Aihearkisto: Taustaa tapahtumille

O-jissenin evoluutio lämmittelyleikistä oikealle kisatatamille

Piti junioreille keksiä jotain uusia harjoitteita lämmittelyyn ja loppuleikeiksi. Joten kaivoin ompelukoneen esille ja ompelin tilkkukaapin kangaspaloista kassillisen hernepusseja ja 5x50cm kangasnauhoja, joilla voisi vaikka leikkiä hännänryöstöä. Tuli nippu sinisiä nauhoja ja toinen nippu raidallisia, sekä pussukka, johon nauhat voi viikata säilytykseen. Näitä nauhoja on käytetty hippaan, hännänryöstöön, sengiharjoitteluun, tsukiharjoitteluun ja aika moneen muuhunkin juttuun. Nauhoista ovat olleet innoissaan sekä lapset ja aikuiset. Välillä nauhat makaavat kaapin pohjalla kuukausia, mutta viime syksynä ne alkoivat taas huutelemaan että nyt on aika leikkiä hännänryöstöä. Ja kyllähän leikittiin! Hännänryöstö on aika monipuolinen harjoite. Jatka lukemista O-jissenin evoluutio lämmittelyleikistä oikealle kisatatamille

Taido muuttuvassa yhteiskunnassa

Voiko urheiluseura olla kantaaottava ja haluaako se olla sitä?

Kiusaaminen?

Tampereen Taido jatkoi Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa kamppailulajien yhteistä Kamppailija ei kiusaa –kampanjaa aamulehden viime keväänä lanseeraamalla #Puutunpeliin –kampanjalla. Molemmissa kampanjoissa huomio haluttiin kääntää kiusaamista vastaan ja nostaa esiin hyvien käytöstapojen ja inhimillisyyden merkitys. Usein  kiusaamisen ajatellaan koskevan vain lapsia ja nuoria, vaikka aikuistenkin välillä kiusaamista esiintyy. Tönimisen tai haukkumisen sijaan aikuisten maailmassa kiusaaminen on hienovaraisempaa ja verhoutuu usein välinpitämättömyydeksi tai ulkopuolelle jättämiseksi. Tampereen Taidon Jere Tuulkari päätyi taidon viralliseksi airueeksi aamulehden haastatteluun, jossa hän hienosti nosti esiin väliintulon merkityksen: ”Jos et puutu väärään tekemiseen, hyväksyt sen”. Susanna Korolainen (ent. Valtanen) innosti myös meitä muita mukaan kampanjaan  ja yllätykseksemme löysimme itsemme aamulehden sivulta poseeraamassa kiusaamista vastaan Bull Mentulan vierestä. Susanna totesi Bullin päässeen hyvään seuraan ja saimme kampanjaan osallistumisesta hyvää palautetta.

aamulehti_070416

Maahanmuutto?

Suomeen vuoden sisällä tulleista noin 30 000 turvapaikanhakijaa on kohistu viime syksystä lähtien ja nopea muutos on ravisuttanut yhteiskuntaamme. Itselleni koitti ajanjakso, jolloin minulla oli aikaa ja energiaa ylimäärin käytettävänä ja mietin miksi en voisi ohjata taidoa myös turvapaikanhakijoille. Mielessäni olivat erityisesti naiset ja lapset, joiden voi olla miehiä hankalampi päästä sisälle suomalaiseen yhteiskuntaan. Otin yhteyttä Tampereen vastaanottokeskuksiin ja ilmoitin, että olisimme kiinnostuneita ohjaamaan maksutta japanilaista kamppailulajia. Sain pian kiinnostuneita vastauksia, jonka jälkeen aloin miettiä sopivaa harjoittelupaikkaa. Seuramme resurssit ovat pienet, joten otin yhteyttä Tampereen kaupunkiin kysyäkseni olisivatko he halukkaita antamaan käyttöömme maksuttomat harjoitustilat nääshallilta. Sain jälleen positiivisen vastauksen ja aloimme suunnitella harjoituksia yhdessä vastaanottokeskuksen henkilökunnan kanssa. Lopulta tulimme siihen lopputulokseen, että harjoitukset kannattaa ohjata vastaanottokeskuksen omissa tiloissa. Turvapaikanhakijoiden motivoiminen ohjattuun liikuntaan, harjoittelupaikalle saapuminen ja sovittujen aikataulujen noudattaminen on haasteellista.

Vastaanottokeskuksessa on pääasiallisesti perheitä, joten kesän kuluessa harjoitukset kohdistettiin lapsille.  Ikähaitari liikkui 3-13 vuoden välillä ja meno harjoituksessa oli sen mukaista.  Iloinen ”taekwondoo!” kuului vastaanottokeskuksen käytävältä, kun tulimme hakemaan lapsia harjoituksiin yläkerran vapaaseen saliin. Hakamien arveltiin olevan sivusta rikki menneet housut ja Pauliinan lyhyttä (poika)tukkaa ihmeteltiin. ”Hallittu kaaos” kuvaa hyvin harjoitusten luonnetta ja paljon aikaa kului perusasioiden harjoitteluun kuten jonottamiseen, ohjeitten kuuntelemiseen ja siihen, ettei toisia saa häiritä harjoittelun aikana. Lapset pursuivat innostusta ja energiaa ja vanhemmat olivat luottavaisia (ja helpottuneita?) päästämään lapsensa harjoituksiin. Harjoituksissa käytettiin aikuisten kanssa pääasiallisesti englannin kieltä ja lasten kanssa suomea. Etenkin jo kouluun päässeet lapset osasivat hämmästyttävän hyvin suomen kieltä ja tulkkasivat tarvittaessa nuoremmilleen tai vanhemmilleen. Harjoituksia ohjaamaan mennessä oli välttämätöntä pitää ennakko-odotukset loitolla ja ottaa tilanne vastaan juuri sellaisena kuin se sinä päivänä vastaanottokeskuksessa sattui olemaan. Tämä oli hyvää harjoitusta kurin ja järjestyksen mukavuusalueelle tottuneella taidokalle.

 

img_1272Nämä kuvat ovat marraskuulta, jolloin kävimme Susannan kanssa Kaupin vastaanottokeskuksen avajaisjuhlissa. Pistimme sinne pystyyn taido -pisteen, jossa sai käydä kokeilemassa tekniikoita mitsiin, jaettiin taidon käyntikortteja ja näytettiin videoita.

 

Tasa-arvo?

Viimeisimpänä osallistuimme Plan Tampereen somekampanjaan #tyttöjenpuolella, jossa kaikki aktiiviryhmät Tampereella haastettiin ottamaan ryhmästään kuva vaaleanpunaisen asian tai esineen kanssa tyttöjen päivänä 11.10. Seuramme pitkäaikainen aktiivi Juha Lemmetti sai haasteen ja otimme sen heti vastaan. Tampereen taido, kuten lajimme ylipäätään, on esimerkillinen tasaisen sukupuolijakaumansa puolesta niin junioreissa kuin aikuisissakin ja uskon, että tämä hyödyttää kaikkia harrastajia. Myös vastaanottokeskuksessa ohjatuissa taidoharjoituksissa yhtenä ajatuksena oli näyttää mallia siitä, että tytöt voivat harrastaa kamppailulajeja siinä missä pojatkin ja kehittää itseään yhdessä poikien kanssa harjoitellen.

tyttojenpaiva_tampereentaido

Päätelmiä

Sheiken Shukumine kehitti taidon modernin yhteiskunnan tarpeisiin. Vain muutos on pysyvää ja taido onkin muuttunut huomattavasti 70-luvun staattisesta, karatemaisesta harjoittelusta, jossa naisten ja miesten koettiin tarpeelliseksi harjoitella eri tavoilla. Henkilökohtaisesti en koe taidoharjoitusten ohjaamista vastaanottokeskuksessa niinkään tilaisuutena rekrytoida uusia harrastajia, mihin se myöskin on erinomainen mahdollisuus, vaan enemmän haluna jakaa taidon antia ympäröivään, muuttuvaan yhteiskuntaan. Harjoitusten ohjaaminen antoi myös meille ohjaajille korvaamattomia, omakohtaisia kokemuksia toimimisesta turvapaikanhakijoiden kanssa.

Liikunnan kieli on globaali, kaikille yhteinen ja helposti jaettavissa yhteisiksi kokemuksiksi. Uskon, että nämä kokemukset nostavat niin yksilön kuin koko yhteisönkin itsetuntoa ja yhdistävät eri lähtökohdista tulevia ihmisiä. Haastamme muutkin Suomen taidoseurat miettimään mitä hyvää taido voisi tarjota muuttuvalle yhteiskunnalle lisätäkseen sen tasa-arvoa.

Teksti ja kuvat: Hanna Vuorenpää

Lähteet:

”Otan mittaa ennen kaikkea itsestäni”

Jos itselläni olisi edessä 50 ottelua Suomen kovimpia ottelijoita vastaan, niin saattaisi mennä pupu pöksyyn. Miten haasteeseen vastannut Jere Anttalainen ajattelee? Millainen tapahtuma tulossa? Mitä odotuksia hänellä on henkilökohtaisesti? Onko tämä Anttalaiselle ennemmin henkinen vai fyysinen ponnistus? Sukelsimme kuopiolaistaidokan ajatuksiin ja tässä hänen mietteitään.

”Odotan tulevaa tapahtumaa todella innolla, sillä ensimmäistä kertaa 50 ottelun haaste tulee Helsingin alueen ulkopuolelle kotikaupunkiini Kuopioon ja puitteet Kuopion kaupunginteatterilla ovat kerta kaikkiaan aivan huikeat! Kyseessä on hyvin ainutlaatuinen tapahtuma niin lajille kuin katsojillekin. Tapahtumassa tulee olemaan Taidon haasteottelujen lisäksi muidenkin kamppailulajien näytöksiä” Anttalainen kuvailee tuntojaan. Jatka lukemista ”Otan mittaa ennen kaikkea itsestäni”

Kuopion kaupunginteatteri kutsuu 24.9.!

Taidoa on totuttu näkemään enimmäkseen erilaisissa liikuntatiloissa ja kesäaikaan myös luonnonhelmassa tai kaupunkien kävelykaduilla näytöksissä, mutta miten  taidoka Jere Anttalaisen 50 ottelun haaste päätyi Kuopion kaupunginteatterin lavalle? Kamae-blogi päätti ottaa selvää, mitä on tapahtumien taustalla. Jatka lukemista Kuopion kaupunginteatteri kutsuu 24.9.!

Kaupuunkiinmuuttaja

Taidokoita vaeltaa paikkakunnalta toiselle tasaisin väliajoin syystä ja toisesta. Vaikka uudelta paikkakunnalta löytyisikin seura, niin salin kynnys voi olla vaikea ylittää. Onko olemassa keinoa, joka saisi kaupunkiin muuttaneen vanhan taidokan osallistumaan myös treeneihin? Lajipäälikkö bongasi yhden kaupunkiinmuutajan ja esitti muutaman kiperän kysymyksen.

mikko ja sera

Ja tässä se raportti sitten tulee. Annetaan Lahden Sugatan Mikko Koivulan kertoa:

Jatka lukemista Kaupuunkiinmuuttaja

Unohtumaton SM-viikko: jännitystä, liikutusta, riemua ja ylpeyttä!

Suomen ensimmäinen SM-viikko järjestettiin muutama viikko sitten Tampereella.  Laatuaan ensimmäinen SM-viikko on saanut osallistujilta runsaasti positiivista palautetta. Historiallisessa tapahtumassa kilpaili 1500 urheilijaa 22 lajissa. Viikonlopun aikana SM-mitaleita jaettiin yli 400. Uusi tapahtumakonsepti keräsi Tampereen Messu- ja Urheilukeskukseen noin viisi tuhatta katsojaa. Dantai jissenin eli joukkueottelun SM-kilpailut käytiin SM-viikon yhteydessä la 13.2.

Tapahtuman yhtenä tärkeimmistä tavoitteista oli tuoda pienempiä lajeja julkisuuteen ja toimia näyteikkunana urheilun monipuolisuudelle. Yle panosti lajien esittelyihin ja suoriin lähetyksiin mittavasti ja yleisö otti SM-viikon heti omakseen.

Jatka lukemista Unohtumaton SM-viikko: jännitystä, liikutusta, riemua ja ylpeyttä!

”Liikun, olen siis olemassa”

Seiken Shukuminea kutsutaan taidomaailmassa termillä saiko-shihan, jonka vapaa suomennos on ”suurmestari”. Artikkelissani otan kuitenkin vapauden kutsua häntä Seiken Shukumineksi tai yksinkertaisesti vain Shukumineksi.

Shukumine tunnettiin ”karatenerona”: monet ovat saaneet todistaa hänen suunnatonta taitavuuttaan. Teknisen pätevyyden ja fyysisen voiman tasolla lienee hän parhaiten tunnettu jäntevyydestään ja kimmoisuudestaan: korkeita pomppuja hän treenasi jo lapsuudessaan Okinawalla. Shukuminen lapsuutta käsittelevässä kirjassa Kempo Shukyua kerrotaan, kuinka hänen ensimmäinen opettajansa Anko Sadoyama harjoitti 8-vuotiasta oppilastaan. Shukuminen joutui hyppäämään päivittäin nopeakasvuisen kiinanruusupensaan yli. Pensas oli aluksi vain 25 senttimetrin korkuinen, mutta kasvoi sentin päivävauhtia, samaan tahtiin Shukuminen kimmoisuuden kanssa: harjoituksen tulokset olivat välittömät. Japanilaisen taidolehti Taido Shinpon artikkelissa (numero 42, 1972) kerrotaan, kuinka Shukumine vieraili Sadoyaman luona sairaalassa tämän ollessa 83-vuotias. Artikkelin mukaan mestari koki kimmoisuutensa ja jäntevyytensä perustuvan Sadoyaman harjoituksiin.

saiko-shihan

Jatka lukemista ”Liikun, olen siis olemassa”