerran Suomessa kamppailtiin EM-kilpailujen merkeissä elokuussa 2003 Hollolassa. Tuolloin miesten hokeissa saatiin Suomeen kolmoisvoitto Jani Pylväisen (2019 maajoukkueen valmentaja) voittaessa kultaa, hopealle sijoittui Matias Soininen ja pronssille Marko Havu. Samoissa kisoissa Satu Hiltunen (nyk. Kosonen) vei tuplamestaruuden Johanna Pohjolan sijoittuessa hokein pronssille.

Tampere kesällä. Kuva: Laura Vanzo, Visit Tampere Oy.

Tänä vuonna kilpailut käydään Tampereella ensimmäistä kertaa kaksipäiväisissä kisoissa. Kilpailupäivien aikana käydään sekä EM-kilpailujen että ystävyyskilpailujen sarjoja siten, että ystävyyskisat sijoittuvat enemmän aamupäivään ja Euroopanmestaruus-kilpailujen sarjat iltapäivään. Pienimpien junioreiden sarjat pyritään kuitenkin toteuttamaan kootusti yhden päivän aikana. Otathan kuitenkin huomioon, että tarkemmat aikataulut selviävät hieman lähempänä tapahtuma-ajankohtaa. Jos et jostain syystä ehtinyt ilmoittautumaan ystävyyskilpailuihin, niin jälki-ilmoittautuminen on vielä mahdollista! Toteutuviin sarjoihin voi ilmoittautua 15.7. saakka -> ota yhteys taido[ät]taido.fi ja pääset mukaan kisahumuun!

Vaikka kaikki huipentuukin itse kisatapahtumaan, Tampereella tapahtuu muutakin. On seminaareja ja vyökokeita. Kokouksia. Jännitystä ja hikeä. Kannustusta ja uusia tuttavuuksia. Ei pidä myöskään unohtaa lauantaina järjestettävää iltajuhlaa, jossa loppuillasta laitetaan jalalla koreasti (tiedustele päivälliskorttia taido[ät]taido.fi, jos jäit rannalle!).

Rajaportin sauna. Kuva: Sari Mäkelä. Visit Tampere Oy.

Kansainvälisille kisavieraille tarjotaan myös erilaisia retkiä ja lisäelämyksiä, mitä Tampereella ja lähistöllä on tarjota. Rajaportin sauna Pispalassa on oheistapahtumista suosituin! Seminaaripäivän jälkeen hikoillaan Suomen vanhimmassa edelleen toiminnassa olevassa yleisessä saunassa. Sauna on edelleen lähes alkuperäisessä asussaan vuodelta 1906.

Viiden päivän aikana tarvitaan runsaasti vapaaehtoisia ja talkoolaisia, jotka omalla osaamisellaan ja työpanoksellaan tekevät tapahtumasta niin katsojille, kilpailijoille kuin tukijoukoillekin ikimuistettavan ja onnistuneen! Taidon EM-tapahtumaa tehdään yli kolmenkymmenen talkoolaisen voimin. Heille jo etukäteen mitä suurin kiitos!

Vuoden 2013 MM-tapahtuman vapaaehtoiset. Kuva: Olavi Kurttio

Seminaarit ja vyökokeet järjestetään keskitetysti Varalan urheiluopistolla ja itse kilpailut järjestetään Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen (TESC) D-hallissa.

Mikäli jäi kutkuttamaan kuka vie näiden kisojen mestaruuden ja saadanko kotimaisia tuplamestareita tällä kertaa, tarvitset tapahtumaa varten piljetin. Lippuja voi lunastaa täältä. Muistathan myös kisasivut taido2019.com, also in english!

”Kisoissa ottelut ovat täynnä taktiikkaa, ajoitusta ja toisten mittaamista.”

Vuoden 2019 SM-kisoissa miesten rankingsarjan ottelussa koettiin pienoinen yllätys, kun vasenta kaistaa ohi suhahti Järvenpään nuori Oliver Waltari, jättäen monta kokenutta kehäkettua nielemään pölyä. Kuka on tuo nuorimies? Kamaeblogin toimitus iski Oliverille muutaman kysymksen, jotta nuoresta miehestä tietäisi jokainen ainakin jotain.

Treenaan fiksusti ja treenaan kovaa, kisoissa näkee, mihin se riittää.” Oliver Waltari, Miesten Jissenin suomenmestari 2019

Oliver Waltari
Oliver Waltari SM-kisoissa 2019. Kuva: Sera Kaukola

Nimi:
Oliver Waltari
Syntymävuosi:

2001
Taidon aloitusvuosi:

2008
Nykyinen vyöarvo:

1.kyu
Lempitekniikka:

Sentai kaijo geri
Suosikkihokei:

Tentai no hokei

  • Mikä sai aikanaan taidon pariin?
    Kun olin seitsemän, näin Kungfu Pandan. Sanoin vanhemmilleni, että haluan kokeilla lajia, joka näyttää samanlaiselta ja seuraavana päivänä olin kokeilemassa taidoa.
  • Mikä on saanut pysymään tämän lajin parissa? Onko matkalla ollut muita harrastuksia?
    Taido on pitänyt minut harrastamassa sen monipuolisuuden takia. Aina löytyy parannettavaa ja jotakin uuden oppimista. Matkalla on ollut muitakin harrastuksia, kuten koripalloa ja muita kamppailulajeja, mutta taido on aina ollut tärkein.
  • Mikä kilpailemisessa eniten viehättää?
    Jännitys. Kotisalilla harjoitteluun ei saa samanlaista tunnetta kisoihin verrattuna. Sen tunteen lisäksi kisoissa tapahtuu paljon muutakin, mitä ei saa harjoituksissa. Kisoissa ottelut ovat täynnä taktiikkaa, ajoitusta ja toisten mittaamista. 
  • Millaisilla tavotteilla lähdit SM-kisoihin?
    Katsoin aamulla Kihapista kaaviot ja totesin itselleni vain: ”Tänään taitaa tulla lyhyet kisat.” Kaikki sarjat tuntuivat vaativilta, joten en lähtenyt miettimään ensimmäisiä otteluja pidemmälle.
  • Poikkesiko tämän kauden kisavalmistautumiset aikaisemmista?
    Harjoittelin Suvi Nissisen kanssa paljon jisseniä, enemmän kuin aiemmilla kausilla. Se oli ainoa muutos kisavalmistautumiseen.
  • Tuliko SM-kisojen ranking jissenin voitto itsellesi yllätyksenä?
    Ensimmäinen voitto tuli minulle suurena yllätykseni. Sen jälkeen jokainen ottelu oli minulle pelkkää plussaa. Kun viimeinen ottelu oli ohi, en pystynyt käsittämään mitä oli tapahtunut.
  • Nimeä kolme henkilöä jotka ovat eniten vaikuttaneet taidouraasi, mielellään muutaman sanan perusteluin?
    Ehdoton numero yksi on Suvi Nissinen. Hänen kanssa olen harjoitellut eniten vuosien varrella ja olemme molemmat kehittäneet toisiamme paljon. Suvin jälkeen kaksi vaikuttavinta on vaikea päättää. Minulla on taidourani aikana ollut paljon mahtavia valmentajia ja treenikavereita. Jos vain kolme voin valita, niin kaksi muuta ovat Jani Pylväinen ja Tomi Tolsa. Tomi ohjasi minun jissen harjoittelun oikeaan suuntaan ja sain häneltä myös oheisharjaroitteluun apua. Jani ohjasi minua juniorisarjojen aikana ja hänen tapa ohjata on sopinut minulle.
  • Kesän tavoitteet? Mitä odotat kesältä eniten?  
    Kesäni selvä kohokohta on EM-kisat. Tavoittelen kisoista mahdollisimman korkeaa sijoitusta, mutta en osaa sanoa, mikä se sijoitus olisi. Treenaan fiksusti ja treenaan kovaa, kisoissa näkee, mihin se riittää.

_________________

Kamaeblogin toimitus heitti pari kysymystä myös Järvenpään Taidoseuran suuntaan. Onnelliset vastaajat tällä kertaa olivat Oliveria juniorivuosina ohjannut Olavi Kurttio sekä treenikaveri Suvi Nissinen.

Olavi Kurttio: No ensinnäkin hänen voittonsa oli todella iso juttu, koska tuli ”hieman” yllätyksenä! Olen itse ollut tämän kauden lähes kokonaan sivussa treenailusta, enkä ollut siis seurannut hänen tekemisiään ollenkaan niin hyvin kuin aiemmin. Tottakai tiesin, että kyseessä on lahjakas ja erittäin ahkerasti treenaava nuori mies, mutta silti heti eka ranking-kaudella SM-kisojen ottelukullan nappaaminen kokeneiden tyyppien seurassa on aivan huikea saavutus. Juttelin kisojen jälkeen lyhyesti Oliverin kanssa, ja hän kertoi kaavion nähtyään ajatelleensa, että ”jahas, ekana on vastassa Jasser – tämä on lyhyt kisa”. Ja kun siitä tuli voitto, niin päässä kuhisi aika kivasti. Loppu onkin historiaa.

Kelataan taaksepäin n. 10 vuotta, ja tapaamme n. 8-vuotiaan Oliverin, joka on treenannut jo vuoden. Perusasiat ovat hyvin hallussa, ja ohjaajat kiinnittävät huomiota pojan hyvään keskittymiskykyyn ja ikäisekseen kypsään suhtautumiseen treenaamiseen. Nämä täydentävät luontaista lahjakkuutta ja oppiminen on nopeaa. Pari vuotta myöhemmin hokeit sujuvat jo mallikkaasti ja ohjaaminen menee tasolla ”voisit ottaa hieman kevyemmin ja rennommin, eikä niin otsa rypyssä”. Muistan joskus perustekniikkatreeneissä, kun tehtiin lyöntejä kohteeseen ja olin ehkä 12-vuotiaan Oliverin ukena, pyytäneeni että ”löisitkö vähän hiljempaa”. Pieni kova nyrkki osui joka lyönnillä täsmälleen samaan paikkaan ja aikamoisen kovaa.

Sama tinkimätön asenne Oliverilla on ollut aina, ja se on tuonut
tuloksia.  Mielestäni hän on erikoisen hyvä kuuntelemaan palautetta ja soveltamaan ohjeita omaan tekemiseensä. Samoja virheitä ei kovin kauaa tarvitse hinkata, kun hän jo menee eteenpäin. Ties kuinka pitkälle.

Edessä Suvi Nissinen, keskellä Oliver Waltari. Kuva: Olavi Kurttio, Järvenpää cup 2011.

Suvi Nissinen: Oliver on energinen ja hyväntuulinen treenaaja. Hän kannustaa muita ja antaa paljon rakentavaa palautetta. Aina löytyy jotain, mitä voisi vielä hioa tai soveltaa eteenpäin. Hän ei koskaan päästä treenikavereita helpolla. Määrätietoisuudestaan huolimatta Oliver on todella rento ja hauska treenikaveri. Oliverin tekeminen on kehittynyt muutamassa vuodessa huipputasolle. Tämän kauden SM-kisojen voitto oli treenikaverillekin huikea hetki. Kun on koko kauden seurannut kehitystä sivusta, tuntuu hyvältä nähdä, kun toinen onnistuu. 

Artikkelikuva: Tomi Kajasviita @tomikajasviita.kuvat

Arttu Sanaksenaholla räjähtävä kisakauden startti!

Arttu Sanaksenaho Turun Taidoseurasta vei miesten ottelukullan kauden ensimmäisistä cup-kilpailuista 2.2.2019.  Mies ponnahti vuoden 2018 hokeirankingin sijalta 12 sijalle 8 ja jissenistä sijalta 10 sijalle 1 – eli kultaa Stadi-cupista! Näin ollen hän myös jakaa vuoden 2019 rankingin kokonaistilaston ykköstilan yhdessä Kuopion Taidoseuran Jere Anttalaisen kanssa.

Kamaen toimitus otti puhelinyhteyden Turkuun ja selvitti, miten rakettimainen nousu on oikein tapahtunut. Kuuntele haastattelu.

Jissenissä Sanaksenaho eteni seuraavasti:  jissen

Katso kultamatsi

..ja kurkista myös turkulaisen hokei-näyte!

Katsaus loppuvuoden 2017 japaninmestaruuskilpailuista

Taidon 51. japaninmestaruuskilpailut 26.11.2017 Tokio Bumb

Pasi Heininen raportoi Japanista:

Elämäni ensimmäinen Japanin matka takana ja matkaohjelmaan sisältyi myös Taidon japaninmestaruuskilpailut. Kilpailut järjestettiin Tokio Bumb -urheiluhallissa, joka oli suhteellisen hyvin mitoitettu tilaisuuteen nähden katsomoiden ollessa lähes täynnä. Yleisö koostui, niin kuin Suomessakin, pääasiassa taidokoista ja näiden sukulaisista ja tutuista. Tuomareina japanilaisten lisäksi nähtiin Mikael Jansson ja Alvar Hugosson. Kilpailuissa oli mukana myös kolme kilpailjaa, joiden taidogin hihoja koristivat Australian merkit. Kaikki nämä asuvat kuitenkin Japanissa ja yhtä lukuun ottamatta heillä on myös sukujuuret nousevan auringon maassa. Muutoin kilpailijoita oli paikalla parisensataa taidokaa. Eniten osallistujia oli miesten jissenissä (43) ja dantai jissenissä (15 joukkuetta). Muissakin sarjoissa ja lajeissa oli hyvin osallistujia.

jpn-mestaruuskilpailut 2018_3 kuva_pasi heininen.jpg
Naisten jissen fibnaali alkamassa

Käsiohjelmasta en ensivilkaisulla paljoa ymmärtänyt, kun ei siinä numeroiden lisäksi tuttuja merkkejä näyttänyt olevan. Australian Jason Maher onneksi avusti kaavioiden seuraamisessa. Onnekseni huomasin myös, että henkilökohtaiset kilpailijat oli merkitty Hiraganoilla, joita minäkin osaan auttavasti lukea. Pysyttiin siis jotenkin kartalla, vaikka neljällä alueella käytyjen kilpailuiden seuraaminen olikin varsin haastavaa, eikä kuulutuksista ollut paljoa apua, kun meteli oli varsinkin alkukilpailuissa voimakasta.

Tenkait olivat jälleen huikeita, vaikka ennakkosuosikki Yamanashi ei ollut tänä vuonna mukana. Mielestäni Tenkai on juuri se laji, joka erottaa selkeimmin Japanin muista maista, joista vain harvat joukkueet kykenevät haastamaan nämä taiturit. Miesten Tenkaista saattaa tulla vaikutelma, etteivät he juuri maahan koske.  Naisten Tenkaihin sen sijaan kaipaisin lisää ilmavuutta, korkeaa tengiä niissä ei suuremmin ole nähty. Bakuchut olisivat toivottavia myös naisten hokeihin.

Huomioitavaa on, että Tenkaissa ja Dantai-hokeissa käytiin alkukilpailut, joista neljä parasta etenivät finaaleihin. Parhaat hokeit ja tenkait nähtiin siis kahteen kertaan ja näin hämäläinenkin pääsi hieman juoneen mukaan.

Henkilökohtaisissa hokeissa ei ollut suuria yllätyksiä. Naisten puolella mestaruuden vei kolmannen kerran peräkkäin Yuki Seto. Miesten puolella sen sijaan kuusi edellistä mestaruutta vienyt Tetsuji Nakano ei osallistunut kilpailuhin, vaan oli paikalla muissa tehtävissä, joten tässä sarjassa saatiin vaihteeksi uusi mestari, Hiroyuki Uehara.

Otteluissa vauhtia todellakin riitti ja kun painellaan luotijunan nopeuksilla, niin vaarallisia tilanteitakin toki mahtui mukaan. Paikoitellen vauhdikkaat ottelut täpärine väistöineen olivat varsin näyttäviä. Erityisesti jäi mieleen miesten sarjan pienikokoisin kilpailija Kazuya Doi, joka on melkoisen nopea ja ketterä. Povasin hänestä jo tulevan maailmanmestarin.

jpn-mestaruuskilpailut 2018_4 kuva_pasi heininen.jpg
Miesten dantai jissen finaali: Kaneko (aka) vs. Doi

Japanilaisten suojuksista ja tekniikoiden kontrollista on käyty keskustelua viime aikoina. Ottelussa ei kuitenkaan rintapanssareita lukuun ottamatta näkynyt juuri suojuksia ja naisten puolella taisi yhdellä kilpailijalla olla kypärä. Kontrollista kävin keskustelua myös yhden kilpailijan kanssa. Palautukset puuttuvat tekniikoista ja etenkin hangetsuatet ovat vaarallisia.

Muutama pääkontakti ja loukkaantuminen nähtiin jälleen kerran ja yhden tajuttomana ambulanssiin viedyn kilpailijan kohtalo jäi epäselväksi, toivottavasti ei mitään vakavampaa sattunut. Kaikista pääkontakteista ei  edelleenkään annettu varoituksia. Tässä olisi parantamisen varaa rutkasti, onhan kontrolli yksi taidon peruskulmakivistä. Eli ennemmin tulisi satsata hyvään liikkumiseen ja ajoitukseen kuin silmittömään roiskimiseen.

Muistan MM-kisoissa kilpailijoiden istuttamisen tatamin reunalla sarjojen ajan aiheuttaneen myös pohdintaa kilpailijoissa. Japaninmestaruuskisoissa oli sama käytäntö, tosin poikkeuksena Masayoshi Ohashi ei sitä noudattanut, etenkään ottelusarjan aikana. Hän piti itsensä jatkuvassa liikkeessä ja lämmössä, ja ainakin hänen kohdallaan asia tunnuttiin hyväksyttävän.

Jos yllätyksiä ei ollut hokeissa, niin ei sen enempää otteluissakaan. Kaneko vei jälleen kerran miesten ottelun voittamalla finaalissa vuoden 2013 maailmanmestari Akira Aburain. Naisten ottelun finaalissa Maho Yamagiwa otti kuudennen peräkkäisen mestaruutensa. Äkkiseltään voisi vaikuttaa siltä, että japaninmestaruuskilpailutkin ovat varsin yksipuoliset, kun samat kilpailijat nappaavat peräkkäisiä mestaruuksia, mutta siitä huolimatta kilpailun kovuudesta kertokoon se, että viimeisen  10 vuoden aikana vain Tetsuji Nakano on kyennyt voittamaan mestaruuden sekä henkilökohtaisessa hokeissa että ottelussa. Naisten hokein moninkertainen mestari Yuki Seto puolestaan on ollut useasti myös ottelun finaalissa, mutta mestaruus on siinä jäänyt saamatta.

Tunnelmalliset finaalit jäivät vaisuhkoiksi tiukan aikataulun ja yhtäaikaisten tapahtumien vuoksi, osa finaaleista meni kuin huomaatta ohitse. Miesten jissenin finaalissa yleisö oli yllättävänkin hiljainen. Naisten jissenin finaali oli viimeisenä lajina ja silloin yleisökin alkoi heräillä, osa jo oikeastikin nukkui tässä vaiheessa, pitkän päivän ollessa lopuillaan.

Mielenkiintoinen kokemus tosiaan oli seurata paikan päällä japaninmestaruuskisoja, kun MM-kisat jäivät väliin. Itseäni onkin mietityttänyt kumpaa japanilaistaidokat arvostavat enemmän, japaninmestaruutta vai maailmanmestaruutta. Tämä jäi edelleen selvittämättä.  Ehkä sitten ensi kerralla, mikä koittaa toivottavasti pian!

jpn-mestaruuskilpailut 2018_2 kuva_pasi heininen

Tulokset:

Hokei (N)

  1. Seto Yuki (Wakayama)
  2. Inami Akiko (Chiba)
  3. Tawa Akane (Wakayama)
  4. Iida Sakurako (Tokyo Josai)

Jissen (N)

  1. Yamagiwa Maho (Tokyo Jonan)
  2. Inami Akiko (Chiba)
  3. Hirayama Aiko (Aichi)
  4. Komazawa Satoka (Tokyo Tama)

Hokei (M)

  1. Uehara Hiroyuki (Fukuoka)
  2. Saito Kenta (Tokyo Jonan)
  3. Shimamoto Konosuke (Tokyo Jonan)
  4. Nagura Takahiro (Tokyo Jonan)

Jissen (M)

  1. Kaneko Tomokazu (Tokyo Tama)
  2. Aburai Akira (Aichi)
  3. Horigome Ryota (Tokyo Tama)
  4. Ohashi Masayoshi (Tokyo Joto)

Sonen Hokei

  1. Tabe Hidetomo (Saitama)
  2. Arai Kazumi (Niigata)
  3. Izumi Chikei (Niigata)
  4. Takayanagi Noriko (Niigata)

Dantai jissen (M)

  1. Tokio Tama
  2. Yamanashi
  3. Aichi
  4. Niigata

Dantai jissen (N)

  1. Hokkaido
  2. Chiba
  3. Tokio Tama
  4. Tokio Josai

Dantai hokei (M)

  1. Tokio Jonan (26,2)
  2. Hokkaido (24,7)
  3. Chiba (24,1)
  4. Aomori (21,4)

Dantai hokei (N)

  1. Niigata (24,5)
  2. Hokkaido (23,8)
  3. Tokio Jonan (23,8)
  4. Tokio Johoku (22,6)

Tenkai (M)

  1. Niigata (58,7)
  2. Tokio Jonan (57,6)
  3. Chiba (53,7)
  4. Shizuoka (51,9)

Tenkai (N)

  1. Hokkaido (56,8)
  2. Chiba (56,1)
  3. Tokio Jonan (54,6)
  4. Niigata (53,5)

Taido näyttää hyvältä – myös TV:ssä

Tampereella 8.7. pidetyt Dantai jissenin SM-kilpailut omasivat mitä parhaimmat puitteet kamppailuille. Mittelöt järjestettiin yhdessä lähes 30 muun lajin kanssa yhteisessä SM-viikossa.

Kamae-blogin toimitus sai etäyhteyden viime vuonna tuomarina (Vuoden urheilumarkkinointitekona 2016 palkitussakin) talven 2016 SM-viikossa toimineen parhaillaan ulkomailla lomailevan Petteri Narkon kommentoimaan taidon saamaa TV-näkyvyyttä. Kokenut tuomari seurasi kisojen etenemistä YleAreenasta. Ottelut näkyivät kätevästi myös Suomen rajojen ulkopuolella! Millä fiiliksillä kilpailuja sitten katsottiin?

No siis kyllähän taido teeveessä pistää väkisinkin silmään ja erottuu muista kamppailulajeista. Laji omalla omaleimaisuudellaan herättää katsojan mielenkiinnon. Saatu näkyvyys varmastikin luo edellytykset jopa lajin kasvamiselle.”

Entä kilpailuja ristiin rastiin kiertänyt konkari? Mitä hän ajattelee lajien yhteistyöstä ja SM-viikosta kilpailutapahtumana?

”Hieno tapahtuma on kyllä. Mukavan aktiivinen tapahtuma, kun samalla kertaa on monia lajeja nähtävillä. Minusta useiden voimien yhdistäminen on pelkästään positiivista ja kaikkia varmasti hyödyttävää. Ei kyllä ole mitään negatiivista sanottavaa monen lajin samanaikaisesta läsnäolosta ja sen myötä syntyvästä yhteistyöstä.”

Kokenut maajoukkuekapteeni tuntee siis yhteen puhaltamisen salat. Mutta entäpä SE TV-näkyvyys?

”No tuo Ylen osallistuminen on todella upea homma. Todella ammattimaisesti tekevät nuo live lähetykset ja varmasti yleisö kotisohvaltakin pääsee uusien lajien äärelle selvästi paremmin.”

Aluekuuluttajan pestissä toiminut Sanna Piiroinen piti otteluita hyvinä. Ne olivat siistejä ja näyttäviä. Yleisöä taidokatsomoon hän olisi kuitenkin toivonut lisää:

Seuraavalla kerralla olisi kiva nähdä enemmän säpinää ja yleisöä eli mainontaan ja markkinointiin pitää laittaa paukkuja.”

Ehkä vanha tuttu ”jokainen tuo mukanaan yhden kaverin” voisi olla taidokoiden seuraava tavoite? Alustavien tietojen mukaan SM-viikko järjestetään seuraavan kerran kesällä 2018.

 

Yli sata suomalaista taidokaa matkaa heinäkuussa Japanin MM-tapahtumaan

Heinäkuun lämpötilat Yamanashin prefektuurissa Kofun kaupungissa pyörivät 25-30°C tietämillä, luvassa on siis sangen hikiset kelit yli sadalle suomalaiselle, ketkä lähtevät tapahtumaan kilpailijoina, tuomareina, kannustajina ja tukijoukkoina. Yamanashin alue tunnetaan Japanin suurimpana viinialueena unohtamatta horisontissa siintävää Fuji-vuorta. Japanissa eletään niin sanotusti meidän aikaamme edellä, sillä kello on siellä kuusi tuntia edellä Suomen aikaa. Näin ollen MM-mittelöt käydään Suomen aikaan sunnuntaina 30.7. aamuyöstä.

MM-tapahtuma koostuu eri osa-alueista kuten seminaareista, mustien vöiden vyökokeista, tuomarikoulutuksesta, avoimista ystävyyskilpailuista sekä varsinaisista yksilö- ja joukkuelajien MM-kilpailuista.

Suomea MM-tatameilla edustaa seuraava kokoonpano:

maajoukkue2017

Miehet (7):
Jere Anttalainen, Kuopion Taidoseura ry
Antti Peltonen, Järvenpään Taidoseura ry
Jasser Anoschkin, Yliopiston Taido ry
Jussi Loponen, Kouvolan Taido ry
Mikael Palmen, Nummelan Kumakai ry
Jukka Solehmainen, Yliopiston Taido ry
Tero Niskanen, Porvoon Taido ry

Naiset (10):
Essi Pelttari, Sandokai ry (Kerava)
Katja Anoschkin, Yliopiston Taido ry
Laura Pellikka, Nummelan Kumakai ry
Mimmi Turpeinen, Jigotai ry (Jyväskylä)
Suvi Nissinen, Järvenpään Taidoseura ry
Emilia Saarenketo, Jigotai ry (Jyväskylä)
Martta Häkli, Tampereen Taidoseura ry
Katja Mäkinen, Järvenpään Taidoseura ry
Lotta Mönkkönen, Yliopiston Taido ry
Helmiina Isokangas, Tampereen Taido ry

Valmentajat (3):
Aki Peltola, päävalmentaja
Jani Pylväinen
Antti Korhonen

Tarkoituksena on muodostaa kolme dantai hokei joukkuetta (1 miesten ja 2 naisten), kaksi tenkaita sekä yhdet viiden hengen dantai jissen joukkueet naisten ja miesten sarjoihin. Valmennustiimi päättää valmentautumisen perusteella, mihin lajiin kukin urheilija osallistuu.

Koska matkaan lähtee sangen suuri joukko, niin liiton puolesta matkanjohtajan pestissä ja Japaniin suuntaavien yhteyshenkilönä toimii tapahtumaa ennen ja sen ajan lajipäällikkö Sera Kaukola.

 

 

Kohti japanin MM-kilpailuja (osa 5)

Suvi Nissinen Järvenpään Taidosta, upea menestys vuoden 2015 EM-kilpailujen joukkuelajeissa sekä tuolloin saavutettu ensimmäinen henkilökohtainen EM-arvokisamitali – mitäpä näet edessäpäin?

Porvoo-cupissa tavoitteena on naisten hokei kulta. Kauden aiemmissa kilpailuissa suoritukset ovat olleet hyviä ja olen saanut tehtyä parhaani. Jatka lukemista Kohti japanin MM-kilpailuja (osa 5)