Jokainen – minkä tahansa lajin – kilpailuissa käynyt on varmasti nähnyt sellaisen: toimitsijan! Toimitsijat ovat se ahkera, mutta ulospäin ehkä hiljainenkin joukko vapaaehtoisia, jotka ohjaavat ihmisiä kisapaikalla, kirjaavat pisteet, mittaavat otteluaikaa, jakavat palkintoja ja vastaavat monista muista päivän käytännön asioista. Suomen taidokisoissa mustavalkoisiin pukeutuneen toimitsijan voi toisinaan bongata kotisohvaltakin, vaikkapa korjaamassa tatamialueen teippauksia kisastriimissä, jonka kukapa muukaan, kuin toimitsija on pistänyt kisojen alussa pyörimään!Tässä Kamae-blogautuksessa Elli Morko johdattaa lukijat toimitsijatyöskentelyn maailmaan! Jutun lopussa myös Call to Action – eli mahdollisuus tulla mukaan toimitsijaksi.
Kaikkiin taidokilpailuihin tarvitaan toimitsijoita.
MM2013-tapahtuman toimitsijatiimi. Kuva: Olavi Kurttion kuva-arkisto
Kaikkiin taidokilpailuihin tarvitaan toimitsijoita. Pienissä salikisoissa ajanotto ja pisteiden käsin kirjaaminen vaatii vain pari ihmistä kerrallaan. Kansainvälisen mittaluokan tapahtumissa toimitsijoita on kymmeniä monissa erilaisissa tehtävissä. Cup- ja SM-tason kisoissa näkyviä rooleja ovat ainakin passien kirjoittaja, junnuja kisapaikalla ohjaava juniorivastaava, ajanottaja sekä kirjuri, joka syöttää tulokset Kihapp-järjestelmään. Ja kysyykö joku vielä, mikä on Kihapp? Kihapp on kilpailunjärjestämiseen käytetty sähköinen järjestelmä, jossa hoituvat niin kilpailijoiden ilmoittautuminen, sarjojen ja aikataulujen organisointi, kaavioiden arvonta kuin tulosten seuraaminen reaaliajassa. Kynä ja paperi pysyvät toki tiukasti toimitsijapöydän varustelussa muistiinpanojen ja virhetilanteiden varalta, mutta paperisia kaavioita ja ottelupöytäkirjoja kilpailuissa ei enää täytellä. Kokeneemmat toimitsijat toimivat usein kirjureina ja vastaavat yhden kisa-alueen sujuvuudesta toimien yhdessä ajanottajana toimivan aputoimitsijan kanssa. Nimettyjen työtehtäviensä lisäksi toimitsija vastaa esimerkiksi alueensa tatamimerkinnöistä, tuomarien välineistä eri kilpailusarjoja varten, kilpailuvöiden riittävyydestä sekä livestriimauksen käynnistämisestä ja tauottamisesta.
Tarkkuus pisteiden ja otteluajan kanssa takaa sujuvan ja reilun kisojen kulun
Muiden toimitsijoiden lisäksi hyvin tiivistä yhteistyötä toimitsija tekee kisapäivän aikana tuomareiden kanssa. Tarkkuus pisteiden ja otteluajan kanssa takaa sujuvan ja reilun kisojen kulun, kun varsinkin toisiaan seuraavien otteluiden aikana tuomari saattaa unohtaa pistetilanteen ja tätä toisinaan käydään toimitsijapöydän ääressä varmistamassa ennen voittajan julistamista. Onpa joitakin tuomareita jouduttu enemmän tai vähemmän hienovaraisesti toppuuttelemaankin toimitsijapöydän takaa, kun ottelun lopettavan awasite ipponin tultua täyteen, tuomari olisi edelleen jatkamassa ottelua kilpailijoiden pyöritellessä hämmentyneinä päitään. Tarkkaavaisuus on toimitsijan suurin hyve, sillä myös hokein tuomion liputuksessa täytyy pitää silmä tarkkana oikealla hetkellä, vaikka muuten hokeiden aikana toimitseminen on melko leppoisaa puuhaa. Näin jälkikäteen voidaan myöntää, että 2019 EM-kisoissa koko kolmen hengen toimitsijapöytä ratkoi jotakin pikkuongelmaa niin, että yhden hokein tuomio meni koko porukalta ohi. Onneksi taustalla kisoja seurannut Kihappin kehittäjä Ville oli tilanteen tasalla ja osasi kertoa tuloksen myös pallon pudottaneille toimitsijoille. Näin tulosta ei tarvinnut lähteä varmistelemaan tuomareilta tatamin toiselta laidalta.
Toimitsija on aitiopaikalla siellä, missä tapahtuu. Kuva SM-viikosta. Kuvaaja tuntematon.
Toimitsijana saa varsinaisen aitiopaikan kisasuoritusten seuraamiseen ja oppii uusia asioita tapahtumajärjestämisestä. Toimitsijapöydän takana on varsinkin hokeisarjojen aikana runsaasti aikaa myös jutella ja tutustua uusiin taidotuttavuuksiin tai vaihtaa kuulumisia vanhojen kanssa. Toimitsijaksi ryhtyminen ei vaadi suurta panostusta, tai omasta kokemuksestani puhuen, edes harkintaa. Tekemällä ja muiden ohjauksella oppii. Jos kilpailijana tai katsojana joskus tuntuu, että kisapäivässä on liikaa odottelua ja liian vähän tekemistä, niin tämä ei toimitsijaa vaivaa! Pitkätkin kisapäivät kuluvat kuin siivillä. Usein tuomareiden seurassa vietetty lounastauko on päivän ainoa pidempi lepohetki, mutta sinnekin virkaintoisimpia toimitsijoita on saanut välillä patistaa ennen iltapäivän sarjojen alkamista.
Perinteisesti kilpailut järjestävä seura värvää toimitsijat omista jäsenistään, mutta näin poikkeusvuosien jälkeen sekä toimitsijoiden riittävä määrä, että kokemus tuottavat toisinaan haasteita järjestäjille. Tämän takia olen esimerkiksi itse kiertänyt jo monissa kisoissa vapaaehtoisena seuratoverini Hanna-Maria Hagbergin kanssa. Hanna on viime vuosien aikana kehittynyt todelliseksi supertoimitsijaksi, joka taitaa niin kisapäivän kulun, ongelmatilanteet kuin kilpailujen tekniset apuvälineetkin.
Tampereen EM-kilpailuissa miesten ottelua seurattiin tarkasti toimitsijapöydän takaa. Kuva: Tomi Kajasviita
Koska jokaisella on omat syynsä viihtyä toimitsijana, pyydettiin Elli Morkoa, Hanna-Maria Hagbergia sekä Tiia Ruohosta vastaamaan muutamiin kysymyksiin:
Kerro omasta toimitsijakokemuksestasi? Elli: Vuonna 2019 minua pyydettiin toimitsijajoukon vahvistukseksi sekä cup-, SM- että EM-kisoihin, ja sittemmin olen ollut toimitsijana ja muuten järjestelyissä mukana suunnilleen joka toisissa Suomessa järjestetyissä taidokilpailuissa.
Hanna: Ekat kisat, joissa olin toimitsijana oli 2014 SM-kisat. Sen jälkeen oli usean vuoden tauko, kun olin itse kilpailemassa. 2017 päädyin jotenkin Kouvolaan toimitsijaksi, mutta muuten kävin aktiivisesti kisaamassa. Vuonna 2018 hajosi selkä, ja luonnollinen tapa nauttia tunnelmasta oli siirtyä toimitsijapöydän taa. Melkein olen saanut yhden sivun täyteen toimitsijamerkintöjä taidopassiin, ehkä se täyttyy ensi keväänä.
Tiia: Olin tuoreena sinivöisenä 2013 Porvoon cup-kisoissa toimitsijana, siihen aikaan oli vielä paperikaaviot ja muut Old School -meiningit. Siitä innostuneena ilmoittauduin myös 2013 MM-kisoihin toimitsijaksi, joissa pääasialliset tehtäväni olivat tulosten päivittäminen seinäkaavioihin sekä japanilaisten kilpailijoiden metsästäminen tatamille oikeaan aikaan. Erästä kilpailijaa etsittiin alkukierroksilla hyvä tovi, kunnes selvisi, ettei tämä ollut saapunut Suomeen lainkaan ja vastustaja pääsi automaattisesti jatkoon. Sittemmin olen järjestänyt Porvoossa cup-kisat 2017 ja SM-kisat 2019, ollut mukana 2019 EM-kisatiimissä sekä osallistunut SM-kisojen ja viimekesän Nordic Openin järjestämiseen.
Mikä on toimitsijan kisapäivässä parasta? E: Sei hokei -sarjojen seuraaminen ja lounastauko. Myös palkintojenjako ja onnittelut erityisesti nuorempien kilpailijoiden sarjoissa on täynnä kisaajien ansaittua riemua, joka tarttuu herkästi.
H: Ehdottomasti kisojen tunnelma. Toimitsijapöydän takana on aitiopaikalla seuraamassa kisoja, tosin ei niitä kisoja varsinaisesti katsoa ehdi, kun pitää keskittyä pisteisiin ja muuhun, mutta tunnelmasta pääsee nauttimaan eturivissä. Pitää kyllä myös sanoa, että kaaoksen hallitseminen on addiktoivaa. Ikinä asiat eivät mene ihan niin kuin on suunnitellut ja pitää ”ajatella jaloillaan”, jotta saa asiat toimimaan pienistä kommervenkeistä huolimatta.
T: Kun kisapäivä on ohi ja tietää kaiken menneen hyvin ja voi kiittää itseään hyvin tehdystä työstä. Pahinta on, kun täytyy keskittyä täysin oman alueen tapahtumiin ja viereisen alueen seuraaminen väärällä hetkellä voi johtaa ongelmiin. Sitten sopii vain toivoa, että toimitsijatoveri pelastaa tilanteen.
Mitä toimitsijana toimiminen on antanut sinulle? E: Monta pitkää ja palkitsevaa kisapäivää taidoyhteisön ytimessä silloinkin, kun kilpailijana osallistuminen ei esimerkiksi loukkaantumisen takia ole ollut mahdollista. Ja ilmaisia lounaita.
H: Isoja muistoja. Varsinkin 2019 EM-kisojen järjestäminen jätti jälkeensä monta unohtumatonta hetkeä, aina iltaan venyneiden järjestelyjen jälkeisestä kisatiimin pizzatankkauksesta järven rannalla – huvittaviin hetkiin tuomareiden kanssa. Tapahtumaa oli työstetty paikan päällä jo neljä päivää, joten ei ehkä ihme, että kisoissa yksi tuomareista tuli suoraviivaisesti kysymään ”Ooksä ihan hereillä?” kun luin papereita katse painuksissa. Näissä kisoissa myös opittiin muistaaksemme Tanaka-senseiltä tapa, että kilpailujen alussa tatamialueen tuomarit ja toimitsijat tulevat tervehtimään toisiaan ja valmistautuvat myös näin kisapäivän yhteistyöhön.
T: Eri näkökulman kisoihin ja koko lajiin. Toimitsijana pääse kisojen kulissien taakse ja lähemmäs kisaajia, tuomareita ja koko kisaorganisaatiota. On hauskaa tietää vähän enemmän kuin muut.
Terveisesi toimitsijaksi harkitseville? E: Koskaan ei huono aika ryhtyä toimitsijaksi. Toimitsijuus on mahdollisuus seurata tapahtumia eturivissä ja nauttia kisapäivän tunnelmista tehden samalla tärkeää työtä.
H: Mukaan vain rohkeasti! Siinä törmää mahtaviin tyyppeihin, pääsee toiminnan ytimeen ja olemaan osana taidon edistämistä Suomessa.
T: Tervetuloa. Nenästä kiinni ja hyppy syvään päätyyn!
EM-kilpailuissa 2019 opittiin Tanaka-senseiltä tapa, että kilpailujen alussa tatamialueen tuomarit ja toimitsijat tulevat tervehtimään toisiaan ja valmistautuvat myös näin kisapäivän yhteistyöhön. Kuva: Tomi Kajasviita
Kuulostaako houkuttelevalta tai tunnetko taidokan jonka sormet syyhyävät järjestää ja urakoida tapahtumissa? Osallistu itse tai kehoita kaveria liittymään Suomen Taidon toimitsijapooliin, jonka viralliset ensiaskeleet otetaan tammikuun toimitsijakoulutuksessa 19.1.2023!
Taido on hyvän fiiliksen kamppailulaji. 