Aihearkisto: Taidokoita

Taidomaajoukkueelle uusi päävalmentaja – Marko Havu tarttuu ruoriin

Taidomaajoukkue astuu vuonna 2020 uuden päävalmentajan aikaan, kun Aki Peltola jätti tehtävänsä päävalmentajana EM-kilpailujen 2019 jälkeen. Valmennusvastuun ottaa Marko Havu, 5.dan renshi, ja hän lähtee luottavaisena uuden joukkueen peräsimeen. Kamaeblogin toimitus jututti uutta luotsia..

Markon kotiseurana toimii tällä hetkellä Yliopiston Taido, joka on myös hänen kasvattajaseuransa. Pitkän uran 23 vuoden taidorupeamasta mies ehti kuitenkin tehdä myös jyväskyläläisen Jigotain riveissä.   Päivätyökseen Marko tekee tutkimusta ja opettaa Aalto-yliopiston neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitoksella.

Koulutukseltaan Marko on liikuntatieteiden maisteri, ja taidon lisäksi hänellä on yli 25 vuotta valmennuskokemusta muun muassa koripallon, ultimaten ja amerikkalaisen jalkapallon parista. Viime aikoina taidokoiden on ollut helpoin bongata hänet tuomarin roolista, mutta Marko on myös ohjannut lukemattomia leirejä ja koulutuksia taidovuosiensa aikana . ”Kilpailijana ehdin kiertää tatameita toistakymmentä vuotta, ja olen edustanut Suomea EM-kilpailuissa 2003 ja 2007 ja MM-kilpailuissa 2005. ”

Marko Havu kuvassa vasemmalla Hollannin EM-kisoissa 2007. Kuva: Olavi Kurttio

Tuore päävalmentaja astuu hyvillä mielin edellisen päävalmentajan, Aki Peltolan käyttämiin saappaisiin.

– Aki teki valmennustiiminsä kanssa todella hyvää työtä, kuten arvokilpailujen mitalitilastoistakin voi nähdä. Meillä on Akin kanssa hyvin samankaltainen näkemys siitä, millaista maajoukkuevalmennuksen tulee taidossa olla. Urheilijoilta ei kuulunut viime kauden jälkeen lopettamispäätöksiä, joten valmennusryhmä jatkaa urheilijoiden osalta kutakuinkin samassa kokoonpanossa, ja seuraaviin arvokisoihin on kaiken lisäksi tavallista lyhyempi aika. Tavoitteeni onkin, että valmennuskulttuuri säilyisi mahdollisimman suurelta osin entisellään.

Marko kuuli edellisen valmennustiimin lopettamispäätöksestä EM-kisoissa Tampereella (elokuussa 2019) ja jutteli asiasta Akin valmennustiimiin kuuluneen Antti Korhosen kanssa. ”Halusin varmistaa huipputason kilpataidon jatkuvuuden Suomessa ja aloin mielessäni koota sopivaa valmennustiimiä. Rekrytointi on kuitenkin ollut odotettua vaikeampaa, ja tiimissä on edelleen tilaa innokkaille valmentajille.”

Tuomarointitehtävissä. SM-kilpailut 2017. Kuva: Aki Peltola

Ensisijaiseksi tavoitteekseen nyt päävalmentajauran alkaessa Marko onkin asettanut huipputason kilpataidon jatkuvuuden varmistamisen Suomessa.

Pyytäessämme Markoa luonnehtimaan itseään valmentajana ja kertomaan valmennustyylistään, hän kehottaa kysymään tätä valmennettavilta. ”En ole valmentaja, joka asettaa menestystavoitteita. Juniori- ja harrasteurheilussa pyrin tekemään urheilijoita, ja tavoitteellisille urheilijoille pyrin antamaan välineitä siihen, että he pääsisivät tavoitteisiinsa. ”

”Valmennuksen osa-alueista taito- ja taktiikkavalmennus ovat aina olleet lähinnä sydäntäni. Taitovalmennuksessa hienoimpia hetkiä ovat ne, kun valmennettava ensimmäisen kerran oivaltaa jonkin uuden asian. Samalla tavalla sekä taito- että taktiikkavalmennuksessa palkitsevat hetket, joissa urheilija tai joukkue osaa hyödyntää jotakin harjoiteltua asiaa, ja toteuttaa sen kauniisti odotetussa – tai joskus yllättävässäkin – tilanteessa. Haastavinta valmennuksessa on se, että ihmiset ovat yksilöitä: se, mikä toimii yhdellä, ei välttämättä toimi toisella. Tämä on kuitenkin samalla myös yksi niistä asioista, joiden ansiosta valmentaminen on mielenkiintoista. ”

Tuoreen päävalmentajan mielestä optimaalinen valmennettava on urheilija, joka sitoutuu harjoitteluun ja jolla on urheilijaidentiteetti. ”Urheilijaidentiteetin rakentamisessa voin auttaa, mutta sitoutumisen on tultava urheilijasta itsestään.” Jos valmennettavalla saisi olla vain kolme ominaisuutta, Markon mielestä tärkeimpiin kuuluisivatkin sitoutuneisuus, oppimiskyky ja motivaatio.
Lopuksi kysyimme minkälainen taidomaajoukkue Markolla on käsissään, kun MM-kisat Australiassa lähestyvät?

– Ensimmäinen valmennusleiri on vasta edessä päin. Olen toki nähnyt urheilijoiden kilpailusuorituksia, ja suuri osa on muutenkin tuttuja, mutta joukkueena en ole vielä ehtinyt muodostaa heistä käsitystä.

Kamaeblogin toimitus onnittelee Marko Havua päävalmentajan pestistä ja toivottaa onnea tuleviin haasteisiin!

Keskiverto Taidoka?

Kevään 2016 taidobarometrin tuloksiin perustuvan datan perusteella kasattiin profiili Kake Keskivertotaidokasta ja koonnin tulokset julkaistiin Kamae-blogissa elokuussa 2016. Samassa yhteydessä Kamae-blogi etsi vastaavia keskivertotaidokoita tositarkoituksella. Tässä yhden melko hyvin profiiliin sopivan ”keskivertotaidokan” tarinaa taidouran varrelta. Jatka lukemista Keskiverto Taidoka?

”Otan mittaa ennen kaikkea itsestäni”

Jos itselläni olisi edessä 50 ottelua Suomen kovimpia ottelijoita vastaan, niin saattaisi mennä pupu pöksyyn. Miten haasteeseen vastannut Jere Anttalainen ajattelee? Millainen tapahtuma tulossa? Mitä odotuksia hänellä on henkilökohtaisesti? Onko tämä Anttalaiselle ennemmin henkinen vai fyysinen ponnistus? Sukelsimme kuopiolaistaidokan ajatuksiin ja tässä hänen mietteitään.

”Odotan tulevaa tapahtumaa todella innolla, sillä ensimmäistä kertaa 50 ottelun haaste tulee Helsingin alueen ulkopuolelle kotikaupunkiini Kuopioon ja puitteet Kuopion kaupunginteatterilla ovat kerta kaikkiaan aivan huikeat! Kyseessä on hyvin ainutlaatuinen tapahtuma niin lajille kuin katsojillekin. Tapahtumassa tulee olemaan Taidon haasteottelujen lisäksi muidenkin kamppailulajien näytöksiä” Anttalainen kuvailee tuntojaan. Jatka lukemista ”Otan mittaa ennen kaikkea itsestäni”

Kuopion kaupunginteatteri kutsuu 24.9.!

Taidoa on totuttu näkemään enimmäkseen erilaisissa liikuntatiloissa ja kesäaikaan myös luonnonhelmassa tai kaupunkien kävelykaduilla näytöksissä, mutta miten  taidoka Jere Anttalaisen 50 ottelun haaste päätyi Kuopion kaupunginteatterin lavalle? Kamae-blogi päätti ottaa selvää, mitä on tapahtumien taustalla. Jatka lukemista Kuopion kaupunginteatteri kutsuu 24.9.!

”Liikun, olen siis olemassa”

Seiken Shukuminea kutsutaan taidomaailmassa termillä saiko-shihan, jonka vapaa suomennos on ”suurmestari”. Artikkelissani otan kuitenkin vapauden kutsua häntä Seiken Shukumineksi tai yksinkertaisesti vain Shukumineksi.

Shukumine tunnettiin ”karatenerona”: monet ovat saaneet todistaa hänen suunnatonta taitavuuttaan. Teknisen pätevyyden ja fyysisen voiman tasolla lienee hän parhaiten tunnettu jäntevyydestään ja kimmoisuudestaan: korkeita pomppuja hän treenasi jo lapsuudessaan Okinawalla. Shukuminen lapsuutta käsittelevässä kirjassa Kempo Shukyua kerrotaan, kuinka hänen ensimmäinen opettajansa Anko Sadoyama harjoitti 8-vuotiasta oppilastaan. Shukuminen joutui hyppäämään päivittäin nopeakasvuisen kiinanruusupensaan yli. Pensas oli aluksi vain 25 senttimetrin korkuinen, mutta kasvoi sentin päivävauhtia, samaan tahtiin Shukuminen kimmoisuuden kanssa: harjoituksen tulokset olivat välittömät. Japanilaisen taidolehti Taido Shinpon artikkelissa (numero 42, 1972) kerrotaan, kuinka Shukumine vieraili Sadoyaman luona sairaalassa tämän ollessa 83-vuotias. Artikkelin mukaan mestari koki kimmoisuutensa ja jäntevyytensä perustuvan Sadoyaman harjoituksiin.

saiko-shihan

Jatka lukemista ”Liikun, olen siis olemassa”

Vuoden Taidoka 2015

Kuka ja mikä mies?

”Aivan huikea roolimalli ja taidoka. Maajoukkueen kapteenina täysin vailla vertaa: hän näyttää omalla sitoutumisellaan esimerkkiä ja saa muutkin ylittämään itsensä. Hän on tsemppari, joka saa kaikki (uudet ja vanhat) tuntemaan itsensä tervetulleiksi niin maajoukkueeseen kuin kaveriporukoihinkin. Hänen asenteensa ja tekeminen ovat ihailtavalla tasolla. ” Hän on vuoden Taidoka 2015 Jere Anttalainen! Jatka lukemista Vuoden Taidoka 2015