Vuoden 2019 SM-kisoissa miesten rankingsarjan ottelussa koettiin pienoinen yllätys, kun vasenta kaistaa ohi suhahti Järvenpään nuori Oliver Waltari, jättäen monta kokenutta kehäkettua nielemään pölyä. Kuka on tuo nuorimies? Kamaeblogin toimitus iski Oliverille muutaman kysymksen, jotta nuoresta miehestä tietäisi jokainen ainakin jotain.
”Treenaan fiksusti ja treenaan kovaa, kisoissa näkee, mihin se riittää.” Oliver Waltari, Miesten Jissenin suomenmestari 2019

Nimi:
Oliver Waltari
Syntymävuosi:
2001
Taidon aloitusvuosi:
2008
Nykyinen vyöarvo:
1.kyu
Lempitekniikka:
Sentai kaijo geri
Suosikkihokei:
Tentai no hokei
- Mikä sai aikanaan taidon pariin?
Kun olin seitsemän, näin Kungfu Pandan. Sanoin vanhemmilleni, että haluan kokeilla lajia, joka näyttää samanlaiselta ja seuraavana päivänä olin kokeilemassa taidoa.
- Mikä on saanut pysymään tämän lajin parissa? Onko matkalla ollut muita harrastuksia?
Taido on pitänyt minut harrastamassa sen monipuolisuuden takia. Aina löytyy parannettavaa ja jotakin uuden oppimista. Matkalla on ollut muitakin harrastuksia, kuten koripalloa ja muita kamppailulajeja, mutta taido on aina ollut tärkein.
- Mikä kilpailemisessa eniten viehättää?
Jännitys. Kotisalilla harjoitteluun ei saa samanlaista tunnetta kisoihin verrattuna. Sen tunteen lisäksi kisoissa tapahtuu paljon muutakin, mitä ei saa harjoituksissa. Kisoissa ottelut ovat täynnä taktiikkaa, ajoitusta ja toisten mittaamista.
- Millaisilla tavotteilla lähdit SM-kisoihin?
Katsoin aamulla Kihapista kaaviot ja totesin itselleni vain: ”Tänään taitaa tulla lyhyet kisat.” Kaikki sarjat tuntuivat vaativilta, joten en lähtenyt miettimään ensimmäisiä otteluja pidemmälle.
- Poikkesiko tämän kauden kisavalmistautumiset aikaisemmista?
Harjoittelin Suvi Nissisen kanssa paljon jisseniä, enemmän kuin aiemmilla kausilla. Se oli ainoa muutos kisavalmistautumiseen.
- Tuliko SM-kisojen ranking jissenin voitto itsellesi yllätyksenä?
Ensimmäinen voitto tuli minulle suurena yllätykseni. Sen jälkeen jokainen ottelu oli minulle pelkkää plussaa. Kun viimeinen ottelu oli ohi, en pystynyt käsittämään mitä oli tapahtunut.
- Nimeä kolme henkilöä jotka ovat eniten vaikuttaneet taidouraasi, mielellään muutaman sanan perusteluin?
Ehdoton numero yksi on Suvi Nissinen. Hänen kanssa olen harjoitellut eniten vuosien varrella ja olemme molemmat kehittäneet toisiamme paljon. Suvin jälkeen kaksi vaikuttavinta on vaikea päättää. Minulla on taidourani aikana ollut paljon mahtavia valmentajia ja treenikavereita. Jos vain kolme voin valita, niin kaksi muuta ovat Jani Pylväinen ja Tomi Tolsa. Tomi ohjasi minun jissen harjoittelun oikeaan suuntaan ja sain häneltä myös oheisharjaroitteluun apua. Jani ohjasi minua juniorisarjojen aikana ja hänen tapa ohjata on sopinut minulle.
- Kesän tavoitteet? Mitä odotat kesältä eniten?
Kesäni selvä kohokohta on EM-kisat. Tavoittelen kisoista mahdollisimman korkeaa sijoitusta, mutta en osaa sanoa, mikä se sijoitus olisi. Treenaan fiksusti ja treenaan kovaa, kisoissa näkee, mihin se riittää.
_________________
Kamaeblogin toimitus heitti pari kysymystä myös Järvenpään Taidoseuran suuntaan. Onnelliset vastaajat tällä kertaa olivat Oliveria juniorivuosina ohjannut Olavi Kurttio sekä treenikaveri Suvi Nissinen.
Olavi Kurttio: No ensinnäkin hänen voittonsa oli todella iso juttu, koska tuli ”hieman” yllätyksenä! Olen itse ollut tämän kauden lähes kokonaan sivussa treenailusta, enkä ollut siis seurannut hänen tekemisiään ollenkaan niin hyvin kuin aiemmin. Tottakai tiesin, että kyseessä on lahjakas ja erittäin ahkerasti treenaava nuori mies, mutta silti heti eka ranking-kaudella SM-kisojen ottelukullan nappaaminen kokeneiden tyyppien seurassa on aivan huikea saavutus. Juttelin kisojen jälkeen lyhyesti Oliverin kanssa, ja hän kertoi kaavion nähtyään ajatelleensa, että ”jahas, ekana on vastassa Jasser – tämä on lyhyt kisa”. Ja kun siitä tuli voitto, niin päässä kuhisi aika kivasti. Loppu onkin historiaa.
Kelataan taaksepäin n. 10 vuotta, ja tapaamme n. 8-vuotiaan Oliverin, joka on treenannut jo vuoden. Perusasiat ovat hyvin hallussa, ja ohjaajat kiinnittävät huomiota pojan hyvään keskittymiskykyyn ja ikäisekseen kypsään suhtautumiseen treenaamiseen. Nämä täydentävät luontaista lahjakkuutta ja oppiminen on nopeaa. Pari vuotta myöhemmin hokeit sujuvat jo mallikkaasti ja ohjaaminen menee tasolla ”voisit ottaa hieman kevyemmin ja rennommin, eikä niin otsa rypyssä”. Muistan joskus perustekniikkatreeneissä, kun tehtiin lyöntejä kohteeseen ja olin ehkä 12-vuotiaan Oliverin ukena, pyytäneeni että ”löisitkö vähän hiljempaa”. Pieni kova nyrkki osui joka lyönnillä täsmälleen samaan paikkaan ja aikamoisen kovaa.
Sama tinkimätön asenne Oliverilla on ollut aina, ja se on tuonut
tuloksia. Mielestäni hän on erikoisen hyvä kuuntelemaan palautetta ja soveltamaan ohjeita omaan tekemiseensä. Samoja virheitä ei kovin kauaa tarvitse hinkata, kun hän jo menee eteenpäin. Ties kuinka pitkälle.

Suvi Nissinen: Oliver on energinen ja hyväntuulinen treenaaja. Hän kannustaa muita ja antaa paljon rakentavaa palautetta. Aina löytyy jotain, mitä voisi vielä hioa tai soveltaa eteenpäin. Hän ei koskaan päästä treenikavereita helpolla. Määrätietoisuudestaan huolimatta Oliver on todella rento ja hauska treenikaveri. Oliverin tekeminen on kehittynyt muutamassa vuodessa huipputasolle. Tämän kauden SM-kisojen voitto oli treenikaverillekin huikea hetki. Kun on koko kauden seurannut kehitystä sivusta, tuntuu hyvältä nähdä, kun toinen onnistuu.
Artikkelikuva: Tomi Kajasviita @tomikajasviita.kuvat