Aihearkisto: Tutkittua tietoa

Viesti perille! Tutkittua tietoa taidoseurojen markkinointiviestinnästä

Tampereen Taidon Helmiina Isokangas tutki opinnäytetyössään taidoseurojen markkinointiviestintää. Tutkimuksen tavoitteena oli tutustua Suomen Taidon jäsenseurojen markkinointiviestinnän suunnitteluun ja toteutumiseen sekä havaita toimintoja, joihin jäsenseurat tarvitsevat apua tai ohjausta. Kamae blogin toimitus pyysi Helmiinalta lyhyen koosteen tutkimuksen tuloksista.
_______________________________________________________________________

Kevään korvilla taidoseurat ympäri Suomen saivat jännittävää sähköpostia. Sähköpostista avautui kyselytutkimus jäsenseurojen vuoden 2018 markkinointiviestintää käsittelevään opinnäytetyöhöni. Kymmenen rohkeaa taidoseuraa otti osaa tutkimukseen ja sen pohjalta saatiin paljon mielenkiintoisia, koko Suomen taidokansaa hyödyttäviä tuloksia. Tekstiin on koottu merkittävimmät tulokset jäsenseurojen tulevaisuuden toiminta mielessä pitäen.

Tutkimuksen mukaan Suomen Taidon jäsenseuroissa markkinointiviestinnän suunnittelu sekä toteuttaminen koetaan haastavaksi tehtäväksi. Etenkin suunnittelu vaatii jäsenseuroilta paljon aikaa ja resursseja, joita ei aina valitettavasti ole riittävästi saatavilla. Suurta osaa suunnittelussa näyttelee markkinointiviestintävastaavan nimeäminen. Tutkimuksen mukaan 60 % jäsenseuroista nimesi markkinointiviestintävastaavan ja markkinointiviestintävastaavan nimeämisen katsotaan mahdollistavan myös muiden markkinointiviestintään liittyvien toimenpiteiden toteutumisen. Kyseisiä toimenpiteitä ovat esimerkiksi markkinointiviestintätavoitteen ja budjetin määrittäminen. Tutkimuksen mukaan sekä markkinointiviestintävastaavan että markkinointiviestinnän tavoitteen olivat määritelleet 50 % jäsenseuroista. Samaan tapaan markkinointiviestintävastaavan sekä budjetin olivat yhtäaikaisesti määritelleet 20 % jäsenseuroista.

Jäsenseuroille päänvaivaa suunnittelussa aiheuttaa myös kohderyhmän määrittäminen sekä kohderyhmän käyttäytymisen tutkiminen. 50 % jäsenseuroista oli määritellyt markkinointiviestinnällä tavoiteltavan kohderyhmän, mutta vain 10 % oli panostanut oman kohderyhmänsä käyttäytymisen tutkimiseen. Markkinointiviestinnän toimenpiteiden toteuttamisessa haasteelliseksi osoittautui myös kohderyhmän käyttämien markkinointikanavien löytäminen.

Aseta vastuutettu ja realisesti saavutettavissa oleva tavoite.

Markkinointiviestinnän suunnittelun ja toteuttamisen sitoo yhteen tavoite. Tavoitteen asettaminen vaatii kuitenkin taitoa ja tarkkuutta, jotta tavoitteen saavuttamista voidaan arvioida. Jäsenseurojen keskuudessa tavoitteita markkinointiviestinnälle oli asetettu, mutta niiden saavuttaminen oli usein jäänyt haaveeksi ja käytettyjen resurssien tuottavuus epäselväksi. Jäsenseurojen tulee tutkimuksen perusteella asettaa tavoite, joka on tarkkaan määritelty ja mitattavissa. Lisäksi tavoitteen tulee olla tietyn henkilön tai ryhmän vastuulla ja olla realistisesti saavutettavissa. Tavoitteelle tulee myös asettaa aikaraja, jonka puitteissa tavoitteen eteen tehdään töitä.

Tutkimuksen mukaan markkinointiviestinnän toimenpiteiden toteuttamisessa jäsenseurat käyttävät hyödykseen ahkerasti etenkin digitaalista mediaa eli esimerkiksi verkkosivuja ja sosiaalista mediaa. Markkinointiviestinnän perinteisinä painettuina kanavina hyödynnetään eniten julisteita, esitteitä, lentolehtisiä ja jonkin verran lehtimainoksia. Muutama jäsenseura kertoo viestivänsä kohderyhmälleen suoramarkkinoinnin keinoin eli jakavansa esimerkiksi lentolehtisiä ja esitteitä suoraan kotitalouksiin.

Ole aktiivinen.

Tutkimus kuitenkin osoittaa, että jäsenseurojen tulisi olla aktiivisempia markkinointiviestinnän toimenpiteiden toteuttamisessa. Aktiivisuudella tarkoitetaan tässä tapauksessa markkinointiviestinnän toistokertojen määrän lisäämistä tietyllä aikavälillä. Etenkin digitaalista mediaa eli esimerkiksi verkkosivuja ja sosiaalista mediaa tulisi päivittää viikoittain, jotta kohderyhmän mielenkiinto jäsenseuran toimintaa kohtaan säilyy samalla tasolla.

Tutkimuksen toteuttaminen oli erittäin mielenkiintoista ja toivon tuloksista olevan apua tulevaisuudessa jäsenseurojen markkinointiviestinnän suunnittelussa, toteutuksessa sekä kehittämisessä.  Lopuksi haluan vielä kiittää opinnäytetyön toimeksiantajaa Suomen Taidoa sekä kaikkia tutkimukseen vastanneita jäsenseuroja!

Arigatō gozaimasu!
Helmiina Isokangas

Kuva: Aki Peltola

Kake Keskivertotaidoka – kuka harrastaakaan taidoa ja miksi?

Jo muutaman kerran toteutetun Taidobarometrin tulokset antavat taidon parissa toimiville luottamushenkilöille tietoa päätöksenteon tueksi, niin sanotun asiakasymmärryksen kasvattamiseksi. Datan ja palautteen kerääminen ja analysointi tarjoaa siten myös apuvälineen toiminnan kehittämiseen. Taidobarometri ei suinkaan ole ainoa asia, mitä johtoryhmäläiset seuraavat, vaan myös lisenssimääriä, harrastajamääriä, koulutusten ja leirien osallistujamääriä silmäillään, jotta oltaisiin ajan hermolla.

Avataanpa kevään Taidobarometrin tuloksia myös laajemmin taidokansalle. Jatka lukemista Kake Keskivertotaidoka – kuka harrastaakaan taidoa ja miksi?

Taidokkaita termejä – Taidoa kielentutkijan näkökulmasta

Oli kesä 2014. Syksyllä alkaisi graduseminaari ja aihe pitäisi keksiä. Aiheen piti olla kieleen ja vuorovaikutukseen liittyvä ja vieläpä sellainen, josta jaksaisi kirjoittaa 100 sivua tekstiä. Vaikutti mahdottomalta tehtävältä… Kunnes keksin, että taidohan on aika erikoinen ”kielimuoto”. Japaninkielisiä sanoja keskellä suomenkielistä keskustelua ja ihan ongelmitta taivutettuna suomen sijapäätteillä.

Jenni Kyheröinen
Jenni Kyheröinen

”Monillekaan taidotermeistä ei edes ole suomenkielistä vastinetta ja niistäkin, joille suomenkielinen termi olisi olemassa, käytetään kuitenkin japaninkielistä sanaa. Miksi valita vieraskielinen termi, kun voisi käyttää omaa äidinkieltään? Taidokalle ei välttämättä kovin erikoinen kysymys, mutta kielitieteilijälle kyllä.”

Siitä se ajatus sitten lähti, ja rupesin häiriköimään kavereitani ääninauhurin kanssa. Lukuvuosi myöhemmin, keväällä 2015, graduni valmistui. Koko graduprosessi oli lopulta todella hauska, koska aihe oli sellainen, mikä kiinnosti muutenkin ja erityisesti, koska taidokaverit auttoivat jaksamaan pitkän urakan läpi. Kiitos siis kaikille tutkimukseen osallistuneille ja siinä auttaneille! Teitte opinnäytteen tekemisestä hauskaa ja helppoa.

Ja mitä tulee niihin maailmaamullistaviin löydöksiin ja lopputulemiin, niin japaninkieliset ja suomenkieliset termit ovat erilaisia. (Nousshit!). Tarkoittaa siis, että erikielisillä termeillä on erilaisia vuorovaikutusfunktiota. Kuten tietänette, esimerkiksi seiretsussa japaninkieliset termit, kuten rei, toimivat käskyinä. Olette kaikki kuitenkin ehkä huomanneet, että aloittelijoiden läsnä ollessa seiretsussa usein sanotaan termit molemmilla kielillä. Tällöin suomenkieliset termit ikään kuin vain selittävät sitä, mitä tehdään. Suomenkieliset termit eivät siis toimi samalla tapaa käskyinä kuin japaninkieliset. Voin myös kertoa, että slangimuotoisia termejä ja virallisempia termejä, kuten mansi ja manjigeri, käytetään varsin erilaisissa tehtävissä. Jokainen taidoka voi miettiä, minkälaisessa roolissa valitsee eri termit ja poikkeavatko kyseiset roolit toisistaan. Tai sitten voi lukea sen vajaa 100-sivuisen nivaskan, jossa kerron, miten kyseisten muotojen käyttötarkoitukset eroavat toisistaan. Työn löydät täältä.

Kiitos vielä mahtavalle taidoporukalle, joka auttoi graduni valmistumisessa!

Jenni Kyheröinen

Yliopiston Taido

P.S. Jos ja kun saan jatko-opiskelupaikan ja apurahaa, niin voitte odottaa lisää häiriköintiä kameran ja nauhurin kanssa. Taidoaiheinen väitöskirja on siis vahvasti suunnitteilla