Tunnelmia EM-kisoista

Kamaeblogin toimitus halusi tietää minkälaista kisoissa oli ja minkälainen fiilis jäi kaksipäiväisestä tapahtumasta. Koska parhaat kommentit saa tietysti läsnäolleilta laitettiin sähköpostit tulille ja pyydettiin muutama kommentti tapahtumasta. Tällä kertaa saaliina on hieman näkemystä niin kisatatamilta kuin sen ulkopuoleltakin.

EM-kisatatamilla nähtiin tänä vuonna useita ensikertalaisia ja yksi heistä oli Turun Taidoseuraa edustava Hanna-Mari Boelius. Vielä puolentoista viikkoa kisojen jälkeen fiilis tuntui olevan korkealla: ”Euroopanmestaruuskisat on ohi. Loppuseremonian jälkeen tärisytti, itketti ja pyörrytti. Kaksi kisapäivää olivat koko sen 1,5 vuoden arvoisia, jotka niiden eteen oli päivittäin tehty töitä. Aluksi pelkäsin, jos fokuksen ja vireyden ylläpitäminen kahtena päivänä olisi vaikeaa, mutta käytännössä ongelmaa ei ollut. Oli sanoinkuvaamattoman siistiä, kun arvokisatunnelma valtasi puitteet molempina päivinä. Yleisön kannustus, omat joukkuekaverit tekemässä upeita suorituksia, valmentaja nyökkäämässä sulle ”mee ja tee parhaasi”, urheilugeelin maku suussa, toimitsija ojentamassa vyötä, tuomarin pillin vihellys, vastustuja… jatkumo ikimuistoisia välähdyksiä. En olisi voinut pyytää enempää. Kulunut sanonta pitää paikkansa: kilpailut ovat urheilun juhlaa.  Oma arvokisadebyytti jää varmasti mieleen ja tuntui tuovan sen itsevarmuuden, mitä olen urheilijana etsinyt. ”

Arttu Sanaksenaho ja Hanna-Mari Boelius. Kuva: Antti Korhonen

Kisakonkari Essi Pelttari kiteytti omat tunnelmansa näin: ”Päällimmäisenä mieleeni jäi älyttömän hyvä joukkuehenki, jonka ansioista kilpailuissa oli hauskaa ja koko kesän mittaisesta matkasta jäi hyvä fiilis. Minua ilahdutti myös yleinen tunnelma, jossa huokuu se rautainen osaaminen ja pyyteetön työ, joilla Suomessa panostetaan tällaisen tapahtuman järjestämiseen. Haastavinta kisatilanteessa on mielestäni sopivan vireen hakeminen etenkin joukkuesuorituksiin sekä paineen alaisena yhden onnistuneen rutiinisuorituksen tavoittaminen.Yleensä maajoukkueleireillä on kokonaisia kisasuorituksiakin harjoiteltaessa aina jonkinlainen mahdollisuus yrittää uudelleen ja hakea lopulta onnistumisen kokemus ja luottamus omaan tekemiseen. Kilpailuissa on kuitenkin ainoastaan yksi mahdollisuus. Vuosi vuodelta kilpailutilanteissa onkin alkanut korostua yhä enemmän psyykkisen valmistautumisen merkitys taitojen ja fyysisen kunnon rinnalla. Kaksipäiväinen kisatapahtuma vaikutti omasta näkökulmastani varsin toimivalta konseptilta.

Essi Pelttari. Kuva: Tomi Kajasviita

Kansainvälisissä kisoissa tuomariedustus on huikea ja tällä kertaa mukana pillin kanssa oli entinen maajoukkuedustaja Keravan Sandokaista. Henrika Ylirisku ynnäsi tuomarikokemuksensa seuraavin tuloksin: ”Minulle tuomarin näkökulmasta koettuna ystävyys- ja EM-kisat oli laadukkaasti tuotettu tapahtuma, jossa oli ilahduttavan monesta maasta osallistujia. Hyvien järjestelyiden ansiosta tuomarityössä saattoi keskittyä olennaiseen: seuraamaan ja arvioimaan keskittyneesti suorituksia tatamilla. Työskentelin kumpanakin kisapäivänä alueella, jolla Suomen maajoukkueen naiset esiintyivät. Arvostin kovasti heidän kisasuoritustensa korkeaa laatua ja hyvää tekemisen asennetta läpi eri sarjojen. Naisten otteluihin ylipäänsä on tullut ilahduttavasti lisää vauhtia ja tekniikoiden monipuolisuutta.
Kansainvälisen tuomariyhteistyön sujuminen hieman jännitti etukäteen, mutta kisapäivien aikana ehti päästä hyvään yhteistyövireeseen uusienkin kolleegojen kanssa. Varsinkin otteluissa tuomareiden välinen hyvä vuorovaikutus ja keskinäinen luottamus ovat tärkeitä. 
Kaksipäiväiset kisat jaetuilla sarjoilla oli kiinnostava kokeilu, jossa oli tuomarin kannalta sekä etuja että haasteita. Hokeiden ja otteluiden sijoittaminen eri päiville antoi mahdollisuuden orientoitua hyvin kummankin lajin tuomarointiin. Toisaalta päivät olivat pitkiä ja vaativia keskittymiskyvyn ylläpitämisen kannalta.  ”

Taustalla tuomaroimassa Henrika Ylirisku. Kuva: Tomi Kajasviita.

Kilpailijat ja tuomarit tarvitsevat jokaisissa kisoissa avukseen myös joukon toimitsijoita, joista jokaisella on erilainen tehtävä. Olavi Kurttiolla kokemusta eri tehtävistä on runsaasti, ja tällä kertaa hän kuvaili omien sanojensa mukaan ”kevyttä osuuttaan” näin:

Olavi Kurttio Kuva: Tomi Kajasviita

”Mukavaa oli (jälleen) porukan hyvä henki, toimitsijoista ja muista vapaaehtoisista kukaan ei pingottanut tai ankeillut, hommat hoidettiin niin hyvin kuin mahdollista, eikä kukaan katsonut kelloa. Minun fiilikseeni vaikutti alkuviikon puuhissa tietysti Seran energia ja Juhan hyväntuulinen rauhallisuus. Toimitsijapöytien takana touhuavalle porukalle löytyi sopiva roolitus aika helposti, ja vaikka varsinaiset kisapäivät olivat tiiviitä ja taukoja oli vähän, niin kukaan ei tainnut nääntyä. Haastavinta oli muutama pieni sekoilu Kihapp-järjestelmän kanssa, mutta onneksi Ville oli paikalla hoitamassa nämä pulmat. Tietysti jokunen kilpailijoiden poisjäänti aiheutti säpinää kilpailukaavioiden kanssa, mutta se on ihan normaalia kisatouhua. Kaksipäiväinen kisatapahtuma tällaisenaan oli mielestäni onnistunut ratkaisu. Ystävyyskisojen ja EM-kisojen vaihtumiskohdissa olisi voinut olla jotenkin näkyvämpi ja kuuluvampi ”taitekohta”.

Minulla oli vielä sunnuntaina ohjelmassa ”jälkiretkeilyn” vetäminen Kintulammen luonnonsuojelualueelle. Vaikka suuri osa ilmoittautuneista jäi pois viime hetkellä, niin silti retki oli onnistunut. Hiljainen käveleskely upeilla metsäpoluilla palautti kuulemma kisojen kolhimat kintut hyvään kuntoon. Ja tietysti eväät maistuivat hyvin.”

Kisakatsomo. Kuva: Tomi Kajasviita

Kisakatsomossa tunnelma pysyi korkealla koko kaksipäiväisen tapahtuman ajan. Maija Turpeinen seurasi kisailijoiden edesottamuksia katsomosta käsin: ”EM-tapahtuma oli katsojan näkökulmasta oikein mielekäs ja varsin onnistunut. Käytännönjärjestelyt oli toimivat – liput sai hankittua etukäteen, tapahtumapaikalla vastattiin kaikkiin tarpeisiin, niin pysäköinnin kuin evästämisen suhteen. Katsomoista löytyi hyvin tilaa, mutta kuitenkin penkkirivit oli kaikki käytössä ja tunnelma myös siellä oikein hyvä ja innostunut. Tapahtuman juonto oli tarpeellinen ja pysyi ajantasalla tilanteesta, vaikka vähän olisi lajituntemuksessa ollut katsojalla puutteita. Pidin myös siitä, että finaalit käytiin eri aikoihin, jolloin kaikki pääsi kannustamaan täysillä omiaan. EM-tapahtuma kaksipäiväisenä oli toimiva – pystyi vähän aikatauluttamaan milloin tulee paikalle, jaksoi lapsenkin kanssa paremmin seurata ja riitti hyvin energiaa kannustaa urheilijoita! Kiitos valtavasti kaikille urheilijoille jännittävistä kisoista ja järjestäjille niiden mahdollistamisesta.”

Linssin takaa kisoja tarkasteli tämänkin blogitekstin kuvista vastannut Tomi Kajasviita; ” Upeita suorituksia, sinnikkyyttä ja ystävyyttä. Näiden hetkien ikuistaminen EM tapahtuman valokuvaajana oli mahtava kokemus. Kiirettä kahden tatami alueen välillä riitti, kun kaksi sarjaa pyöri samanaikaisesti molemmilla alueilla. Yhdet lounastauot ehdin pitää kumpanakin päivänä, mutta muuten sormi oli tiukasti kameran laukaisimella. Homma jatkui vielä kisapäivien jälkeen, kun kuvat piti käydä läpi ja parhaimmat käsitellä sekä julkaista. Järjestelyiltään kisat olivat oikein onnistuneet ja kuvauksen kohteet vailla vertaansa!

Tomi Kajasviita

Nuoren miehen kuvia kisatapahtumasta löytyy tämän linkin takaa. Kuvia käyttäessäsi muistathan mainita kuvaajan.

Näillä tunnelmilla on hyvä kääntää katse kohti Australian valloitukseen. Kamaeblogin toimitus kiittää ja kuittaa.

Työpöydältä toteutukseen – muutos on mahdollisuus!

”Yksi tärkeimmistä taidoista on muutoksenhallintakyky, taito johtaa ihmisiä sekä toiminnan jatkuva kehittäminen.”

– HUMAKin lehtori Juha Iso-Aho

Muutos

Niinhän se on, järjestötyössä niin kuin maailmassa yleensäkin ainoa varma asia on muutos: muutos trendeissä, muutos ihmisten ajankäytössä, muutos ympäröivissä arvoissa, muutos liikuntakäyttäytymisessä, muutos teknologiassa.. Tuntuu, että vauhti on välillä päätä huumaava. Yhdeksän vuotta sitten aloittaessani Suomen Taidoliiton kehityspäällikkönä käytössä olivat lankapuhelin ja matkapuhelin, saattopa nurkassa nököttää vielä faksikin, Sähköisistä järjestelmistä käytössä olivat Sporttirekisterin vanhempi painos, sähköinen taloushallinnon ohjelmisto, www-sivut ja sähköposti. Nyt välineiden ja kanavien kirjo on moninkertainen, mutta haasteeksi on muodostunut ihmisten tavoittaminen monista kanavista huolimatta.

Kohtaaminen

Niinpä väylä seuratoimijoiden kanssa tehtävään työhön, vapaaehtoisten kanssa toimimiseen ja uusien potentiaalisten harrastajien löytämiseen muodostuu mielestäni aidon kohtaamisen kautta. Näin järjestötyöntekijänä työnilo syntyy juuri näistä kohtaamisista. Tätä työtä tehdään niille, ketkä antavat oman aikansa ja panoksensa vuosi toisensa jälkeen lajille ja seuralle. Järjestötyö on välillä myös todella yksinäistä – ihmiset kenen kanssa töitä tehdään ovat pitkin maakuntia ja saleja, monesti toimistolla kaipaisi ympärille tiimiä tai hankalana päivänä kollegan kannustavia sanoja. Näihin hetkiin löytyy usein ratkaisu muiden kamppailuliittojen työntekijöistä, jotka kohtaavat samankaltaisia tilanteita omissa tehtävissään.

Kehitys

Yksi voimavara, inspiraation lähde kehitystyöhön ja avain ajassa pysymiseen on itsensä kehittäminen. Suomen Taidon leivissä on ollut aina hyvin myönteinen suhtautuminen kehitykseen ja kehittämiseen, niinpä itselläni on ollut mahdollisuus suorittaa työn ohella taloushallinnon opintoja, urheilujohtamisen YAMK-tutkinto, digitaalisen muotoilun opinnot sekä vapaaehtoistyön johtamisen opintoja. Niistä kaikista on voinut ammentaa uusinta tietoa ja osaamista suoraan omaan työhön ja valjastaa taidon käyttöön.

Ideat

Parasta ovat kuitenkin ideat ja taidossa piilevä rohkeuden ilmapiiri. Opiskellessani vapaaehtoistyön johtamista Humanistisessa ammattikorkekoulussa kevätkaudella 2019 mieleeni virisi muutosjohtamisen opintokokonaisuuden aikana idea Taido tutuksi -hankkeesta ja sen toteutuksesta. Hetken pähkäilin, miten EM-tapahtuman jälkeen oma puhti riittäisi, kunnes tajusin, että ehkä voisimmekin saada lisävoimia Tomi Tolsasta. Hänellä jos kellä oli näkemystä, tietoa ja kokemusta urheilujohtamisesta ja vieläpä palavaa kiinnostusta lajin suuntaan. Opiskelukaverit pitivät hanketta rohkeana, mutta kannatettavana. Head hunt -soitto taidon omalle taikaviitalle antoi mahdolliselta toteuttajalta vihreää valoa.

Tomi Tolsa: "Kuullessani suunnitelman tunsin
heti olevamme merkityksellisen asian äärellä. Harrastajamäärien lisääminen seurojen menestystä vahvistamalla on minulle kaikista rakkain tavoite. Harrastajien ja seuratoimijoiden tarpeiden huomioiminen on ensiarvoisen tärkeää. Hyvin toimiva seuratoiminta luo vahvaa yhteenkuuluvuuden tunnetta ja uudet harrastajat tuovat lisää energiaa lajiin. Haluamme kaikki yhdessä varmistaa taidon elinvoimaisuuden myös tulevaisuudessa."

Keväällä pidetty seurapäivä Keravalla vahvisti lopullisesti muutossuunnitelman tarpeellisuuden. Seurat kaipasivat tukea ja apua jäsenhankintaan konkreettisesti kentällä. Näin keräsin rohkeuteni ja 24.4. idea lähti Suomen Taidon puheenjohtaja Elisa Rousulle, joka suhtautui esitykseen positiivisesti. Johtoryhmällä olikin sitten seuraavanlainen esitys agendallaan 9.5. pidetyssä kokouksessa:

”Hyvää ei voi kehittää määräänsä enempää ja nyt tarvitaankin volyymiä harrastajamääriin. Lajipäällikkö esittää n. vuoden mittaista hanketta, jolla on tarkoitus kasvattaa lajin harrastajamääriä tuntuvasti 1.8.2019-31.9.2020 välisenä aikana ja mahdollisuuksien mukaan jatkaa hanketta palkallisen henkilön voimin myös seurahankkeen nimissä 2020-2022.”

Suomen Taidon johtoryhmä teki nopean tilannekatsauksen ja hyväksyi esityksen yksimielisesti ja näin startattiin toden teolla Taido tutuksi -hanke, jonka tarkoituksena on hankkia ensimmäisenä hankevuonna taidolle 400 uutta lisenssillistä harrastajaa.

Tieto ja taito

Hankkeen aikana kerätään tietoa ja pyritään löytämään taidosta kiinnostuneita aloittaja- ja asiakasegmenttejä. Tomi Tolsa valmistelee myös Haaga-Helia YAMK -tutkintoonsa liittyvän opinnäytetyön hankkeen kulusta ja tuloksista.

Tomi Tolsa: "Parasta hankkeessa on käytännön toimiminen ruohonjuuritasolla: seuratoimijoiden sparraus, jäsenhankinnan suunnittelu, yhteydenotot keskeisiin sidosryhmiin kuten kunnat, koulut, päiväkodit; vierailut ja lajikokeilujen ohjaaminen ja niin edelleen. Päiväkotien viskarit, eskarit ja henkilökunta ovat ottaneet minut tervetulleena vastaan ja eroamme tunnin päätteeksi posket punaisina ja hymyssä suin. Olemme päässeet vauhtiin nopeasti!" 
”Jos odotat muutosta, ole valmis tekemään asiat myös toisin ja katso mitä se tuo tullessaan.”

Terveisin

Sera

Kirjoittaja on Suomen Taidon lajipäällikkö, joka on opintovapaalla 1.9.2019-31.8.2020 välisenä aikana ja tiirailee tuon ajan hankkeen kulkua takavasemmalta. Samalla hän latailee akkuja sekä virittelee uusia ideoita. Nähdään tapahtumissa ja viimeistään syksyllä 2020!

Hyundai ja taido yhteisellä matkalla taidon EM-tapahtumaan

Kamppailulaji taidon Euroopan mestaruudet ratkeavat Tampereella 2.-3.8.2019. Kansainväliset urheilutapahtumat koostuvat useista osa-alueista ja yksi tärkeimmistä on logistiikkaan liittyvät ratkaisut. EM-tapahtuman henkilökuljetuksissa tärkeänä kumppanina on Hyundai Motor Finland. Arvovieraita kuljettaa kaksi perheauto-kokoluokan Hyundai Tucson katumaasturia ja Hyundain lippulaivamalli Santa Fe, johon mahtuu tarvittaessa 7 henkilöä.

Yhteistyön taustalla on Hyundain ja taidon yhteinen arvomaailma, sillä molemmat haluavat olla enemmän kuin tavallinen ratkaisu, oli kyse sitten liikkumisesta paikasta toiseen tai tapa viettää vapaa-aikaa. Kumpikin pyrkii olemaan omalla sektorillaan ihmisen elinikäinen kumppani.

Vaativalle harrastajalle ja kilpailijalle taidoon kuuluvat voltit sekä muu akrobatia tarjoavat loputtomasti mahdollisuuksia haastaa itseään. Myös Hyundai tarttuu jokaiseen tilaisuuteen haastaa itsensä ja luottaa tavoitteiden saavuttamiseen järkkymättömällä innolla ja kekseliäisyydellä.

Hyundai uskoo, että organisaation tulevaisuus rakentuu yksittäisten työntekijöiden innostukselle ja osaamiselle. Myös jatkuva vuorovaikutus ja yhteistyö liikekumppaneiden kanssa synnyttävät yhteenkuuluvuutta, jonka suojissa syntyy synergiaetuja. Samalla ajatuksella rakennetaan myös taidon arvokilpailut sekä pyöritetään suomalaista seuratoimintaa. Näin ei olekaan ihme, että suomalaiset taidokat menestyvät kansainvälisissä arvokilpailuissa vuosi toisensa jälkeen. Tällä hetkellä nuori järvenpääläinen Suvi Nissinen pitää hallussaan liikesarjojen maailmanmestaruutta. Nissinen nähdään myös EM-tatamilla Tampereella. Myös Hyundai nappaa erilaisia palkintoja vuosittain, viimeisimpänä SUV-malli Hyundai Tucson voitti saksalaisen Bild am Sonntag -lehden lukijaäänestyksen ollen 2019 Saksan paras perheauto.

Hyundai ja taido toivottavat yhdessä kaikki kiinnostuneet tervetulleeksi seuraamaan taidon EM-kilpailuja ja kansainvälisiä ystävyyskilpailuja Tampereen Messu- ja Urheilukeskukseen 2.-3.8. Perjantaina käydään liikesarjat ja lauantaina tapahtuma huipentuu otteluihin. Liput osoitteesta lippu.fi.

Suomen Taido muodostaa taidon lajikollegion Suomen Karateliitto ry:ssä. Taidon lajikollegio toimii kaikkien suomalaisten taidoseurojen yhdyssiteenä sekä lajin edunvalvojana Suomessa. Taidon juuret ovat karatessa ja perinteisessä okinawa-te’ssä. Taido profiloitui omaksi lajikseen vuonna 1965. Taidossa karaten perinteisiin potkuihin ja lyönteihin tuli mukaan monta uutta innovaatioita: pyörivät ja kierteiset liikkeet, akrobatialiikkeet, nopea ja tehokas jalkatyöskentely sekä vartalon akselin muuttaminen.

Suomen Taidon tehtävänä on tarjota ainutlaatuisia kamppailuelämyksiä, jotka tuovat kokijalleen iloa ja hyvinvointia. Lajia voi harrastaa kaikissa Suomen isoimmissa kaupungeissa. Uudet kurssit alkavat seuroissa elo-syyskuussa.

Hyundai Motor Company perustettiin vuonna 1967. Siitä on kasvanut maailman viidenneksi suurin autovalmistaja. Sillä on yli 50 autoihin liittyvää tytär- ja sisaryhtiötä. Hyundai Motor Companyn ensimmäinen, omavalmisteinen vientiauto vuonna 1976 oli Pony, nyt Hyundain vienti on vuosittain yli neljä miljoona korkealaatuista henkilöautoa, maasturia, kuorma-autoa ja bussia.

Lisätietoja: Suomen Taidon Lajipäällikkö Sera Kaukola taido@taido.fi tai Hyundai Motor Finland kaista@hyundai.fi

Taidon Suomeen tuonut Minoru Okanda nähdään EM-tapahtumassa!

Kauan on kulunut siitä, kun nuori lääketieteen opiskelija Minoru Okanda aloitti taidotoiminnan Suomessa syksyllä vuonna 1972. Nyt on jälleennäkemisen aika, kun Okanda ja hänen vaimonsa saapuvat Suomeen seuraamaan EM-tapahtumaa Tampereelle!

Okanda kierteli ympäri Eurooppaa ennen tuloaan Suomeen ja päätyi lopulta Lahteen. Hän oli kuullut muutama vuosi aiemmin perustetusta Lahden Sugata -nimisestä judoseurasta ja päätti mennä salille esittäytymään. Tuohon aikaan kamppailulajit olivat vielä sangen harvinaisia ja tuoreita tuttavuuksia (judotoiminta oli alkanut Suomessa vuonna 1954, karate vuonna 1968 ja aikido vuonna 1970). Vaikuttava näytös ja Okandan jämäkkä olemus sekä halu opettaa herätti kiinnostuksen ja niin taidotoiminta Lahdessa alkoi. Mukana oli alusta saakka Hannu Helminen, jolla oli työnsä puolesta oli mahdollisuus osallistua Okandan järjestämiin harjoituksiin yhdessä Otto Bergerin kanssa. Helminen ja Berger olivat kummatkin muusikkoja, joten päiväsaikaan harjoittelu sopi heille hyvin. He olivatkin Okandan yksityisoppilaita päivisin ja illat kuluivat keikkaillessa n. 25 keikan kuukausitahtia.

Okanda murskausnäytöksessä vanhoissa sähkölaitoksen tiloissa Lahdessa. Kuva: Hannu Helmisen albumi

Kun toiminta alkoi vakiintua elettiin vielä aikaa, jolloin taidoa (kuten ei karateakaan) luokiteltu vielä urheilulajiksi ja siitä syystä virallista urheiluseuraa ei voitu perustaa. Judo kuitenkin luokiteltiin urheilulajiksi ja sen alle perustettiin Lahden Sugatan taidojaosto Genseidojo, jonka alaisuudessa taidokat harjoittelivat. Taidokoilla kyti ajatus, että vielä joku kerta tämä virkeä sisarjärjestö syö koko emäseuran! Vuonna 1987 lajien tiet erkanivat. Judon piti näkyä seuran nimessä, joten perustetiin Lahden Judoseura ry ja Lahden Sugata jäi taidoseuran nimeksi.

Suomalaisten vierailu Japaniin 1975. Kuva: Hannu Helmisen albumi

Helmisestä ja Okandasta tuli ystävät. Kun Okanda palasi takaisin kotiin, teki Helminen vastavierailun Japaniin 1973-1974. Helminen harjoitteli Kitasaton yliopistolla taidoa kolmesti päivässä. Tuliaisina yli puolen vuoden mittaiselta matkalta Helmisellä oli 2.kyun ruskea vyö, jonka myönsi lajin kehittäjä Seiken Shukumine. Lahdessa aloitettua taido-opetusta oli Suomeen tullut jatkamaan Kenji Uemura 4.dan.

Yuetsu Tanaka ja Hannu Helminen. Kuva otettu Helmisen toiselta Japanin matkalta 1975. (Hannu Helmisen albumi)

”Odotan suuresti taidon EM-tapahtumaa ja etenkin Minorun kohtaamista 44 vuoden jälkeen ”

Taidon suomalainen pioneeri Hannu Helminen saapuu myös EM-tapahtumaan. ”Odotan suuresti taidon EM-tapahtumaa ja etenkin Minorun kohtaamista 44 vuoden jälkeen. Yuetsu Tanakan tapasin viimeksi vuonna 1978 taidon ensimmäisissä SM-kilpailuissa, joten siitäkin on jo kulunut tovi. Minorun muistan erittäin symaattisena ja huumorintajuisena ja miellyttävänä persoonana. Asuin jonkin aikaa Japanissa oloni aikana Minorun kotona. Kun kävimme yhdessä harjoittelemassa Kitasaton yliopistolla huomasin, että hän oli siellä erittäin arvostettu henkilö. Sen näki heti. Myös Yuetsu Tanakan kanssa harjoittelimme samassa ryhmässä ja ystävystyimme ensimmäisen Japanin matkani aikana. Seuraavan vierailun aikana vuonna 1975 Tanakasta oli tullut Kitasaton taidoryhmän kapteeni ja päävetäjä. Muistan Tanakan hyvän tekniikan sekä loistavan pohjan, mikä hänellä oli voimistelusta. En ihmettele, että hänestä tuli yliopiston taidokapteeni. Tanakan kanssa kävimme monia pitkiä keskusteluita ja hänestä tuli hyvä ystäväni.”

Suomen Taido kutsui myös Kenji Uemuran Tampereen EM-tapahtumaan, mutta tällä kertaa hän oli estynyt osallistumaan. Kutsu oli kuitenkin mitä mieluisin yllätys. Uemuralle oli jäänyt pysyvästi mieleen Suomessa vietetyt kuukaudet. Suomalaisten ystävällisyys ja etenkin suomalaisten naisten itsenäinen rooli oli tehnyt häneen vaikutuksen. Uemuralla on tarkoituksenaan matkustaa Suomeen jonakin toisena ajankohtana yhdessä perheensä kanssa. Hannu Helminen muistaa Uemuran pirteänä ja vauhdikkaana persoonana. Jäämme siis vielä odottamaan, milloin kohtaamme Uemuran!

Maajoukkue esittäytyy osa 10 – VALMENTAJAT

Maajoukkue esittäytyy sarja viimeinen osa; esiripun takaa löytyy timanttisen joukkueen timanttinen valmennustiimi.

Maajoukkue 2019. Kuva: Aki Peltola

Vuoden 2019 maajoukkuetta luotsaa tämä huippuunsa viritetty valmennustiimi:

Aki Peltola
Päävalmentaja

Ikä: 33 vuotta
Taidoikä: 18 vuotta
Seura: Nummelan Kumakai
Vyöarvo: 4.dan renshi
Aikaisemmat arvokilpailut: Urheilijana EM2007, MM2009, EM2011, MM2013 valmentajana EM2015, MM2017
Kesän treenibiisi: Eminem – Till I Collapse

Kuka taidon ulkopuolella: Palomies-ensihoitaja, kuntoliikkuja, kahvi- ja ruokaintoilija

Millainen treenikaveri/taidoka/valkku on kyseessä: Aki on asiantunteva, osaava sekä nykyaikainen valmentaja. Pitkä omakohtainen kokemus kilpailijana näkyy Akin kyvyssä ja tyylissä luoda maajoukkueeseen joka vuosi yhtenäinen, kannustava, keskittynyt sekä hyvähenkinen ilmapiiri. Harjoittelu on laadukkaasti ohjelmoitua, jolloin “Coach-Aki” saa nostettua urheilijoiden vahvuudet ja kyvyt tehokkaasti esiin. Akin valmennuksessa tehdään “tosissaan, muttei ylivakavasti”. Akin johdossa urheilijat haluavat aidosti menestyä sekä itselle, maajoukkueelle että valmentajille.

Antti Korhonen

Ikä: 34 vuotta
Taidoikä: 17-18 vuotta
Seura: Kuopion Taidoseura
Vyöarvo: 3.dan
Aikaisemmat arvokilpailut: Urheilijana EM2007, MM2009, EM2011 ja MM2013. Valmentajana EM2015 ja MM2017
Kesän treenibiisi: Little big – Skibidi

Kuka taidon ulkopuolella: Aviomies ja kolmen lapsukaisen iskä ja leikkipuistoissa se outo tyyppi, joka riehuu enemmän ku suurin osa lapsista. Työn saralla ergonomia-edustaja/liikunnanohjaaja/yrittäjä. Samalla yritän oppia koko ajan uutta eri aihealueista, ettei vaan aika kävisi tylsäksi.

Millainen treenikaveri/taidoka/valkku on kyseessä: Antti tuo valmennuksessa näkyväksi vahvan näkemyksensä ja rautaisen osaamisensa ottelussa. Antin ottelutreenit ovat oivaltavia, antavat hyviä eväitä treenaamiseen omalla salilla ja nostattavat tehokkaasti hien pintaan. Antin ohjauksessa näkyy jatkuva halu kehittyä valmentajana sekä tarjota urheilijoille tärkeitä työkaluja kehittymisen tueksi. Kaikki tämä tehdään tietenkin Antille ominaiseen tyyliin pilke silmäkulmassa.

Jani Pylväinen

Ikä: 36 vuotta
Taidoikä: 25,5 vuotta
Seura: Järvenpään Taidoseura
Vyöarvo: 4.dan renshi
Aikaisemmat arvokilpailut: MM2001, 2005, 2009,2013, EM2003, 2007. Koutsina; MM2017
Kesän treenibiisi: Children of Bodom – I Worship Chaos

Kuka taidon ulkopuolella: Korjausrakentamisen sähkösuunnittelija

Millainen treenikaveri/taidoka/valkku on kyseessä: Jani on loistava lisä maajoukkuevalmennukseen. Mestari-Pylväinen on valjastanut laajan ja menestyneen kansainvälisen kilpailu-uran sekä kokemuksen maajoukkueurheilijoiden hyväksi. Jani osaa löytää jokaiselle sopivat kehityskohteet ja vaihtoehtoisia sekä uusia tapoja kehittyä. Janin innokkuus tarttuu helposti urheilijoihin, ja myös toisinpäin! “Coach-Jani” jaksaa kannustaa ja nostaa esille urheilijoiden vahvoja puolia sekä onnistumisia.

Laura Pellikka

Ikä: 35 vuotta
Taidoikä: 13 vuotta
Seura: Nummelan Kumakai
Vyöarvo: 3.dan
Aikaisemmat arvokilpailut: Urheilijana EM2011, MM2013, EM2015, MM2017
Kesän treenibiisi: Rage against the machine: Wake up

Kuka taidon ulkopuolella: Vähän liiankin monesta asiasta innostunut teologi-kasvatustieteilijä, joka haluaa parantaa maailmaa ja saa parhaat kiksit hyvistä treeneistä. 

Millainen treenikaveri/taidoka/valkku on kyseessä: Laurassa yhdistyy määrätietoinen ja tiukka, mutta silti lempeä ote. Valmennuksen pohjana toimii rautainen valmennustieto sekä pitkä kokemus urheilijana ja joukkuetoverina sekä vahva näkemys urheilijaksi kehittymisestä. Laura on tuonut valmennukseen entistä näkyvämmäksi osaksi myös psyykkisen valmennuksen sekä oman kehon kuuntelun. Valmennusleiriläisille tuttuja ovatkin mm. Lauran lempeät aamuherättelyt, joilla karistetaan tatamimajoituksessa kiristyneet leirijumit. Treenikaverina ja valmentajana Laura on kannustava, sydämellinen ja huumorintajuinen tyyppi, joka liekittää treenaajat huippusuorituksiin!

Maajoukkue esittäytyy osa 9

Susanna Korolainen

Ikä: 31 vuotta
Taidoikä: 17 vuotta
Seura: Tampereen Taido
Vyöarvo: 2 dan
Aikaisemmat arvokilpailut: Ensikertalainen
Kesän treenibiisi: Turmion kätilöt, Pyhä maa

Kuka taidon ulkopuolella: Työkseen kehittää liimoja, papereita ja muoveja. Maaseudun rauhassa asustava luontoretkeilijä, eläintarhan omistaja, hard core pc-pelaaja ja kirjojen suurkuluttaja sekä Aku Ankka superfani.

Millainen treenikaveri/taidoka on kyseessä: Susanna on Tampereen tehotyttö jonka päättäväisyyttä kehittyä aina lisää on vaikuttavaa seurata. Tämän aktiivisen taidokan vahvaa tekemistä voi myös toisinaan bongata ulkomaisista taidotapahtumista. Susannalla on persoonallinen tyyli ja terävä ottelusilmä sekä hänen hyväntuulinen olemuksensa tekee hänestä ihan huippu tyypin ja treenikaverin!

Suvi Nissinen

Ikä: 20 vuotta
Taidoikä: 11 vuotta
Seura: Järvenpään taidoseura
Vyöarvo: 1 dan
Aikaisemmat arvokilpailut: EM2015, MM2017
Kesän treenibiisi: Billie Eilish – my strange addiction

Kuka taidon ulkopuolella: Opiskelupaikkaa Jyväskylästä hakeva abiturientti, joka työskentelee tarjoilijana. Vapaa-ajalla aika kuluu perheen ja ystävien seurassa.

Millainen treenikaveri/taidoka on kyseessä: Suvin kehittyminen on ollut huikeaa! Treenimotivaatio uuden ja haastavamman omaksumiseen on mitä ilmeisemmin ollut timanttista koko taidouran. Nuoresta iästään huolimatta Suvilla on jo pitkä ja menestyksekäs polku kilpataidossa kansallisilla ja kansainvälisillä tatameilla. Suvin olemus on aina positiivinen kanssa treenaajien läsnä ollessa, uskonkin Suvin positiivisuuden ja motivoituneen asenteen vievän hänet vielä vaikka minne.

Maajoukkue esittäytyy osa 8

Mimmi Turpeinen

Ikä: 23 vuotta
Taidoikä: 11 vuotta
Seura: Jigotai (Jyväskylä)
Vyöarvo: 1.dan
Aikaisemmat arvokilpailut: MM2013, EM2015, MM2017
Kesän treenibiisi: Portugal. The Man – Feel it still

Kuka taidon ulkopuolella: Liikunnanohjaaja sekä perheen ja ystävien kanssa hengaaja.

Millainen treenikaveri/taidoka on kyseessä: Mimmi on taitava taidoka, jonka tarkat ja nopeat tekniikat saavat vastustajat hämilleen niin hokeissa kuin jissenissäkin. Vastoinkäymisistä huolimatta Mimmi on ahkera ja periksiantamaton treenaaja. Mimmin kanssa on aina mukava treenata, sillä hänellä on tapana ottaa asiat ilon kautta!

Oliver Waltari

Ikä: 18 vuotta
Taidoikä: 11 vuotta
Seura: Järvenpään taidoseura
Vyöarvo: 1 kyu
Aikaisemmat arvokilpailut:-
Kesän treenibiisi: Sabaton – Primo victoria

Kuka taidon ulkopuolella: Lukion toisen vuoden opiskelija, jolla ei ole tekemisen puutetta kavereiden, koulun ja tietokoneen ansiosta.

Millainen treenikaveri/taidoka on kyseessä: Oliverin vahvuudet taidokana on nopeus ja ulottuvuus. Etenkin jissenissä kaukaa tulevat nopeat tekniikat yhdistettynä tarkkaan pelisilmään voivat olla vastustajalle kohtalokkaita. Treenikaverina Oliver on vaatimaton ja positiivinen, ja hän muistaa aina kehua muita.