Kuullos pyhä vala – terveiset urheilukoulusta!

Puolustusvoimien urheilukoulun talvilajien saapumiserässä III/21 aloitti palveluksen myös Järvenpään Taidoseuran Oliver Waltari. Yhteensä talvilajien saapumiserään valittiin 83 urheilijaa 17 eri lajiryhmästä. Viimeksi taidoka on palvellut Urheilukoulun riveissä noin 20 vuotta sitten, joten luonnollisesti myös Kamaen toimitus kiinnostui aiheesta. Huhtikuussa palvelunsa aloittanut Waltari on saanut nyt esimakua palveluksesta ja Kamaen toimitus haastatteli nuorta alokasta sekä hänen valmentajiaan Jani Pylväistä ja Laura Pellikkaa.

Puolustusvoimien urheilukoulun tehtävä on kouluttaa tiedusteluryhmiä poikkeusolojen tarpeisiin. Tiedustelutehtävät haastavissa olosuhteissa, jolloin ollaan pitkiäkin aikoja eristettynä muista joukoista, asettavat vaatimuksia poikkeuksellisen hyvälle fyysiselle ja psyykkiselle toimintakyvylle. On perusteltua kouluttaa urheilijoita vaativiin sotilastehtäviin hyödyntäen heillä jo olemassa olevia vahvuuksia ja ominaisuuksia. Sotilaskoulutuksen lisäksi Urheilukoulu mahdollistaa lahjakkaiden urheilijoiden valmentautumisen varusmiespalveluksen aikana. Urheilukoulu on siis myös osa suomalaista huippu-urheilun valmennusjärjestelmää. Puolustusvoimien urheilukoulu sijaitsee Kaartin jääkärirykmentissä Helsingissä. 

Oliver, miten päädyit hakemaan Urheilukouluun?

En alunperin ennen kutsuntoja ollut päättänyt, että hakisin urheilukouluun. Vasta juteltuani tyttöystäväni isän kanssa, joka on armeijalla töissä, päädyin hakemaan urheilukouluun. Hän suositteli minua hakemaan, vaikka lajini on pieni verrattuna esimerkiksi nyrkkeilyyn. Hain urheilukouluun, koska uskoin, että minulla on mahdollista kehittyä siellä. Tämän lisäksi halusin kokeilla jotain erilaista verrattuna tavalliseen palvelukseen.

Millaisia fiiliksiä palvelus on herättänyt?

Parasta tähän mennessä on ollut ampuminen. En ole aikaisemmin ampunut millään, ja olen sitä aina halunnut kokeilla. Koulutukseen kuuluu paljon ammuntaa, joten siinä onnistuu vielä parantamaan suoritustaan koko ajan.

Kiinnostavinta on ollut tähän mennessä suojelukoulutus. Siellä pääsimme kokemaan esimerkiksi tulistenn seinien välissä kävelyn ja sellaista ei pääse muualla helposti kokemaan, joten nautin tilanteen harvinaisuudesta. 

Ikävintä on ollut tiukat aikataulut. Muunmuassa syömisen aika on tarkkaan määrättyä ja jos yhdessä paikassa venyy, niin seuraavaan juostaan. 

Haastellisinta on on ollut oman jaksamisen ylläpitäminen. Armeijakoulutus on raskasta, joten siitä pitää palautua hyvin, jotta voi seuraavissakin olla keskittyneenä. Tämän lisäksi pitää vielä treenata, joten kuormitus voi nousta korkeaksi ja siitä pitää osata palautua.

Entä taidoharjoittelu?

Santahaminassa on useita harjoittelualueita, joissa voi harjoitella monipuolisesti. Esimerkiksi on sisä- ja ulkosali, lenkkireittejä sekä tatamialue, joita pystyn käyttämään harjoittelua varten. Taidoa voin harjoitella melkein päivittäin, kun yövyn kasarmilla. Tosin, ihan joka päivä ei kannata harjoitella, jotta lepoa saa tarpeeksi. Teen valmentajieni kanssa suunnitelman, jonka mukaan mietin treenin sisältöä ja harjoittelen pääosin yksin. Koronan hellittäessä harjoittelumahdollisuudet paranevat, kun voin käydä esim. Helsingissä harjoituksissa. Liikuntapaikkojen avauduttua pystyn harjoittelemaan niissä.

Mitä tavoitteita ja odotuksia sinulla on palveluksesta?

Odotan kehittyväni urheilijana. Fyysisesti odotan, että kuntoni paranee ja kehitän monia osa-alueita, kuten voimaa ja kestävyyttä. Tämän lisäksi odotan, että tietoni kasvavat ja osaisin treenata paremmin, en vain määrällisesti enemmän.  Urheilun lisäksi odotan saavani uusia kokemuksia, joita en saa muualta kuin urheilukoulusta. Olen jo päässyt kokemaan uusia ja erilaisia asioita, joita en olisi päässyt kokemaan,  ellen olisi tullut armeijaan. Odotan saavani niitä vielä enemmän.

Entä taidoa koskevat tavoitteet? Mitä siintää tulevaisuudessa?

Pitkän ajan tavoitteena minulla on MM-mitalisija. Hieman lyhyemmän tähtäimen tavoitteena on jissen kulta SM-kisoista. 

Laura Pellikka, toimit Jani Pylväisen kanssa Oliverin valmentajana. Millainen on ollut sinun valmentajapolkusi ja millaista on olla tässä projektissa?

Olen itse siirtynyt valmennuksen maailmaan, kun samalla itse vielä kilpailin. Aikanaan jo teininä toimin voimistelussa valmentajan pienille voimistelijoille, mutta sitten olikin pitkä tauko ja vasta Taidon parissa tähän syttyi todellinen kipinä. Kävin loistavan Urheilijasta valmentajaksi -koulutuksen vuonna 2012 ja olen sen jälkeen päivitellyt osaamistani pienimuotoisin koulutuksin. Olen myös oppinut paljon omilta valmentajiltani, erityisesti MM-kisoihin minua auttanut fysiikkavalmentajani Laura Niemelä on ollut suuri inspiraatio ja innostaja juuri oheisharjoittelun maailmaan.

Toimimme valmennustiimin kanssa valmennusryhmän ja maajoukkueen valmentajina 2013-2019 ja samalla olimme Janin kanssa nuorten valmennusryhmän valmentajia. Nyttemmin olen tehnyt yhteistyötä yhden yksilövalmennettavan kanssa, mikä on ollut ilo ja etuoikeus. Tämä projekti Oliverin kanssa onkin mukavaa jatkumoa tähän, oli ilo olla Oliverin valmentajan myös maajoukkueessa 2019 ja mahtavaa jatkaa yhteistyötä.

Kerro Oliverista valmennettavana ja urheilijana

Oliver on ikäisekseen kypsä ihailtavan kärsivällinen. Oliverilla on edellytyksiä tähdätä aivan maailman huipulle ja hän oppii asioita todella nopeasti. Urheilijana Oliverissa yhdistyy hyvin sekä halu menestyä, että kyky tehdä töitä sen eteen. Ilman toista, on todella vaikea pärjätä huipputasolla missään lajissa. Kaiken kaikkiaan yhteistyö on todella mukavaa ja välitöntä, toivon, että minä ja me tiiminä voimme antaa Oliverille tähän hetkeen sen mitä, tarvitaan kohti hänen unelmaansa.

Oliver Waltari ja Laura Pellikka EM-kisatunnelmissa onnistuneiden kilpailusuoritusten jälkeen 2019 Tampereella. Kuva Tomi Kajasviita.

Kerro vähän valmennustiimistänne?

Olemme Janin kanssa jakaneet vastuuta siten, että Jani toimii päävalmentajana ja vastaa kokonaisuudesta kausisuunnitelman sekä lajiharjoittelun painopisteistä. Minun vastuullani on erityisesti lajiharjoittelua tukeva ohjeisharjoittelu. Oliverin tehtäväksi jääkin treenaaminen ja raportointi.

Jani Pylväinen, olet itsekin Urheilukoulun kasvatti, kerro vähän siitä!

Lahdessa Hennalan varuskunnassa, I/02. Eli herran vuonna 2002-2003. Mieleen ovat jääneet valmennusleirit Varalassa ja näin ajan kultaamana myös metsäleirit/yön-yli -seikkailut Hälvälän metsissä vaikka silloin ei juurikaan naurattanut. Urheilukoulu antoi puitteet harjoitteluun, päästämällä iltaisin paikallisen seuran dojolle ja myös valmennustietoutta jakamalla. Ehdottomasti parasta antia oli viikon mittaiset valmennusleirit Varalassa, jolloin vaan syötiin ja harjoiteltiin.

Olet nyt itse lajivalmentajan roolissa, mitä ajatuksia se nostaa?

Olen todella hyvillä fiiliksillä! Hienoa, että saatiin pitkästä aikaa taidoka urheilukouluun! Tällä hetkellä suurin haaste on ehdottomasti vallitseva tilanne, koska tämä kurittaa harjoittelumahdollisuuksia, varsinkin tatamiaikaa. Mutta toivottavasti kohta saadaan salit auki niin päästään tatamille.

Jani Pylväinen (keskellä) on toiminut aiemmin myös vuosia valmennusryhmän, nuorten valmennusryhmän ja maajoukkueen valmentajana.

Mitä sanoisit lukijoille Oliverista valmennettavana ja urheilijana?

”Katsokaa tarkkaan, tässä on tuleva maailmanmestari!”

– Jani Pylväinen
Oliver Waltari
Oliver Waltari ranking-ottelun kultamitalin kera SM-kilpailuissa 2019.

Oliver, jos joku muukin nyt innostui aiheesta, niin suosittelisitko urheilukouluun hakemista tämän kokemuksen perusteella muillekin asiaa harkitseville?

Alku on ollut lupaava, varsinkin, kun sotilaskoulutus etenee, niin treenimahdollisuudet myös paranevat. Suosittelisin kaikkia, jotka uskoisivat sopivansa Urheilukouluun hakeutumaan tänne.

Tämä oli Kamae-blogin ensimmäinen kurkistus armeijan harmaisiin. Oliver Waltarin kuulumisia kuullaan myöhemmin lisää.

Dan-yhdistyksen puheenjohtajan kahvikutsu

”Kutsunkin nyt kaikki Suomen Taidon danit ensimmäisille yhteisille iltakaffeille keskiviikkona 26.5.2021 klo 19.00-20.00”

Dan-yhdistys teetti alkuvuodesta 2021 jäsenkyselyn. Vastauksia tuli mukavasti ja niiden seassa oli sekä kehuja että kehitysehdotuksia.  Kommentteja on luettu, ryhmitelty ja jaoteltu muutaman pääkohdan alle

Takana on erikoinen ajanjakso kaikille kamppailijoille, omaa harrastusta on päässyt harjoittelemaan pätkittäin ja pienryhmissä. Tuttu tuhina ja sutina tatamilta on loistanut poissaolollaan. Etä- tai vaihtoehtotreenit ovat korvanneet normaalit ohjatut vuorot ja säännöllisen taidoilun. Tähän ajankohtaan mahtuu muitakin muutoksia. Suomen Taido Dan-yhdistys menetti pitkäaikaisen puheenjohtajansa Yrjö ”Ykä” Castrenin 2020 joulukuussa. Ykä oli monessa mukana aina vuodesta 1977 ja hän oli tuttu kasvo monessa tilaisuudessa. Hän jätti jälkeensä suuret saappaat ja niihin olisin nyt astumassa uutena Dan-yhdistyksen puheenjohtajana. 

Dan-yhdistys teetti alkuvuodesta 2021 jäsenkyselyn. Vastauksia tuli mukavasti ja niiden seassa oli sekä kehuja että kehitysehdotuksia.  Kommentteja on luettu, ryhmitelty ja jaoteltu muutaman pääkohdan alle.

  • Mustavöisten oma yhdistys
    • Dan-yhdistys ylläpitää vyökokeita, opettaa vyökoepuoltajia ja huolehtii kansainvälisistä kontakteista omalta osaltaan. Yhdistyksen on huolehdittava lajin vaatimusten yhdenmukaisuudesta koko Suomessa. Perustehtävään kentältä saatiin laaja kannatus ja se oli myös hyvin sisäistetty.
  • Yhdistyksen uudistuminen
    • Yhdistyksen uudistumistakin kaivataan. Mihin asiaan – siinä olikin jo enemmän hajontaa. Eniten nousi pintaan yhteisten tapaamisten ja koulutusten järjestäminen sekä erilainen yhteisöllisyyden aiempaa tehokkaampi ylläpito kaikkien danien kesken. Tässä varmasti heijastuu myös vallitseva koronatilanne, kun lähes koko yhteiskunta on ollut eristettynä. Dan-yhdistyksen toiminnasta toivottiin jatkossa myös avoimempaa. Toivottavasti tämä blogaus on askel siihen suuntaan.
  • Taidokan oma polku
    • Vastauksissa selkeä kehityskohde oli myös kunkin danin oman taidokan polun tukeminen. Miten Dan-yhdistys voisi tukea yksittäisiä daneja oman harrastuksensa tai elämäntapansa ylläpitämisessä. Kommenteissa nousi esiin erilaisia ratkaisuja esim. Dan CV:n ylläpitäminen tai erilaisten mentori-/oppilas yhteyksien järjestäminen.

Kaikkineen oltiin hieman huolissaan vanhempien danien ja erityisesti naisten katoamisesta tatamilta. Yhtä ainoaa ratkaisua ei näihin kaikkiin ole, eikä yhdistyksen hallitus yksin kykene kaikkia näitä ratkaisuja toteuttamaan.  Yhteisiä leirejäkin on nyt hankala järjestää ja yhteisöllisyys mahdotonta toteuttaa entisessä muodossaan.

Erikoinen aika vaatii erikoisia tekoja, etätreenit on tästä hyvä esimerkki. Kutsunkin nyt kaikki Suomen Taido danit ensimmäiselle yhteiselle iltakaffelle keskiviikkona 26.5.2021 klo 19.00-20.00.

Kaffien aluksi Dan-yhdityksen hallitus kertoo lyhyesti omista käynnissä olevista projekteistaan ja kuinka siirtyneet kisat vaikuttavat tuleviin ylempiin vyökokeisiin. Loppuaika on tarkoitus olla vapaata keskustelua ja vanhojen kavereiden näkemistä sekä mahdollisuus tutustua sinulle uusiin daneihin.

Tervetuloa kaikki danit osallistumaan.

-Timo

Ilmoittaudu kahveille mukaan tästä. Osallistumislinkki lähetetään ilmoittautuneille. Etäkahvit 26.5.2021 klo 19.00-20.00.

Timo Piiroinen on Suomen Taido Dan-yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja ja aloittanut tehtävässään keväällä 2021. Lisäksi hän on 6. dan sekä ansioitunut kisaaja ja tuomari. Kuuntele Timon ajatuksia taidosta Taidohitsaaamo-podcastissä tästä.

Taidohitsaamo -mistä on kysymys?

Maaliskuu on uusiutumisen aikaa ja on myös kulunut vuosi siitä, kun taidosalien ovia jouduttiin laittamaan kiinni koronan myötä. Monella on ikävä pukuhuonekeskusteluja ja notkumista taidoasioiden äärellä treenien jälkeen.

Taidohitsaamo -podcastsarja tuli paikkaamaan aukkoa, joka syntyi kaipuusta lajitovereitamme kohtaan. Jos emme voi nähdä lajitovereitamme autenttisessa ympäristössä, kohdatkaamme ääniaalloilla.

Taidohitsaamo on siis Suomen Taidon oma Podcast -sarja, joka tarttuu lajin kivoihin, mutta myös kipeisiin aiheisiin kiinnostavien studiovieraiden kanssa. Kevään aikana kuullaan neljä kiinnostavaa jaksoa ja syksyllä palataan audioiden ääreen uusin teemoin.

Voit kuunnella Taidohitsaamo seuraavista palveluista:

Spotify

Anchor

Breaker

Apple Podcasts

Pocket Casts

RadioPublic

Google Podcasts

Isäntänä toimii Mikko Suhonen ja taisteluparina hänellä on piinkova Co-host Katja Anoschkin. Pajalla hitsauskypärän takana tuottajan ominaisuudessa häärää Sera Kaukola.

Yrjö Castrén (1961-2020)

Lämmin ihminen, arvokas ystävä ja pitkän linjan taidoka on poissa.

Joulun aikaan saimme suruviestin Yrjö Castrénin poismenosta, kuin muistutuksena elämän rajallisuudesta. Lempinimeltään Ykä tai YC oli taidoaktiivi, joka ei tekemisillään kerskunut. Oli projekti pieni tai suuri, Ykä vei sen maaliin. Hän oli toiminnassaan aina hyvin tasapuolinen ja punnitsi asioita aina molemmin puolin. Liiton työntekijöille hän oli olkapää, johon nojata, tuki, johon turvata, korvat, jotka kuuntelivat ja apukädet aina, kun tarvittiin. Yrjöä voi kuvailla taidon omaksi kummisedäksi, jolla oli aikaa ja halua yhteisten asioiden edistämiselle. Yrjö oli aina iloinen, auttavainen, sydämellinen ja valmis tarttumaan toimeen.

Taidon pariin Yrjö tuli vuonna 1977, kun hän aloitti taidon alkeiskurssilla Lahdessa, Sugatan salilla Liipolassa. Treenaaminen oli tuolloin todella erilaista verrattuna nykypäivään, alkeiskurssilaisetkin juoksivat osana harjoitusta paljain jaloin lumella. Yrjö jatkoi harjoittelua jatkokurssin kautta eteenpäin ja osaaminen karttui, samaten vyön väri muuttui. Jo tällöin Yrjö osallistui tapahtumien järjestämiseen ja oli mukana järjestämässä taidon ensimmäisiä SM-kilpailuja vuonna 1978.

Suomen Taido Dan-yhdistys perustettiin vuonna 1992 päätehtävänään ylläpitää ja kehittää laadukasta ja oikeaoppista taidoa. Saavutettuaan mustan vyön Yrjö liittyi pian Dan-yhdistykseen ja hänet valittiin hallitukseen ja myöhemmin myös puheenjohtajaksi. Yrjö toimikin Suomen Taido Dan-yhdistyksen puheenjohtajana yli 20 vuotta. Vahvalla otteellaan hän luotsasi mustien vöiden yhdistystä ja sai seurata läheltä taidon kehittymistä Suomessa. Puheenjohtajana hän oli avarakatseinen, kuunteleva ja rakentava päättäjä, 100%:n lojaali muille taidokoille ja taidolle.

Yrjö toimi vuosia myös Suomen Taidoliiton tilintarkastajana ja vuodesta 2013 Suomen Taidoliiton hallituksessa ja vuosina 2014-2018 Suomen Taidon johtoryhmässä. Vuodesta 2019 alkaen Yrjö jatkoi DY:n edustajana Suomen Taidon johtoryhmässä. Tähän kaikkeen hän oli valmis panostamaan aikaansa ja energiaansa, vaikka hänellä oli monta muutakin rautaa tulessa; vaativa päivätyö, harjoittelu ja toiminta Castrénin suvun päämiehenä.

Aktiivisena järjestötoimijana Yrjölle kertyi luonnollisena jatkumona myös mittava kokemus kansainvälisestä taidosta, sillä hän toimi vuosia Maailman Taidoliiton toiminnantarkastajana.

The Taido community has had a tremendous loss. Yrjö will always be with us in our memories and through the legacy he left both in Finland and internationally. He represented Finnish Taido internationally frequently during the past decades. Always positive, thoughtful and full of wisdom and insights. Not very talkative in meetings, but once he spoke, it was always something worth listening to. Outside the official arena, he was always glad to chat and discuss all and everything, always with a smile on his face lighting up the room. Maybe more than that, the strongest impression of him was his calmness. Regardless the storm around him, he was always calm and solid as a rock. In these stormy times full of uncertainty his absence feels even stronger. Always in our minds, rest in peace Yrjö. – Alvar Hugosson, World Taido Federation

Ykä. Kiitos kaikesta.

Taidoyhteisö jää kaipaamaan sinua. Elät aina ajatuksissamme, sydämissämme ja muistoissamme.

Läheisille toivomme voimia ja lohtua suuressa kaipauksessa.

Taidokoiden, Suomen Taidon, Suomen Taido Dan-yhdistyksen ja Maailman Taidoliiton puolesta,

Sera Kaukola, Elisa Rousu, Jari Tuominen, Jukka Kirsi, Seppo Hurri ja Alvar Hugosson

Taidoka – astu ohjaajan polulle!

Suomen Taido tarjoaa työkaluja ja koulutuksia kaikille ohjaamisesta kiinnostuneille ja sitä jo tekeville taidokoille. Kuuntele podcast ja hyppää tiedon äärelle. Inspiroidu kouluttautumaan kevään pilottikoulutuksiin!

Podcastissa Sera Kaukola ja Katja Anoschkin jutustelevat ohjaajana kehittymisestä ja sivuavat samalla Suomen Taidon tarjoamaa koulutustarjontaa.

Pahoittelemme ääniraidan kohinaa – keskity kuitenkin sisältöön!

Tutustu myös uudistettuun koulutusjärjestelmään ja I-tason moduleihin. Seuraa myös tapahtumakalenteria osoitteessa www.taido.fi!

Taidoa Covid-19 varjossa

Koronarajoitukset ja taidotreenit – tässäpä yhtälö, joka ei ainakaan minulle ole ollut millään tavalla helppo tai yksinkertainen viimeisen vuoden aikana. Tuskinpa monelle muullekaan! 

Koronarajoitukset ovat sulkeneet monia liikuntapaikkoja kokonaan ja rajoittanut erityisesti yli 18-vuotiaiden harrastustoimintaa. Täällä Jyväskylässä rajoitukset on asetettu tällä hetkellä jatkumaan helmikuun loppuun saakka ja nopea vilkaisu kalenteriin kertoo esimerkiksi Dan-shinsan ja ensimmäisten Cup-kisojen lähestyvän aika vauhdilla. Huh!  

Photo by cottonbro on Pexels.com

Jyväskylässä onneksi lasten ja nuorten liikuntaharrastukset ovat saaneet pyöriä viime kevättä lukuun ottamatta koko ajan myös kaupungin tiloissa, joten siinä siivellä olen päässyt myös itse tatamille pyörimään välillä. Lisäksi olen käynyt pk-seudulla treenailemassa, jos sieltä on löytynyt auki olevia treenipaikkoja. Tässä(kin) asiassa on ollut ihana huomata kanssataidokoiden tuki, apu ja välittäminen, ja näin ollen muutamia yhteistreenejä on päästy järjestämään pienissä porukoissa.  

Tatamilla vietetty aika on siis ollut hyvin rajallista, joten mielikuvitusta onkin päässyt hyödyntämään lajinomaisten oheistreenien suunnittelussa ja toteutuksessa. Merkittävänä apuna ovat olleet valmentajan antamat oheistreeniohjeet sekä etätaidotreenit WhatsApp -ryhmä, jossa Yliopiston Taido ja Sandokai on pitänyt lajinomaisia etätreenejä. Taidoa on päässyt siis treenaamaan jossain määrin, vaikka ohjatut treenit ja tatamille pääsy ovat olleet katkolla. Vaatii tietysti itseltä vähän enemmän joustavuutta ja motivaatioita ainakin näin tavoitteellisesti kilpailevan taidokan näkökulmasta, jotta pystyy pitämään ”normaalia” treenirutiinia yllä myös poikkeusolojen aikana.  

Kuva: Pexels

Tästä päästäänkin seuraavaan aiheeseen eli motivaatioon. Voin itse rehellisesti todeta oman motivaatiotason olleen hieman koetuksella kuluneen vuoden aikana. Taidossa minulle parasta on yhdessä treenaaminen, jota sattuneesta syystä on ollut merkittävästi vähemmän viime aikoina. Tämä onkin näkynyt omassa motivaatiossani. Toinen ulkoisempi, mutta merkittävä motivaatiotekijä minulla on ollut kisaaminen. Kisat kyllä häämöttävät tulevaisuudessa, mutta epävarmuus niiden ympärillä on myös omiaan syömään motivaatioita. Miten siis ylläpitää treenimotivaatiota, kun liikuntapaikat ovat kiinni, joutuu treenaamaan paljon yksin ja edessä siintävät tavoitteet ja etapitkin ovat vielä aika häilyviä? Vastaus ainakin itselleni on selkeä: oma taidoperhe.  

Jo pienikin viesti, tsemppaus tai kuulumisten kysyminen auttaa! Yhteydenpito valmentajien ja treenikavereiden kanssa onkin auttanut minua suunnattoman paljon näiden koronarajoitusten aikana. Treeniohjeet ja -vinkit sekä pikku tsemppaus välillä, saa minut liikkeelle ja tekemään myös niitä, ei niin mielekkäitä (esim. omalla kohdallani liikkuvuus) treenejä. Kun valmentajan kanssa voi suunnitella treenin etenemisen pikku etappeina, motivaatio pysyy yllä, vaikka esimerkiksi MM-kilpailujen tiimoilta lopullista vastausta ei ole vielä saatu. Koen tärkeäksi, että asetan pienempiä ja myös lyhyemmän ajan tavoitteita ja etappeja, jolloin ne tuntuvat helpommin saavutettavilta. Töitä pitää silti tehdä, mutta pienet välietapit sekä konkreettiset lyhyemmän ajan tavoitteet antavat mahdollisuuden myös onnistua useammin. Ja kukapa ei tykkäisi onnistumisesta? Jos omat tavoitteet on mahdollista saavuttaa määrätietoisella treenaamisella, löytyy usein motivaatio myös treenaamiseen helpommin. Laakereille ei siis kannata jäädä lepäämään, mutta armollinen pitää itselleen olla.  

Kuva: Pixabay

Ulkoilu ja lenkkeily on lisääntynyt omassa arjessani nyt korona-aikana, ja kannustakin kaikkia nauttimaan ihanista talvikeleistä ja liikkumaan ulkona mahdollisimman paljon. Olen myös useita kertoja kuullut eräältä täällä Jyväskylässä vaikuttavalta tengimestarilta, että lumihanget ja -kinokset ovat oiva paikka harjoitella esimerkiksi voltteja. Tästä siis vinkki kaikille teille, joilla ei syystä tai toisesta itsesuojeluvaistoa löydy!

kuva: Pixabay

Ulkoilu on siis minun kohdallani ollut erittäin energiaa antavaa, mutta vielä voimaannuttavampaa se on silloin, kun puhelimessa odottaa viesti treenikaverilta, että lähdetäänkö puhelukävelylle. Silloin saa tehtyä pk-reippailun ja samalla vahvistettua sosiaalista yhteenkuuluvuuden tunnetta ja juuri sitä yhdessä tekemisen meininkiä, jota ainakin minä liikunnan harrastamisessa kaipaan. Vaikka aina puhelukävelylle ei pääsisi, ilahduttaa, motivoi ja tsemppaa jo pelkkä viestikin toiselta! 

Minulta pyydettiin tämän kirjoituksen loppuun jokataidokan koronajumppavinkkiä, mutta aion sivuuttaa tämän pyynnön ja sen sijaan haastaa teidät kaikki lukijat laittamaan viestin jollekin taidoystävälle jota et ole nähnyt hetkeen esimerkiksi koronarajoitusten takia. Viesti saa olla tsemppaava ja liittyä treenaamiseen tai voit vain kysyä mitä toiselle kuuluu! 

Photo by Andrea Piacquadio on Pexels.com

Toivottavasti koronatilanne täällä Suomessa ja muualla maailmalla rauhoittuu, ja päästää pian treenaamaan ja kisaamaan yhdessä!  

Mimmi

(Mimmi Turpeinen on Jyväskylän Jigotain aktiivikilpailija jonka tavoitteena on kisapaikka seuraavissa arvokisoissa.)

Taidon Taikaa: TATU-projektilla lisää taidoharrastajia!

Taido tutuksi -projekti, joka nasevasti kantaa nimeä TATU, käynnistyi syyskuussa 2019. Projektin aikana kokeillaan uudenlaista lähestymistapaa jäsenhankintaan, joka on ollut Taidon keskeisimpiä tavoitteita jo pitkään.

Suomen Taidon lajipäälikkö Sera Kaukola jäi syksyllä 2019 vuoden mittaiselle opintovapaalle ja sijaiseksi puikkoihin hyppäsi Tomi Tolsa. Tomi toimii TATU-projektin projektipäälikkönä.

Ihan vieras ihminen Tomi ei toimistolla ole, sillä mies oli entisen Suomen Taidoliiton toiminnanjohtajana vuosina 2003-2006 ja vt. toiminnanjohtajana ja kehityspäällikkönä 2008-2010. Lisäksi työkuvioista löytyy pestit Karateliiton nuoriso- ja koulutuspäällikkönä 2010-2012 sekä Painonnostoliiton toiminnanjohtajana (nyt opintovapaalla) 2012-2019. Tomin kilpailumeriittejä, maajoukkue-edustuksia sekä tuomaritoimintaa taidon parissa ei myöskään sovi unohtaa. Taidouransa aikana hän on ehtinyt vaikuttaa Kotkassa, Nummelassa, Helsingin Taidossa, Lahden Gentaissa ja nyttemmin Järvenpäässä.

Tatu-projektin projektipäällikkö Tomi Tolsa. Kuva Suomen Taido

Suomen Taido on keskittynyt strategiakaudella 2017-2020 seuratoiminnan tukemiseen ja uusien toimintatapojen innovoimiseen. Tähän liittyen Suomen Taido käynnisti seurahankkeen heti strategiakauden aluksi. Hankkeeseen osallistuvia seuroja tuettiin osaamisen ja toiminnan uudistamisessa. Tavoitteena oli muun muassa parantaa valmiutta lisätä harrastajien ja liikkujien määriä. Seurahankeen jatkona käynnistyi TATU-projekti. Koska harrastajamäärät ovat olleet laskusuhdanteessa, painopisteeksi valikoitui jäsenhankinta ja tässä erityisesti kenttätyö, johon pääasiassa vapaaehtoisista koostuvien seuratoimijoiden on hankala sitoutua.

Taido tutuksi -projekti on siis jo syksyllä 2019 alkanut hanke, jonka aikana kokeillaan uudenlaista lähestymistapaa seurojen jäsenhankintaan. Taido tutuksi -kiertue tekee lajia tutuksi ympäri Suomea ajalla 1.9.2019-30.9.2020, ja sen tavoitteena on saada 400 uutta harrastajaa taidon pariin. Vuoden 2019 loppuun mennessä projektin tiimoilta on ehditty tutustuttaa lapsia ja nuoria taidoon 11 seurassa; Asikkalassa, Espoossa, Helsingissä (Yliopiston Taido ja Helsingin Taido), Jyväskylässä, Nummelassa, Kuopiossa, Porvoossa, Keravalla, Tampereella sekä Vantaalla. Keväällä 2020 lajiin kävi tutustumassa potentiaalisia harrastajia Järvenpäässä, Kouvolassa, Porvoossa, Turussa ja Keravalla. Kaikkiaan yli 4000 kokeilijaa noin 200 tilaisuudessa on tutustunut taidoon syksyn 2019 ja alkukevään 2020 aikana. Projekti äänestettiin myös vuoden 2019 taidoteoksi!

Terveisiä kentältä
Lajiesittelyt järjestetään yhteistyössä paikallisen taidoseuran kanssa. Helsingissä projektiin mukaan lähteminen koettiin helppona; seuran tehtävänä oli valikoida kohdekoulut ja järjestää mahdollisuuksien mukaan apuopettajia paikalle, kun taas projektin puolesta tuli yhteydenotto koululle, ohjaaja sekä esitemateriaalit. Eli kaikki mitä itse lajiesittelyyn tarvittiin. Kahden eri koulun lajikokeiluista Helsingin Taidon Jyri Pulkkinen kertoi, että heiltä pääsi yksi ohjaaja mukaan toiselle koululle ja toiselle koululle löytyi mukaan oman seuran junnu ”apuopettajaksi”. Juniori lasten joukossa osoittautui hyväksi vertaismalliksi ja oli varmasti myös hyvä kokemus itse junnulle. Dojon läheisellä koululla pidetyssä lajitutustumisessa kävivät kaikki vuosiluokat, mikä näkyi positiivisesti esittelyn jälkeisiin aloitustreeneihin tulleiden junnujen määrässä.

Suuri Budoleiri 2019. Kuva: Henrika Ylirisku

Keravan Sandokai oli ollut jo aikaisemmin mukana Suomen Taidon strategian mukaisessa seurahankkeessa, jossa seuran perustoiminnot käytiin läpi ja Tatu-projektiin lähtö olikin siten helppoa. Keravalla projekti on poikinut kokonaan uuden juniorikurssin sekä muutosta myös muihin harjoitteluryhmiin. Sandokain Tatu-projektin yhteyshenkilö ja Taido Kids ja Taido Minit -vastaava Riina Meriläinen kertoo: ” Tomin ja hankkeen ansiosta meillä aloitti suorana täysi ryhmä, eli 17 uutta junioria kertaheitolla. Entisten juniorien siirryttyä värivöiden harjoituksiin, myös niihin on tullut eri tavalla sutinaa ja lisää harrastajia.

Riina kannustaa muitakin seuroja harkitsemaan projektiin mukaan lähtemistä. ”Jos haluaa lisää jäseniä, niin Tomi on aika velho niitä hommaamaan. Harvempi päivät töissä käyvä haluaa tai voi uhrata työpäivää taidokokeiluihin. Mutta kun jonkun työtä on järjestää ja ohjata ne kokeilut, niin käy kyllä meille!!  Eli uutta pöhinää salille ja sitä kautta seuran talous parempaan kuntoon.

Lajikokeilut jatkuvat!
Syksyn tilaisuuksien perusteella keskimäärin viisi prosenttia taidoa kokeilleista siirtyi harrastamaan lajia paikalliseen seuraan. Lajikokeilut jatkuvat syksyllä Tomin johdolla vielä elo-syyskuussa. Jos syyskauden suunnittelu on käsillä ja kipinä Tatu-projektiin osallistumisesta syttyi, Tomiin voi olla yhteydessä asian tiimoilta 4.6. saakka tai heti elokuun alussa p. 050-5423431 tai sähköpostitse. Tee se nyt, sillä jäsenhankinta ei seuran osalta tästä paljon helpommaksi mene!

Lisää projektista voit lukea Tomin opinnäytetyöstä.

Dan-yhdistys pohtii violetin vyön ottamista käyttöön – lue mistä kaikesta muusta dan-yhdistyksen kokouksessa keskusteltiin

Kevät on sääntömääräisten kokouksien aikaa. Myös Suomen Taido Dan-yhdistyksen hallitus kokoontui keväällä. Tästä voit kurkata kokouksessa käsiteltyjä asioita.

Jos et vielä tiedä mikä Suomen Taido Dan-yhdistys on ja kuka siihen kuuluu, klikkaa itsesi taido.fi sivuille ja lue tarkemmat speksit: Dan-yhdistys

kokous
Kuva StartupStockPhotos Pixabaystä

Jäsenyys
Dan-yhdistykseen jäsenkelpoisia ovat vähintään yhden danin suorittaneet henkilöt. Yhdistyksen kokouksessa tuli esille, että suomalaisista 261 henkilöä on tähän mennessä saavuttanut 1-dan vyöarvon. Kuluvan vuoden jäsenmaksun maksaneita on tällä hetkellä 41kpl, joka on normaalia pienempi määrä. Yleensä tässä vaiheessa vuotta jäsenmaksun maksaneita on ollut n.80 kpl. Jos olet yksi viivyttelijöistä, hoida homma kuntoon alla olevan linkin ohjeilla. Vuonna 2020 jäsenmaksun suuruus on 30€. https://www.taido.fi/yleistataidosta/organisaatio/suomen-taido-dan-yhdistys/

Dan-yhdistys haluaa myös muistuttaa, että jäsenyydestä on etuja. Kahtena edellisenä perättäisenä vuonna jäsenmaksunsa hoitaneet saavat matka-avustusta MM-tapahtumaan. Lisäksi luvassa on alennuksia osallistumismaksuihin dan-yhdistyksen tapahtumiin ja vyökoemaksuihin.

Sinisen vyön historiaa
Taidon emämaassa Japanissa on ensimmäisen suoritettavan vyön väri ollut alusta asti purppura. 70-luvun Suomessa vyön väriksi muodostui sininen, koska tuolloin vyövalikoimat olivat suppeammat. Kauppojen hyllyille on nykyisen runsauden aikana ilmaantunut Vihtiä myöden purppuravöitä edulliseen hintaan, joten keskustelua asiasta on alkanut syntyä. Dan-ydistyksen hallituksen keskustelun tuloksena ainakin vielä tämän vuoden ajan Suomen taido dan-yhdistyksen organisoimissa vyökokeissa suoritetaan sininen vyö.

Tapahtumat
Dan-yhdistys nosti kokuksessaan esille, että koska taidon treenitoiminta on tällä hetkellä pysähdyksissä ja salit ovat kiinni Korona pandemian takia, kevään vyökokeet näyttäisivät peruuntuvan. Päätöksen oman salin vyökokeen siirtämisestä toiseen ajankohtaan voi kunkin seuran vyökoepuoltaja sopia vyökokeenpitäjäksi sovitun kanssa. Uusista päivämääristä pyydetään tiedottamaan Henri Kososta: shinsa@taido.fi

Vyökoepuoltamisen koulutus järjestetään tänä vuonna lokakuussa. Tapahtuma on avoin kaikille daneille ja kestää noin 4 tuntia. Paikka on vielä auki. Koulutuksen jälkeen on Dan-tapaaminen. Eli luvassa on illanviettomahdollisuus kokeneiden taido kollegoiden kanssa. Illan osuutta suunnittelee Jasser Anosckin. Ole suoraan yhteydessä häneen, jos haluat auttaa.

MM kilpailutapahtuma on suunniteltu pidettäväksi Australiassa 25.3-28.3.2021. Jos Korona-tilanne pitkittyy, niin uhkana on tietenkin kilpailujen siirtyminen. Kilpailujen siirtämisestä päättää lopulta World Taido Federation, tuttavallisemmin WTF, jossa Suomen edustajana toimii Taidopresidentti Jari Tuominen. Toivottavasti lentolippujen ja talvilomien suhteen päästään tekemään päätöksiä viimeistään
elokuussa. (Toimitus huomauttaa että tietoa on päivitetty; Australian taidoliitto on jatkanut kisavalmisteluita alkuperäisen suunnitelman mukaisesti vallitsevasta koronatilanteesta huolimatta. Kisojen siirtäminen on silti mahdollista. Heinäkuussa 2020 on luvattu päättää pidetäänkö kilpailut maaliskuussa 2021 vai 2022.)

Dan-leiri 2020
Dan-leiri järjestettiin tänä vuonna helmikuussa. Dan-yhdistyksen hallitus haluaa kiittää leirin vetäjiä Ly-Cong Thuta ja Jani Pylväistä panostamisesta yhteisen hyvän eteen. Jos haluat palata leirin tunnelmiin, alla linkki Kamae blogin juttuun leiristä: Jos jin-sei-no hokeilla olisi maskotti se olis pallo kala.
Leirillä vihittiin harjoittelun ohella uusia daneja neljä kappaletta. Onnea Hanna-Mari Boelius, Markku Ahokas, Oliver Waltari ja Riku Yamaguchi! Lisäksi 8 henkilöä korotti dan-tasoaan. Onnea!

”Semmoiset terveiset Dan-yhdistyksen hallitukselta kaikille sinne kotieristyksiin. Ole rohkeasti kontaktissa(etänä) ja viedään Taidoa yhdessä eteenpäin!

Tiedottajanne Jasser A.”

Dan-Leiri 2020: JOS JINSEI NO HOKEILLA OLISI MASKOTTI, SE OLISI PALLOKALA

Perinteinen dan-leiri Pajulahdessa käynnistyi lauantaina 8.2.2020 Jinsei no hokein merkeissä. Viikonloppu piti sisällään itse hokein lisäksi erilaisia siihen liittyviä kehonhallinnallisia harjoituksia ja sovelluksia, oheispeliä unohtamatta, sekä aina niin jännittävän vyökoetilaisuuden. Tummempaan värikaartiin saatiin tänäkin vuonna perinteisesti niin uusia kuin korotettujakin dan-arvoja.

Dan-leiri tarjosi varmasti jokaiselle harjoittelijalle erittäin hyviä työkaluja kotisalille vietäväksi, niin itse hokein harjotteista kuin harjoituksen koostamisestakin. Taskuun jäi varmasti hyviä ajatuksia, oivalluksia ja kokemuksia! Harjoitukset olivat älykkäästi rakennettu ja hyvän mittaisia. Sama lämmittelykaava toistui, ja sitä kasvatettiin joka harjoituksessa koko kaksipäiväisen leirin läpi lisäämällä siihen seuraavan harjoituksen elementtejä. Lämmittelyliikkeet pitivät pääsääntöisesti sisällään vahvasti Jin sei no hokeita tukevia liikkeitä sekä siihen liittyvää kehonhallintaa, jolloin aiheeseen käytetty aika maksimoitui tehokkaasti. Muutamia dynaamisia venytyksiä toki matkaan oli myös laitettu.

Leirin vetäjät Thu-Ly Cong ja Jani Pylväinen luotsasivat 32 taidokasta koostuneen leiriväen varmoin ja selkein ottein käsitekniikoiden saloihin. Hyvät esimerkit, erinomaiset vastaukset kysymyksiin ja kädestä pitäen opettaminen, sopivasti huumorilla höystettynä, tarjoilivat oikein mainion leirikattauksen. Jinsei no hokei pilkottiin pieniin osiin ja hokei käytiin läpi tekniikka kerrallaan niin, että tarkasteltiin itse tekniikan suorittaminen ja sen eri osa-alueita rakenteesta, liikkeestä, vaikutuksesta sekä sisäänmenosta, unohtamatta tietenkään soveltamista, jota päästiin runsain mitoin kokeilemaan parin kanssa.

Dan-leirin 2020 vetäjät Jani Pylväinen (vas.) ja Thu-Ly Cong. Kuva: Katja Tuominen

Keskeisenä asiana tällä leirillä oli käsitekniikoissa ylävartalon ja etenkin yläselän ”laajenemisen” käyttäminen osumahetkellä ja voiman tuotto sitä kautta. Monille tuttu käsitekniikoiden laaja liike painettiin tällä kertaa unholaan. Congin ja Janin mukaan Jinsei no hokeilla voisi olla oma maskotti ja silloin se olisi pallokala.

Useilta leireiltä tuttu konkarikävijä Martti Rahkila kommentoi vuosikymmenen ensimmäistä dan-leiriä seuraavanlaisesti: ”Congi ja Jani olivat rakentaneet erinomaisen leirikokonaisuuden jin sei no hokein ympärille. Congi esitteli taidon kamppailuperiaatteet erittäin selkeästi: unsoku/sisäänmeno, vartalo ja tekniikka samaan aikaan, hyökkäys ja puolustus aina yhdessä. Jani puolestaan huolehti siitä, että oltiin koko leirin ajan pelikunnossa ja pystyttiin keskittymään harjoitteisiin ja sovelluksiin. Tämä oli olennaista, koska koko leiri oli alusta loppuun oppimista tekemisen kautta. Vaikka itselle sekä hokei että sovellukset ja periaatteet olivat tuttuja, leirillä oli ilo olla ja mukaan sai uusia oivalluksia ja ajatuksia harjoitteluun.

Se, mitä leiri ei tällä kertaa tarjonnut oli ehkäpä varsinainen hikijumppa, jollei perinteeksi muodostunutta sählyä lasketa mukaan. Älyllistä haastetta kyllä sai senkin edestä ja sunnuntai-iltana sänkyyn kaatui väsyneempi ihminen kuin monen fyysisesti raskaamman leirin jälkeen. Jäämme jännityksellä odottamaan ensi vuoden dan-leiriä.