Avainsana-arkisto: Elisa Rousu

Työpöydältä toteutukseen – muutos on mahdollisuus!

”Yksi tärkeimmistä taidoista on muutoksenhallintakyky, taito johtaa ihmisiä sekä toiminnan jatkuva kehittäminen.”

– HUMAKin lehtori Juha Iso-Aho

Muutos

Niinhän se on, järjestötyössä niin kuin maailmassa yleensäkin ainoa varma asia on muutos: muutos trendeissä, muutos ihmisten ajankäytössä, muutos ympäröivissä arvoissa, muutos liikuntakäyttäytymisessä, muutos teknologiassa.. Tuntuu, että vauhti on välillä päätä huumaava. Yhdeksän vuotta sitten aloittaessani Suomen Taidoliiton kehityspäällikkönä käytössä olivat lankapuhelin ja matkapuhelin, saattopa nurkassa nököttää vielä faksikin, Sähköisistä järjestelmistä käytössä olivat Sporttirekisterin vanhempi painos, sähköinen taloushallinnon ohjelmisto, www-sivut ja sähköposti. Nyt välineiden ja kanavien kirjo on moninkertainen, mutta haasteeksi on muodostunut ihmisten tavoittaminen monista kanavista huolimatta.

Kohtaaminen

Niinpä väylä seuratoimijoiden kanssa tehtävään työhön, vapaaehtoisten kanssa toimimiseen ja uusien potentiaalisten harrastajien löytämiseen muodostuu mielestäni aidon kohtaamisen kautta. Näin järjestötyöntekijänä työnilo syntyy juuri näistä kohtaamisista. Tätä työtä tehdään niille, ketkä antavat oman aikansa ja panoksensa vuosi toisensa jälkeen lajille ja seuralle. Järjestötyö on välillä myös todella yksinäistä – ihmiset kenen kanssa töitä tehdään ovat pitkin maakuntia ja saleja, monesti toimistolla kaipaisi ympärille tiimiä tai hankalana päivänä kollegan kannustavia sanoja. Näihin hetkiin löytyy usein ratkaisu muiden kamppailuliittojen työntekijöistä, jotka kohtaavat samankaltaisia tilanteita omissa tehtävissään.

Kehitys

Yksi voimavara, inspiraation lähde kehitystyöhön ja avain ajassa pysymiseen on itsensä kehittäminen. Suomen Taidon leivissä on ollut aina hyvin myönteinen suhtautuminen kehitykseen ja kehittämiseen, niinpä itselläni on ollut mahdollisuus suorittaa työn ohella taloushallinnon opintoja, urheilujohtamisen YAMK-tutkinto, digitaalisen muotoilun opinnot sekä vapaaehtoistyön johtamisen opintoja. Niistä kaikista on voinut ammentaa uusinta tietoa ja osaamista suoraan omaan työhön ja valjastaa taidon käyttöön.

Ideat

Parasta ovat kuitenkin ideat ja taidossa piilevä rohkeuden ilmapiiri. Opiskellessani vapaaehtoistyön johtamista Humanistisessa ammattikorkekoulussa kevätkaudella 2019 mieleeni virisi muutosjohtamisen opintokokonaisuuden aikana idea Taido tutuksi -hankkeesta ja sen toteutuksesta. Hetken pähkäilin, miten EM-tapahtuman jälkeen oma puhti riittäisi, kunnes tajusin, että ehkä voisimmekin saada lisävoimia Tomi Tolsasta. Hänellä jos kellä oli näkemystä, tietoa ja kokemusta urheilujohtamisesta ja vieläpä palavaa kiinnostusta lajin suuntaan. Opiskelukaverit pitivät hanketta rohkeana, mutta kannatettavana. Head hunt -soitto taidon omalle taikaviitalle antoi mahdolliselta toteuttajalta vihreää valoa.

Tomi Tolsa: "Kuullessani suunnitelman tunsin
heti olevamme merkityksellisen asian äärellä. Harrastajamäärien lisääminen seurojen menestystä vahvistamalla on minulle kaikista rakkain tavoite. Harrastajien ja seuratoimijoiden tarpeiden huomioiminen on ensiarvoisen tärkeää. Hyvin toimiva seuratoiminta luo vahvaa yhteenkuuluvuuden tunnetta ja uudet harrastajat tuovat lisää energiaa lajiin. Haluamme kaikki yhdessä varmistaa taidon elinvoimaisuuden myös tulevaisuudessa."

Keväällä pidetty seurapäivä Keravalla vahvisti lopullisesti muutossuunnitelman tarpeellisuuden. Seurat kaipasivat tukea ja apua jäsenhankintaan konkreettisesti kentällä. Näin keräsin rohkeuteni ja 24.4. idea lähti Suomen Taidon puheenjohtaja Elisa Rousulle, joka suhtautui esitykseen positiivisesti. Johtoryhmällä olikin sitten seuraavanlainen esitys agendallaan 9.5. pidetyssä kokouksessa:

”Hyvää ei voi kehittää määräänsä enempää ja nyt tarvitaankin volyymiä harrastajamääriin. Lajipäällikkö esittää n. vuoden mittaista hanketta, jolla on tarkoitus kasvattaa lajin harrastajamääriä tuntuvasti 1.8.2019-31.9.2020 välisenä aikana ja mahdollisuuksien mukaan jatkaa hanketta palkallisen henkilön voimin myös seurahankkeen nimissä 2020-2022.”

Suomen Taidon johtoryhmä teki nopean tilannekatsauksen ja hyväksyi esityksen yksimielisesti ja näin startattiin toden teolla Taido tutuksi -hanke, jonka tarkoituksena on hankkia ensimmäisenä hankevuonna taidolle 400 uutta lisenssillistä harrastajaa.

Tieto ja taito

Hankkeen aikana kerätään tietoa ja pyritään löytämään taidosta kiinnostuneita aloittaja- ja asiakasegmenttejä. Tomi Tolsa valmistelee myös Haaga-Helia YAMK -tutkintoonsa liittyvän opinnäytetyön hankkeen kulusta ja tuloksista.

Tomi Tolsa: "Parasta hankkeessa on käytännön toimiminen ruohonjuuritasolla: seuratoimijoiden sparraus, jäsenhankinnan suunnittelu, yhteydenotot keskeisiin sidosryhmiin kuten kunnat, koulut, päiväkodit; vierailut ja lajikokeilujen ohjaaminen ja niin edelleen. Päiväkotien viskarit, eskarit ja henkilökunta ovat ottaneet minut tervetulleena vastaan ja eroamme tunnin päätteeksi posket punaisina ja hymyssä suin. Olemme päässeet vauhtiin nopeasti!" 
”Jos odotat muutosta, ole valmis tekemään asiat myös toisin ja katso mitä se tuo tullessaan.”

Terveisin

Sera

Kirjoittaja on Suomen Taidon lajipäällikkö, joka on opintovapaalla 1.9.2019-31.8.2020 välisenä aikana ja tiirailee tuon ajan hankkeen kulkua takavasemmalta. Samalla hän latailee akkuja sekä virittelee uusia ideoita. Nähdään tapahtumissa ja viimeistään syksyllä 2020!

Osaamishanke käynnissä – lue lisää ja kuuntele podcast!

Taido-ohjaajien osaaminen muodostaa kokonaisuuden, joka koostuu urheilu- ja lajiosaamisesta, yleisistä ohjaustaidoista ja ihmissuhdetaidoista. Ja koska kyseessä on kamppailulaji, liittyy osaamisalueeseen myös hieman teoriaa ja historiaakin. Aiemmilla koulutusuudistuksilla on pureuduttu kampeammin juuri koulutusten tai niiden sisältöjen uudistamiseen. Nyt käynnissä olevan osaamishankkeen tavoitteena on ottaa haltuun laajempi kokonaisuus.

Tällä hetkellä hankkeessa on käynnissä vaihe, jonka tarkoituksena on luoda kokonaisymmärrys seuraavista osa-alueista ja niiden rinnakkaisuudesta taidossa ja taido-ohjaajana toimimisessa:

  • Lajiosaaminen
  • Urheiluosaaminen
  • Ohjaajaosaaminen
  • Lajitaitojen opettaminen
  • Taidon teoria

Tähän mennessä on tehty taustakartoituksia ja kysytty ohjaajien tarpeita ja toiveita. Eri tasoiset vetäjät tarvitsevat tukea etenkin lajitaitojen opettamiseen.

Kyselyn yhteenvedossa nousi esiin etenkin seuraavat seikat:

  • Lajitekniikan ja taktiikan ohjaamiseen toivottiin lisää tukea: Miten lajia opetetaan eri taito- ja kuntotasoilla? Mitkä ovat tavoitteet (tai olennaiset asiat) eri tason harrastajille?
  • Taidon teoriaa haluttaisiin osata enemmän ja siitä toivottiin myös itseopiskelumateriaalia, mikä löytyisi yhdestä paikasta
  • Lisäksi toivottiin selkeytystä järjestelmään sekä tasojen vaatimusten parempaa määrittelyä
  • Lähiopetuksen ja leirien lisäksi muiden ohjaamien tuntien seuraamista pidettiin hyvänä tapana oppia. Itseopiskelu ja mentorointi saivat seuraavaksi eniten kannatusta.
  • Esiin nousi myös toive, että koulutusten opetusmenetelmiä kehitettäisiin

kuuntele-podcast-e1553264285122.png

Elisa Rousu, vedät tätä osaamishanketta. Mitkä on tarkoitus tehdä seuraavaksi?

”Seuraavaksi käydään läpi olemassaolevat materiaalit ja hyödynnetään niitä. Tavoitteena on rakentaa niin selkeä nykyistä harrastus- ja seuratoimintaa tukeva kokonaisuus, että kaikki harrastajat tietävät kunkin vyöarvon osaamis- ja koulutusvaatimukset ja että kaikilla seuroilla olisi yhtenäiset periaatteet osaamisten arviointiin.”

Ohessa on hieman kuvaa siitä, miten osaamistasoja on ryhmässä mietitty:

Osaamishankkeen drafti
Alustava ja suuntaa antava hahmotelma miten lajiosaaminen, ohjaajaosaaminen ja lajitaitojen opettaminen kulkisivat rinnakkain.

Työryhmällä on iso työ edessään, sillä tavoitteena on tuottaa harrastajille materiaalia myös verkoon (sähköinen oppimisalusta, videoita) sekä miettiä uudelleen koulutusten ja leirien tavoitteita ja sisältöjä, jotta ne olisivat mielekkäitä ja oikea-aikaisia.
Katja Anoschkin, myös omatoiminen opiskelu mahdollistuu paremmin jatkossa, kerro vähän siitä

”Vaikka meillä onkin paljon kaikenlaista materiaalia olemassa, niin lajin opettamisesta itsestään vaikuttaa olevan valmista materiaalia erittäin vähän saatavilla (erityisesti lajin perusasioiden arviointi), joten sitä joudutaan tuottamaan paljon. Tärkeää on, että ohjaaja voi edetä tasoissa oman aikataulunsa mukaisesti ja materiaalit ovat jatkuvasti saatavilla.  Johtavana ajatuksena on, että emme rajoita etenemistä ja itseopiskelumateriaalien suorittamista, jos jollakulla intoa riittää. Toisaalta taas haluamme varmistaa, että kukaan ei ”joudu” ohjaajaksi vasten tahtoaan tai liian aikaisessa vaiheessa.”

Mikä muuttuu – mikä pysyy ennallaan?

Tarkkaa lopputulemaa ei ole vielä tiedossa, koska prosessi on vielä kesken.  Vanhoja koulutuksia, leirejä ja materiaaleja hyväksikäytetään mahdollismman paljon, mutta luonnollisesti myös muutoksia on luvassa. Osaamishanke kestää koko vuoden 2019 ja sitä lähdetään jalkauttamaan 2020. Osaamishankkeessa ei kosketa vyökokeisiin vaan enemmänkin pilkotaan ja määritellään selkeämmin osaamistavoitteita tasaisesti matkan varrelle, tästä on konkreettista apua niin ohjaajille kuin tavalliselle taidon harrastajallekin. Seuraava kuva antaa ehkä jonkinlaista mielikuvaa siitä, miten osaamistavoitteita voidaan palastella. Tässä voisi olla esimerkki esimerkiksi taidon teorian osalta:

taiki

Osaamishanke siis jatkuu. Jos sinulla heräsi kiinnostus tai lisäkysymyksiä hankkeen tässä vaiheessa, niin ota yhteyttä taido@taido.fi, elisa.rousu@gmail.com tai katja.anoschkin@gmail.com tai aloita keskustelu Suomen Taidon Facebookissa.

Työryhmässä ovat mukana Elisa Rousu, Marko Meriläinen, Riina Meriläinen, Katja Anoschkin, Jukka Viljanen, Marianne Malm sekä Sera Kaukola

Puheenjohtaja kynäilee

elisaVuosi 2019 on käynnistynyt vauhdilla. Suomen Taidon johtoryhmään on saatu uusia taitajia. On ilo toivottaa tervetulleeksi Pilvesvuoren Mari Järvenpään Taidoseurasta, Vehkaojan Tapani Vantaan Taidosta ja Koivulan Mikko Lahden Sugatasta. Samalla myös kiitos tehdystä työstä johtoryhmän jättäneille Hakulin Karille Kouvolan Taidosta ja Suhosen Mikolle Nummelan Kumakaista.

Kauden alkaessa on monella kilpailijalla tavoitteena maajoukkuepaikka Tampereen EM2019-kilpailuihin. Seuraava etappi jo siintää huhtikuussa 2021 pidettävissä MM-kilpailuissa Sydneyssä. Edustuspaikkoja EM-kilpailuihin tavoitellaan kansallisissa kisoissa kevään 2019 aikana. Ensimmäiset valinnat tehdään kauden cup-kilpailujen ja niitä tarvittaessa täydennetään Porvoon SM-kilpailujen jälkeen. Itselleni tulee aina arvokisojen lähestyessä mieleeni ne jännityksen tunteet valintoja odotellessa. Toivon kaikille kilpailijoille hyvähenkisiä kamppailuita ja kilpailuiloa.

Suomen Taidon strategian seurahanke on elänyt tasaista eloaan. Toimivat seurat harrastajineen ovat liiton kannalta tärkeintä. Kaikki toiminta on tarkoitettu seuroille ja niiden harrastajille. Hankeseuroissa on tehty kehitystoimia, kussakin omista lähtökohdistaan. Seuratoimintaa voidaan helpottaa monilla nykyaikaisilla ratkaisuilla, jotka vähentävät hallinnollista työtä. Laittakaapa kalentereihin 13.4 seurapäivä, jolloin päästää yhdessä sparraamaan seuratoimintaa ja sen kehittämistä. Seurapäivään voivat osallistua kaikki seurat vaikkeivat itse hankkeeseen ilmoittautuneetkaan.

Koulutushanke on saanut itselleen jatkoksi kattavamman osaamishankkeen, jossa tavoitteena on luoda kokonaisymmärrys taidon vaatimista lajitaidoista, niin teknisistä kuin tietotaidollisista osaamisista. Tämän pohjalta kehitetään osaamis- ja ohjaajakoulutusjärjestelmää. Samalla pöllytetään vanhoja totuttuja malleja. Vielä 80-90-luvuilla vihreä- ja ruskeavöiset taidokat ohjasivat harjoituksia seuroissa. Tänä päivänä kaikissa seuroissa on mustavöisiä ohjaajia ja useimmissa omasta takaa vyökoevalvojiakin. Enää ei ole tarvetta painottaa ohjaajakoulutuksia harrastuksen alkuvaiheeseen, vaan voimme tukea harrastusta mielekkäillä lajitaidollisilla teemaleireillä. Myös nykyistä vyövaatimusten ja koulutustasojen kokonaisuutta selkiytetään ja sisältöjä jaetaan tasaisemmin eri vyöarvoille. Osaamishanke kestää koko vuoden 2019 ja sitä lähdetään jalkauttamaan 2020.

Taido muuttuu elämän varrella. Siinä missä alkuvuosina se on oman taitavuuden kehittämistä ja kilpailullistakin etenemistä, pikkuhiljaa mukaan tulee myös ohjaaminen, seurassa toimiminen tai vaikka tuomaritoiminta. Mielihyvää voi tuoda uuden oppiminen, kunnon hikoilu toistojen parissa tai vaikka omien oppilaiden kehittyminen ja edistyminen.  Itselleni yksi tärkeimmistä on kuitenkin matkan varrella syntyneet monet tärkeät ystävyyssuhteet. Taido voi olla elämässä keskiössä tai välillä taka-alalla, mutta aina se toivottaa tervetulleeksi.

Taidokasta vuotta 2019,

Elisa Rousu

Suomen Taido

Myötäilystä O-jisseniin ja X-factoriin dan-leirillä 2017

Keskustelu pukuhuoneessa ennen leiriä:

– Mikä dan-leirin aiheena onkaan tänä vuonna?
– Hmm, uskaltaakohan sinne sitten tulla yli nelikymppinen, jos on hirveän rankka?
– Mukaan vaan, kyllä ne vetäjät ottavat sen huomioon.

Ja hyvä oli, että lähdettiin, sillä kokeneempikin taidoka pysyi hyvin opetuksessa mukana, vaikka muu porukka olikin päivittynyt muutaman vuoden leiritauon aikana. Leirillä oli sopivassa suhteessa seigyon (hallinta) teoriaa pieninä annoksina ja heti perään teoriaa tukeva harjoite. Antti Korhosen vetämät harjoitteet oli lisäksi suunniteltu niin, että ensin tehtiin junioreille suunnattu harjoite, joka toimi myös lajia aloittaville aikuisille.  Seuraava harjoite oli suunnattu aikuisille ja kolmas taso oli vielä itsepuolustuksellisen elementin tuominen harjoitteeseen. Leirillä pyrittiin näin opettamaan myös opettamista, mikä onkin hyvä näkökulma dan-leirille, jonka osallistujista monet ovat aktiivisia vetäjiä omissa seuroissaan. Jatka lukemista Myötäilystä O-jisseniin ja X-factoriin dan-leirillä 2017