Pääsimme haastattelemaan hienon kisakauden avauksen tehnyttä nuorta taidokaa Anni Virtasta. Lue alta Annin mietteet ja terveiset muille.
Onnittelut Anni Kuma-Cupin naisten hokein voitosta! Kertoisitko myös muille lyhyesti kuka olet, mistä tulet ja miten päädyit taidon pariin alun perin?
Olen Anni Virtanen, 16-vuotias lukiolainen Jyväskylästä. Minulla on voimistelutausta ja noin 9-vuotiaana kiinnostuin kamppailulajeista. Kävin katsomassa karateharjoituksia, mutta se ei tuntunu omalta jutulta. Sen jälkeen tutkittiin netistä erilaisia muita kamppailulajeja. Taidosta kiinnostuin, koska siinä pystyi yhdistämään kamppailun ja akrobatian.
Mitä kuuluu tällä hetkellä ja miltä kilpailukauden ensimmäinen kisa sekä voitto tuntuu?
Tällä hetkellä kuuluu hyvää. Tämän kauden ensimmäistä kisaa jännitin ja samalla oli kivaa päästä aloittamaan kevään kisarupeamaa. Voitto oli minulle ensimmäinen aikuisten sarjassa ja siksi tuntui erityiseltä.
Kerro jotain hieman poikkeuksellisesta harjoittelukaudesta, mitkä olivat suurimmat onnistumiset ja missä kehityit mielestäsi kauden aikana?
Tällä kaudella muutoksena aiempaan treenaamiseen on ollut urheilulukion aloittaminen. Henkilökohtaiset harjoittelumäärät ovat lisääntyneet, vaikka haasteena on ollutkin pandemian aiheuttamat rajoitukset. Tällä kaudella olen onnistunut kehittämään hokeita terävämmäksi. Tärkeässä roolissa ovat olleet nyt ja aiemmin Jyväskylän valmennus, erityisesti Henri Kosonen ja Mimmi Turpeinen. Heiltä saatu tuki on ollut korvaamaton.
Mitkä ovat olleet suurimpia haasteita sinulla pandemian aikana liittyen taidoharjoitteluun?
Pandemian aikana treenaamisen haasteena on ollut joukkueharjoittelun puute. Sen sijaan yksilöharjoituksia on voitu pitää, sillä Jyväskylässä juniorit ovat saaneet harrastaa melkein kokoajan pandemiasta huolimatta.
Mitkä ovat seuraavat tavoitteesi taidorintamalla ja nyt alkaneella kilpailukaudella?
Tavoitteeni taidossa on kehittyä kaikilla osa-alueilla. Jatkan hokein hiomista ja valmistaudun tuleviin jissenmatseihin.
Olet tehnyt upean matkan nyt naisten sarjatasolle, mitä terveisiä haluaisit antaa muille taidon nuorille ja junioreille?
Iloisia ja positiivisia treenejä kaikille ja toivottavasti nähdään uusien ja vanhojen harrastajien kanssa lajin parissa😊.
Kiitos Annille haastattelusta ja onnea tuleviin kilpailuihin!
Järvenpään Taidoseuran Oliver Waltari valittiin Vuoden taidokaksi 2021. Waltari edustaa nuorta taidopolvea ja hän on haastanut kokeneemmat kilpailijat menestyksekkäästi kaudella käydyissä kilpailuissa. Waltari nappasi vuoden 2021 ranking-pokaalin 32 kokonaispisteellä. Waltari valittiin myös puolustusvoimien urheilukoulun talvilajien saapumiserään III/21. Yhteensä talvilajien saapumiserään valittiin 83 urheilijaa 17 eri lajiryhmästä. Viimeksi taidoka on palvellut urheilukoulun riveissä noin 20 vuotta sitten, joten valinta saapumiserään on merkittävä urheilullinen saavutus. Vuoden taidoka -menestyksen perusteluissa mainittiin mm., että taidokana ja urheilijana Waltarissa yhdistyy sekä halu menestyä, että kyky tehdä töitä sen eteen. Kamaen toimitus tapasi Waltarin ja haastatteli nuorukaista palkitsemistilaisuuden jälkimainingeissa.
Onneksi olkoon valinnasta vuoden taidokaksi. Mitä kuuluu, miltä nyt tuntuu ja osasitko odottaa valintaa?
Vuosi on ollut vähintäänkin erikoinen ja moneenkin asiaan pitänyt sopeutua. Kaikesta erikoisuuksistaan huolimatta olen tyytyväinen kuluneeseen vuoteen. Valinta tuli minulle täysin puskista ja olen iloisesti yllättynyt.
Kerro jotain hieman poikkeuksellisesta kilpailukaudesta, mitä olivat suurimmat onnistumiset ja missä kehityit mielestäsi kauden aikana?
Tämän kauden isoin onnistuminen kisoissa oli jissen. Pystyin kehittämään tekemistäni ja kisoissa tuli monia hyviä otteluita. Tietenkin tämä kausi huipentui ranking-voittoon ja Vuoden taidoka -valintaan.
Olen pystynyt kehittymään kokonaisvaltaisesti urheilijana. Vaikea vuosi ei ole aina mahdollistanut taidon harjoittelua, jolloin oheisharjoitteluun on pitänyt keskittyä enemmän. Olen pyrkinyt urheilemaan monipuolisesti, jolloin valmiudet uusien asioiden opetteluun ja jaksamiseen on huippukunnossa.
Armeijan ja treenaamisen tasapaino oli vaikeaa välillä löytää. Erityisesti tämän kauden aikana jouduin keskittymään ja oppimaan omista rajoistani jaksamisen suhteen ja energian käytöstä. Levon tärkeys pysyy minulla mielessä tulevaisuudessakin.
Entä Urheilukoulu? Mikä siellä on ollut parasta ja mikä on erityisesti jäänyt mieleesi? Mikä merkitys urheilukoululla on ollut sinulle taidokana?
Urheilukoulun paras puoli on ollut mahdollisuus harjoittaa omaa lajia paremmin kuin tavallisen palveluksen aikana. Olen varma, että minulla ei olisi ollut yhtä hyvä kausi, jos en olisi päässyt urheilukouluun.
Urheilukoulun ansiosta olen tämän vuoden voinut olla sekä varusmies että taidoka. Mahdollisuus tehdä varusmiespalvelus urheilun ohella on minulle toiminut hyvin ja olen pystynyt tekemään muutakin kuin odottelemaan reserviä vihreät päällä.
Mitkä ovat seuraavat tavoitteesi taidorintamalla?Millä ajatuksin/ tavoittein lähdet helmikuussa starttaavaan kilpailulauteen?
Tavoittelen edelleen yhtä hyvää menestystä kauden 2022 kisoissa kaudella kuin tänäkin vuonna. Alkavan kauden aikana pyrin maajoukkueeseen ja voittamaan jissenin SM-kullan. Tärkeimpänä koen valmistautumisen seuraaviin MM-kisoihin.
Syksy on käynnistynyt rajoitusten purun merkeissä ja se on hieno asia. Vihdoin on taas mahdollista nähdä muita daneja ihan livenä. Taidoon kuuluu vahvasti yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen, mutta pitääkö aina olla tatamilla tehdäkseen yhdessä?
Mielestäni lajimme yhdistää samanmielisiä ihmisiä ja on mahtavaa puuhastella heidän kanssaan muutenkin kuin vain tatamille hikoillen. Tästä yhtenä esimerkkinä oli syyskuun alussa Vihdissä pelattu Taido-golf SM-turnaus, joka järjestettiin jo 15:nen kerran. Mahtavaa yhdessä tekemistä. Vihdissä oli mukana jo tatamin jättäneitä, sekä lähes uunituoreita daneja. Voiton vei tällä kertaa Nummelan Kumakain Daniel Palmen ja hän lupasikin hoitaa seuraavat vuodet samalla tavalla. Mestarillista itseluottamusta ja sopii todella hyvin lajin henkeen. Tai-no-sen on henkisessä pelissä tärkeää!
Tulokset
Golffarit jälkipeleissä tiukan koitoksen jälkeen
Mantoroinnista uusia ajatuksia
Taidoa voi kehittää myös muilla keinoin ja tästä toimii mainiona esimerkkinä Ahavan Seljan käymän mentorikoulutuksen yhteydessä syntynyt ”keskustelukerho”. Zoomissa kokoontuneen dan-tason naisyhmän ideana on ollut ruotia omaa suhdetta taidoon harrastuksen eri vaiheissa sekä tunnistaa omia vahvuuksia lajissa. Millaista on olla kilpailija ja miten elää taidoelämää aktiiviuran jälkeen? Miten löytää oma paikkansa valmentajana/opettajana/mentorina tai ihan vain harrastajana? Miten päästä yhteisöön sisälle, jos onkin aloittanut vasta vanhemmalla iällä tai kilpailukärpänen ei ole koskaan puraissut? Onko naisten vahvuuksissa piirteitä, joita taidoyhteisö ei osaa tunnistaa ja joiden hyödyntäminen jää siten tapahtumatta? Aivan mahtava tapa olla yhdessä ja toteuttaa taidoa muuten kuin tatamilla. Tätä pohdintaa ja muotoa voin lämpimästi suositella ihan kaikille. Se ei tarvitse virallista ohjausta tai linjauksia, mutta voi toimia todellisena ajatushautomona, kuinka saisimme lisää jäseniä yhteisöömme tai olla ihan vain hyvän mielen hetki osallistujilleen.
Selja Ahava: ”Vuosien saatossa suhde taidoon ja omaan kehoon muuttuu. Joskus näitä kokemuksia on hyvä päästä jakamaan yhdessä toisten kanssa. Me ylemmät danit jäämme ehkä tässä suhteessa yksin: olemme vastuussa alemmistamme, mutta myös meille voisi olla hyödyksi joskus päästä mentoroitavaksi. Näkisin, että tätä Dan-yhdistys voisi lähteä tulevaisuudessa kehittämään. Esimerkiksi shinsan yhteyteen tai dan-leirien ohjelmaan.”
Dan-leirillä – vihdoinkin!
Perinteisempää Dan-yhdistyksen tekemistäkin on taas onneksi mahdollisuus tehdä. Pajulahdessa järjestettiin koronatauon jälkeen Dan-leiri 25.-26.9., jonka vetäjinä toimivat Sandokain Marko Meriläinen, 5. dan renshi ja Henrika Ylirisku, 4. dan renshi. Leirin teemana oli ottelun harjoitteleminen ja opettaminen, ja ainakin ensimmäisen päivän jälkeen osallistujat olivat pelkkää hymyä. Päällimmäinen ajatus tuntui olevan ”vihdoinkin tatamilla”.
Marko Meriläinen: ”Tätä porukkaa ei hirveästi tarvinnut motivoida. Haasteena enemmänkin oli, kuinka pidetään kaikilla mopo käsissä, että vältytään loukkaantumisilta. Onneksi pääsimme maaliin tämä haasteen kanssa ja kaikki lähtivät kotimatkalle ehjänä. Samalla tohinalle kotisalille.”
Henrika Ylirisku: ”Oli todella tervetullutta päästä vaihtamaan kuulumisia toisten mustavöisten kanssa ja verryttelemään ottelutaitoja. Korona-aikana pariharjoittelu on ollut kortilla ja moni pääsi nyt pitkästä aikaa ottamaan harjoittelussa kontaktia toisiin. Toivottavasti yhteiset keskustelut ja pohdinnat tarjosivat osallistujille uusia ajatuksia oman opetuksen kehittämiseen.”
Leirillä päästiin pohtimaan asioita yhdessä.Leirin osallistujat 2021
Pajulahdessa pidettiin myös ensimmäinen vyökoe ylemmille vyöarviolle. Tähän saatiin itseltään Sokelta lupa. Onnea kaikille uusille vyöarvoille! Nyt vaan shinsan kommenteista oppia omaan tekemiseen ja viemään opit omille saleille.
Taido ja hengitys
Leirin aikana julkaistiin myös Jari Tuominen -sensein aloitteesta laadittu hengityksestä kertova opas. Oppaan tekemiseen osallistui myös mahtava joukko erilasta osaamista omaavia taidokoita. Opas on ladattavissa Suomen Taidon sivuilta (https://www.taido.fi/wp-content/uploads/2021/09/Taido-ja-hengitys_2021.pdf)
Siitä löytyy meille kaikille opittavaa ja pohdittavaa.
Jari: ”Meitä oli hyvä tiimi tekemässä julkaisua ja olen itse siihen tyytyväinen. Laajuudessa oli oma haasteensa, mutta eiköhän se ole nyt melko kompakti. Seuraava painos (jos tarvetta sellaiselle) voi olla laajempi riippuen jäsenistön kiinnostuksesta. Oma toiveeni on, että julkaisu kannustaisi kehittämään rutiinitasolle uusia menetelmiä.”
Mahtavaa treenikautta tatamilla!
Timo Piiroinen, 6.dan kyoshi Suomen Taido Dan-yhdistyksen pj
Puolustusvoimien urheilukoulun talvilajien saapumiserässä III/21 aloitti palveluksen myös Järvenpään Taidoseuran Oliver Waltari. Yhteensä talvilajien saapumiserään valittiin 83 urheilijaa 17 eri lajiryhmästä. Viimeksi taidoka on palvellut Urheilukoulun riveissä noin 20 vuotta sitten, joten luonnollisesti myös Kamaen toimitus kiinnostui aiheesta. Huhtikuussa palvelunsa aloittanut Waltari on saanut nyt esimakua palveluksesta ja Kamaen toimitus haastatteli nuorta alokasta sekä hänen valmentajiaan Jani Pylväistä ja Laura Pellikkaa.
Puolustusvoimien urheilukoulun tehtävä on kouluttaa tiedusteluryhmiä poikkeusolojen tarpeisiin. Tiedustelutehtävät haastavissa olosuhteissa, jolloin ollaan pitkiäkin aikoja eristettynä muista joukoista, asettavat vaatimuksia poikkeuksellisen hyvälle fyysiselle ja psyykkiselle toimintakyvylle. On perusteltua kouluttaa urheilijoita vaativiin sotilastehtäviin hyödyntäen heillä jo olemassa olevia vahvuuksia ja ominaisuuksia. Sotilaskoulutuksen lisäksi Urheilukoulu mahdollistaa lahjakkaiden urheilijoiden valmentautumisen varusmiespalveluksen aikana. Urheilukoulu on siis myös osa suomalaista huippu-urheilun valmennusjärjestelmää. Puolustusvoimien urheilukoulu sijaitsee Kaartin jääkärirykmentissä Helsingissä.
Alokas Oliver Waltari
Valmentaja Jani Pylväinen
Valmentaja Laura Pellikka
Oliver, miten päädyit hakemaan Urheilukouluun?
En alunperin ennen kutsuntoja ollut päättänyt, että hakisin urheilukouluun. Vasta juteltuani tyttöystäväni isän kanssa, joka on armeijalla töissä, päädyin hakemaan urheilukouluun. Hän suositteli minua hakemaan, vaikka lajini on pieni verrattuna esimerkiksi nyrkkeilyyn. Hain urheilukouluun, koska uskoin, että minulla on mahdollista kehittyä siellä. Tämän lisäksi halusin kokeilla jotain erilaista verrattuna tavalliseen palvelukseen.
Millaisia fiiliksiä palvelus on herättänyt?
Parasta tähän mennessä on ollut ampuminen. En ole aikaisemmin ampunut millään, ja olen sitä aina halunnut kokeilla. Koulutukseen kuuluu paljon ammuntaa, joten siinä onnistuu vielä parantamaan suoritustaan koko ajan.
Kiinnostavinta on ollut tähän mennessä suojelukoulutus. Siellä pääsimme kokemaan esimerkiksi tulistenn seinien välissä kävelyn ja sellaista ei pääse muualla helposti kokemaan, joten nautin tilanteen harvinaisuudesta.
Ikävintä on ollut tiukat aikataulut. Muunmuassa syömisen aika on tarkkaan määrättyä ja jos yhdessä paikassa venyy, niin seuraavaan juostaan.
Haastellisinta on on ollut oman jaksamisen ylläpitäminen. Armeijakoulutus on raskasta, joten siitä pitää palautua hyvin, jotta voi seuraavissakin olla keskittyneenä. Tämän lisäksi pitää vielä treenata, joten kuormitus voi nousta korkeaksi ja siitä pitää osata palautua.
Entä taidoharjoittelu?
Santahaminassa on useita harjoittelualueita, joissa voi harjoitella monipuolisesti. Esimerkiksi on sisä- ja ulkosali, lenkkireittejä sekä tatamialue, joita pystyn käyttämään harjoittelua varten. Taidoa voin harjoitella melkein päivittäin, kun yövyn kasarmilla. Tosin, ihan joka päivä ei kannata harjoitella, jotta lepoa saa tarpeeksi. Teen valmentajieni kanssa suunnitelman, jonka mukaan mietin treenin sisältöä ja harjoittelen pääosin yksin. Koronan hellittäessä harjoittelumahdollisuudet paranevat, kun voin käydä esim. Helsingissä harjoituksissa. Liikuntapaikkojen avauduttua pystyn harjoittelemaan niissä.
Mitä tavoitteita ja odotuksia sinulla on palveluksesta?
Oliver Waltari (oik.) Tampereen EM-kilpailuissa 2019. Kuva Tomi Kajasviita.
Odotan kehittyväni urheilijana. Fyysisesti odotan, että kuntoni paranee ja kehitän monia osa-alueita, kuten voimaa ja kestävyyttä. Tämän lisäksi odotan, että tietoni kasvavat ja osaisin treenata paremmin, en vain määrällisesti enemmän. Urheilun lisäksi odotan saavani uusia kokemuksia, joita en saa muualta kuin urheilukoulusta. Olen jo päässyt kokemaan uusia ja erilaisia asioita, joita en olisi päässyt kokemaan, ellen olisi tullut armeijaan. Odotan saavani niitä vielä enemmän.
Entä taidoa koskevat tavoitteet? Mitä siintää tulevaisuudessa?
Pitkän ajan tavoitteena minulla on MM-mitalisija. Hieman lyhyemmän tähtäimen tavoitteena on jissen kulta SM-kisoista.
Laura Pellikka, toimit Jani Pylväisen kanssa Oliverin valmentajana. Millainen on ollut sinun valmentajapolkusi ja millaista on olla tässä projektissa?
Olen itse siirtynyt valmennuksen maailmaan, kun samalla itse vielä kilpailin. Aikanaan jo teininä toimin voimistelussa valmentajan pienille voimistelijoille, mutta sitten olikin pitkä tauko ja vasta Taidon parissa tähän syttyi todellinen kipinä. Kävin loistavan Urheilijasta valmentajaksi -koulutuksen vuonna 2012 ja olen sen jälkeen päivitellyt osaamistani pienimuotoisin koulutuksin. Olen myös oppinut paljon omilta valmentajiltani, erityisesti MM-kisoihin minua auttanut fysiikkavalmentajani Laura Niemelä on ollut suuri inspiraatio ja innostaja juuri oheisharjoittelun maailmaan.
Toimimme valmennustiimin kanssa valmennusryhmän ja maajoukkueen valmentajina 2013-2019 ja samalla olimme Janin kanssa nuorten valmennusryhmän valmentajia. Nyttemmin olen tehnyt yhteistyötä yhden yksilövalmennettavan kanssa, mikä on ollut ilo ja etuoikeus. Tämä projekti Oliverin kanssa onkin mukavaa jatkumoa tähän, oli ilo olla Oliverin valmentajan myös maajoukkueessa 2019 ja mahtavaa jatkaa yhteistyötä.
Kerro Oliverista valmennettavana ja urheilijana
Oliver on ikäisekseen kypsä ihailtavan kärsivällinen. Oliverilla on edellytyksiä tähdätä aivan maailman huipulle ja hän oppii asioita todella nopeasti. Urheilijana Oliverissa yhdistyy hyvin sekä halu menestyä, että kyky tehdä töitä sen eteen. Ilman toista, on todella vaikea pärjätä huipputasolla missään lajissa. Kaiken kaikkiaan yhteistyö on todella mukavaa ja välitöntä, toivon, että minä ja me tiiminä voimme antaa Oliverille tähän hetkeen sen mitä, tarvitaan kohti hänen unelmaansa.
Oliver Waltari ja Laura Pellikka EM-kisatunnelmissa onnistuneiden kilpailusuoritusten jälkeen 2019 Tampereella. Kuva Tomi Kajasviita.
Kerro vähän valmennustiimistänne?
Olemme Janin kanssa jakaneet vastuuta siten, että Jani toimii päävalmentajana ja vastaa kokonaisuudesta kausisuunnitelman sekä lajiharjoittelun painopisteistä. Minun vastuullani on erityisesti lajiharjoittelua tukeva ohjeisharjoittelu. Oliverin tehtäväksi jääkin treenaaminen ja raportointi.
Jani Pylväinen, olet itsekin Urheilukoulun kasvatti, kerro vähän siitä!
Lahdessa Hennalan varuskunnassa, I/02. Eli herran vuonna 2002-2003. Mieleen ovat jääneet valmennusleirit Varalassa ja näin ajan kultaamana myös metsäleirit/yön-yli -seikkailut Hälvälän metsissä vaikka silloin ei juurikaan naurattanut. Urheilukoulu antoi puitteet harjoitteluun, päästämällä iltaisin paikallisen seuran dojolle ja myös valmennustietoutta jakamalla. Ehdottomasti parasta antia oli viikon mittaiset valmennusleirit Varalassa, jolloin vaan syötiin ja harjoiteltiin.
Olet nyt itse lajivalmentajan roolissa, mitä ajatuksia se nostaa?
Olen todella hyvillä fiiliksillä! Hienoa, että saatiin pitkästä aikaa taidoka urheilukouluun! Tällä hetkellä suurin haaste on ehdottomasti vallitseva tilanne, koska tämä kurittaa harjoittelumahdollisuuksia, varsinkin tatamiaikaa. Mutta toivottavasti kohta saadaan salit auki niin päästään tatamille.
Jani Pylväinen (keskellä) on toiminut aiemmin myös vuosia valmennusryhmän, nuorten valmennusryhmän ja maajoukkueen valmentajana.
Mitä sanoisit lukijoille Oliverista valmennettavana ja urheilijana?
”Katsokaa tarkkaan, tässä on tuleva maailmanmestari!”
– Jani Pylväinen
Oliver Waltari ranking-ottelun kultamitalin kera SM-kilpailuissa 2019.
Oliver, jos joku muukin nyt innostui aiheesta, niin suosittelisitko urheilukouluun hakemista tämän kokemuksen perusteella muillekin asiaa harkitseville?
Alku on ollut lupaava, varsinkin, kun sotilaskoulutus etenee, niin treenimahdollisuudet myös paranevat. Suosittelisin kaikkia, jotka uskoisivat sopivansa Urheilukouluun hakeutumaan tänne.
Tämä oli Kamae-blogin ensimmäinen kurkistus armeijan harmaisiin. Oliver Waltarin kuulumisia kuullaan myöhemmin lisää.
”Kutsunkin nyt kaikki Suomen Taidon danit ensimmäisille yhteisille iltakaffeille keskiviikkona 26.5.2021 klo 19.00-20.00”
Dan-yhdistys teetti alkuvuodesta 2021 jäsenkyselyn. Vastauksia tuli mukavasti ja niiden seassa oli sekä kehuja että kehitysehdotuksia. Kommentteja on luettu, ryhmitelty ja jaoteltu muutaman pääkohdan alle
Takana on erikoinen ajanjakso kaikille kamppailijoille, omaa harrastusta on päässyt harjoittelemaan pätkittäin ja pienryhmissä. Tuttu tuhina ja sutina tatamilta on loistanut poissaolollaan. Etä- tai vaihtoehtotreenit ovat korvanneet normaalit ohjatut vuorot ja säännöllisen taidoilun. Tähän ajankohtaan mahtuu muitakin muutoksia. Suomen Taido Dan-yhdistys menetti pitkäaikaisen puheenjohtajansa Yrjö ”Ykä” Castrenin 2020 joulukuussa. Ykä oli monessa mukana aina vuodesta 1977 ja hän oli tuttu kasvo monessa tilaisuudessa. Hän jätti jälkeensä suuret saappaat ja niihin olisin nyt astumassa uutena Dan-yhdistyksen puheenjohtajana.
Dan-yhdistys teetti alkuvuodesta 2021 jäsenkyselyn. Vastauksia tuli mukavasti ja niiden seassa oli sekä kehuja että kehitysehdotuksia. Kommentteja on luettu, ryhmitelty ja jaoteltu muutaman pääkohdan alle.
Mustavöisten oma yhdistys
Dan-yhdistys ylläpitää vyökokeita, opettaa vyökoepuoltajia ja huolehtii kansainvälisistä kontakteista omalta osaltaan. Yhdistyksen on huolehdittava lajin vaatimusten yhdenmukaisuudesta koko Suomessa. Perustehtävään kentältä saatiin laaja kannatus ja se oli myös hyvin sisäistetty.
Yhdistyksen uudistuminen
Yhdistyksen uudistumistakin kaivataan. Mihin asiaan – siinä olikin jo enemmän hajontaa. Eniten nousi pintaan yhteisten tapaamisten ja koulutusten järjestäminen sekä erilainen yhteisöllisyyden aiempaa tehokkaampi ylläpito kaikkien danien kesken. Tässä varmasti heijastuu myös vallitseva koronatilanne, kun lähes koko yhteiskunta on ollut eristettynä. Dan-yhdistyksen toiminnasta toivottiin jatkossa myös avoimempaa. Toivottavasti tämä blogaus on askel siihen suuntaan.
Taidokan oma polku
Vastauksissa selkeä kehityskohde oli myös kunkin danin oman taidokan polun tukeminen. Miten Dan-yhdistys voisi tukea yksittäisiä daneja oman harrastuksensa tai elämäntapansa ylläpitämisessä. Kommenteissa nousi esiin erilaisia ratkaisuja esim. Dan CV:n ylläpitäminen tai erilaisten mentori-/oppilas yhteyksien järjestäminen.
Kaikkineen oltiin hieman huolissaan vanhempien danien ja erityisesti naisten katoamisesta tatamilta. Yhtä ainoaa ratkaisua ei näihin kaikkiin ole, eikä yhdistyksen hallitus yksin kykene kaikkia näitä ratkaisuja toteuttamaan. Yhteisiä leirejäkin on nyt hankala järjestää ja yhteisöllisyys mahdotonta toteuttaa entisessä muodossaan.
Erikoinen aika vaatii erikoisia tekoja, etätreenit on tästä hyvä esimerkki. Kutsunkin nyt kaikki Suomen Taido danit ensimmäiselle yhteiselle iltakaffelle keskiviikkona 26.5.2021 klo 19.00-20.00.
Kaffien aluksi Dan-yhdityksen hallitus kertoo lyhyesti omista käynnissä olevista projekteistaan ja kuinka siirtyneet kisat vaikuttavat tuleviin ylempiin vyökokeisiin. Loppuaika on tarkoitus olla vapaata keskustelua ja vanhojen kavereiden näkemistä sekä mahdollisuus tutustua sinulle uusiin daneihin.
Tervetuloa kaikki danit osallistumaan.
-Timo
Ilmoittaudu kahveille mukaan tästä. Osallistumislinkki lähetetään ilmoittautuneille. Etäkahvit 26.5.2021 klo 19.00-20.00.
Timo Piiroinen on Suomen Taido Dan-yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja ja aloittanut tehtävässään keväällä 2021. Lisäksi hän on 6. dan sekä ansioitunut kisaaja ja tuomari. Kuuntele Timon ajatuksia taidosta Taidohitsaaamo-podcastissä tästä.
Maaliskuu on uusiutumisen aikaa ja on myös kulunut vuosi siitä, kun taidosalien ovia jouduttiin laittamaan kiinni koronan myötä. Monella on ikävä pukuhuonekeskusteluja ja notkumista taidoasioiden äärellä treenien jälkeen.
Taidohitsaamo -podcastsarja tuli paikkaamaan aukkoa, joka syntyi kaipuusta lajitovereitamme kohtaan. Jos emme voi nähdä lajitovereitamme autenttisessa ympäristössä, kohdatkaamme ääniaalloilla.
Taidohitsaamo on siis Suomen Taidon oma Podcast -sarja, joka tarttuu lajin kivoihin, mutta myös kipeisiin aiheisiin kiinnostavien studiovieraiden kanssa. Kevään aikana kuullaan neljä kiinnostavaa jaksoa ja syksyllä palataan audioiden ääreen uusin teemoin.
Isäntänä toimii Mikko Suhonen ja taisteluparina hänellä on piinkova Co-host Katja Anoschkin. Pajalla hitsauskypärän takana tuottajan ominaisuudessa häärää Sera Kaukola.
Lämmin ihminen, arvokas ystävä ja pitkän linjan taidoka on poissa.
Joulun aikaan saimme suruviestin Yrjö Castrénin poismenosta, kuin muistutuksena elämän rajallisuudesta. Lempinimeltään Ykä tai YC oli taidoaktiivi, joka ei tekemisillään kerskunut. Oli projekti pieni tai suuri, Ykä vei sen maaliin. Hän oli toiminnassaan aina hyvin tasapuolinen ja punnitsi asioita aina molemmin puolin. Liiton työntekijöille hän oli olkapää, johon nojata, tuki, johon turvata, korvat, jotka kuuntelivat ja apukädet aina, kun tarvittiin. Yrjöä voi kuvailla taidon omaksi kummisedäksi, jolla oli aikaa ja halua yhteisten asioiden edistämiselle. Yrjö oli aina iloinen, auttavainen, sydämellinen ja valmis tarttumaan toimeen.
Taidon pariin Yrjö tuli vuonna 1977, kun hän aloitti taidon alkeiskurssilla Lahdessa, Sugatan salilla Liipolassa. Treenaaminen oli tuolloin todella erilaista verrattuna nykypäivään, alkeiskurssilaisetkin juoksivat osana harjoitusta paljain jaloin lumella. Yrjö jatkoi harjoittelua jatkokurssin kautta eteenpäin ja osaaminen karttui, samaten vyön väri muuttui. Jo tällöin Yrjö osallistui tapahtumien järjestämiseen ja oli mukana järjestämässä taidon ensimmäisiä SM-kilpailuja vuonna 1978.
Suomen Taido Dan-yhdistys perustettiin vuonna 1992 päätehtävänään ylläpitää ja kehittää laadukasta ja oikeaoppista taidoa. Saavutettuaan mustan vyön Yrjö liittyi pian Dan-yhdistykseen ja hänet valittiin hallitukseen ja myöhemmin myös puheenjohtajaksi. Yrjö toimikin Suomen Taido Dan-yhdistyksen puheenjohtajana yli 20 vuotta. Vahvalla otteellaan hän luotsasi mustien vöiden yhdistystä ja sai seurata läheltä taidon kehittymistä Suomessa. Puheenjohtajana hän oli avarakatseinen, kuunteleva ja rakentava päättäjä, 100%:n lojaali muille taidokoille ja taidolle.
Yrjö toimi vuosia myös Suomen Taidoliiton tilintarkastajana ja vuodesta 2013 Suomen Taidoliiton hallituksessa ja vuosina 2014-2018 Suomen Taidon johtoryhmässä. Vuodesta 2019 alkaen Yrjö jatkoi DY:n edustajana Suomen Taidon johtoryhmässä. Tähän kaikkeen hän oli valmis panostamaan aikaansa ja energiaansa, vaikka hänellä oli monta muutakin rautaa tulessa; vaativa päivätyö, harjoittelu ja toiminta Castrénin suvun päämiehenä.
Aktiivisena järjestötoimijana Yrjölle kertyi luonnollisena jatkumona myös mittava kokemus kansainvälisestä taidosta, sillä hän toimi vuosia Maailman Taidoliiton toiminnantarkastajana.
The Taido community has had a tremendous loss. Yrjö will always be with us in our memories and through the legacy he left both in Finland and internationally. He represented Finnish Taido internationally frequently during the past decades. Always positive, thoughtful and full of wisdom and insights. Not very talkative in meetings, but once he spoke, it was always something worth listening to. Outside the official arena, he was always glad to chat and discuss all and everything, always with a smile on his face lighting up the room. Maybe more than that, the strongest impression of him was his calmness. Regardless the storm around him, he was always calm and solid as a rock. In these stormy times full of uncertainty his absence feels even stronger. Always in our minds, rest in peace Yrjö. – Alvar Hugosson, World Taido Federation
Ykä. Kiitos kaikesta.
Taidoyhteisö jää kaipaamaan sinua. Elät aina ajatuksissamme, sydämissämme ja muistoissamme.
Läheisille toivomme voimia ja lohtua suuressa kaipauksessa.
Taidokoiden, Suomen Taidon, Suomen Taido Dan-yhdistyksen ja Maailman Taidoliiton puolesta,
Sera Kaukola, Elisa Rousu, Jari Tuominen, Jukka Kirsi, Seppo Hurri ja Alvar Hugosson
Suomen Taido tarjoaa työkaluja ja koulutuksia kaikille ohjaamisesta kiinnostuneille ja sitä jo tekeville taidokoille. Kuuntele podcast ja hyppää tiedon äärelle. Inspiroidu kouluttautumaan kevään pilottikoulutuksiin!
Podcastissa Sera Kaukola ja Katja Anoschkin jutustelevat ohjaajana kehittymisestä ja sivuavat samalla Suomen Taidon tarjoamaa koulutustarjontaa.
”Yksi tärkeimmistä taidoista on muutoksenhallintakyky, taito johtaa ihmisiä sekä toiminnan jatkuva kehittäminen.”
– HUMAKin lehtori Juha Iso-Aho
Muutos
Niinhän se on, järjestötyössä niin kuin maailmassa yleensäkin ainoa varma asia on muutos: muutos trendeissä, muutos ihmisten ajankäytössä, muutos ympäröivissä arvoissa, muutos liikuntakäyttäytymisessä, muutos teknologiassa.. Tuntuu, että vauhti on välillä päätä huumaava. Yhdeksän vuotta sitten aloittaessani Suomen Taidoliiton kehityspäällikkönä käytössä olivat lankapuhelin ja matkapuhelin, saattopa nurkassa nököttää vielä faksikin, Sähköisistä järjestelmistä käytössä olivat Sporttirekisterin vanhempi painos, sähköinen taloushallinnon ohjelmisto, www-sivut ja sähköposti. Nyt välineiden ja kanavien kirjo on moninkertainen, mutta haasteeksi on muodostunut ihmisten tavoittaminen monista kanavista huolimatta.
Kohtaaminen
Niinpä väylä seuratoimijoiden kanssa tehtävään työhön, vapaaehtoisten kanssa toimimiseen ja uusien potentiaalisten harrastajien löytämiseen muodostuu mielestäni aidon kohtaamisen kautta. Näin järjestötyöntekijänä työnilo syntyy juuri näistä kohtaamisista. Tätä työtä tehdään niille, ketkä antavat oman aikansa ja panoksensa vuosi toisensa jälkeen lajille ja seuralle. Järjestötyö on välillä myös todella yksinäistä – ihmiset kenen kanssa töitä tehdään ovat pitkin maakuntia ja saleja, monesti toimistolla kaipaisi ympärille tiimiä tai hankalana päivänä kollegan kannustavia sanoja. Näihin hetkiin löytyy usein ratkaisu muiden kamppailuliittojen työntekijöistä, jotka kohtaavat samankaltaisia tilanteita omissa tehtävissään.
Kehitys
Yksi voimavara, inspiraation lähde kehitystyöhön ja avain ajassa pysymiseen on itsensä kehittäminen. Suomen Taidon leivissä on ollut aina hyvin myönteinen suhtautuminen kehitykseen ja kehittämiseen, niinpä itselläni on ollut mahdollisuus suorittaa työn ohella taloushallinnon opintoja, urheilujohtamisen YAMK-tutkinto, digitaalisen muotoilun opinnot sekä vapaaehtoistyön johtamisen opintoja. Niistä kaikista on voinut ammentaa uusinta tietoa ja osaamista suoraan omaan työhön ja valjastaa taidon käyttöön.
Ideat
Parasta ovat kuitenkin ideat ja taidossa piilevä rohkeuden
ilmapiiri. Opiskellessani vapaaehtoistyön johtamista Humanistisessa
ammattikorkekoulussa kevätkaudella 2019 mieleeni virisi muutosjohtamisen
opintokokonaisuuden aikana idea Taido tutuksi -hankkeesta ja sen toteutuksesta.
Hetken pähkäilin, miten EM-tapahtuman jälkeen oma puhti riittäisi, kunnes
tajusin, että ehkä voisimmekin saada lisävoimia Tomi Tolsasta. Hänellä jos
kellä oli näkemystä, tietoa ja kokemusta urheilujohtamisesta ja vieläpä palavaa
kiinnostusta lajin suuntaan. Opiskelukaverit pitivät hanketta rohkeana, mutta
kannatettavana. Head hunt -soitto taidon omalle taikaviitalle antoi
mahdolliselta toteuttajalta vihreää valoa.
Tomi Tolsa: "Kuullessani suunnitelman tunsin
heti olevamme merkityksellisen asian äärellä. Harrastajamäärien lisääminen seurojen menestystä vahvistamalla on minulle kaikista rakkain tavoite. Harrastajien ja seuratoimijoiden tarpeiden huomioiminen on ensiarvoisen tärkeää. Hyvin toimiva seuratoiminta luo vahvaa yhteenkuuluvuuden tunnetta ja uudet harrastajat tuovat lisää energiaa lajiin. Haluamme kaikki yhdessä varmistaa taidon elinvoimaisuuden myös tulevaisuudessa."
Keväällä pidetty seurapäivä Keravalla vahvisti lopullisesti muutossuunnitelman tarpeellisuuden. Seurat kaipasivat tukea ja apua jäsenhankintaan konkreettisesti kentällä. Näin keräsin rohkeuteni ja 24.4. idea lähti Suomen Taidon puheenjohtaja Elisa Rousulle, joka suhtautui esitykseen positiivisesti. Johtoryhmällä olikin sitten seuraavanlainen esitys agendallaan 9.5. pidetyssä kokouksessa:
”Hyvää ei voi kehittää määräänsä enempää ja nyt tarvitaankin volyymiä harrastajamääriin. Lajipäällikkö esittää n. vuoden mittaista hanketta, jolla on tarkoitus kasvattaa lajin harrastajamääriä tuntuvasti 1.8.2019-31.9.2020 välisenä aikana ja mahdollisuuksien mukaan jatkaa hanketta palkallisen henkilön voimin myös seurahankkeen nimissä 2020-2022.”
Suomen Taidon johtoryhmä teki nopean tilannekatsauksen ja hyväksyi esityksen yksimielisesti ja näin startattiin toden teolla Taido tutuksi -hanke, jonka tarkoituksena on hankkia ensimmäisenä hankevuonna taidolle 400 uutta lisenssillistä harrastajaa.
Tieto ja taito
Hankkeen aikana kerätään tietoa ja pyritään löytämään taidosta kiinnostuneita aloittaja- ja asiakasegmenttejä. Tomi Tolsa valmistelee myös Haaga-Helia YAMK -tutkintoonsa liittyvän opinnäytetyön hankkeen kulusta ja tuloksista.
Tomi Tolsa: "Parasta hankkeessa on käytännön toimiminen ruohonjuuritasolla: seuratoimijoiden sparraus, jäsenhankinnan suunnittelu, yhteydenotot keskeisiin sidosryhmiin kuten kunnat, koulut, päiväkodit; vierailut ja lajikokeilujen ohjaaminen ja niin edelleen. Päiväkotien viskarit, eskarit ja henkilökunta ovat ottaneet minut tervetulleena vastaan ja eroamme tunnin päätteeksi posket punaisina ja hymyssä suin. Olemme päässeet vauhtiin nopeasti!"
”Jos odotat muutosta, ole valmis tekemään asiat myös toisin ja katso mitä se tuo tullessaan.”
Terveisin
Sera
Kirjoittaja on Suomen Taidon lajipäällikkö, joka on opintovapaalla 1.9.2019-31.8.2020 välisenä aikana ja tiirailee tuon ajan hankkeen kulkua takavasemmalta. Samalla hän latailee akkuja sekä virittelee uusia ideoita. Nähdään tapahtumissa ja viimeistään syksyllä 2020!
Kamppailulaji taidon Euroopan mestaruudet ratkeavat
Tampereella 2.-3.8.2019. Kansainväliset urheilutapahtumat koostuvat useista
osa-alueista ja yksi tärkeimmistä on logistiikkaan liittyvät ratkaisut.
EM-tapahtuman henkilökuljetuksissa tärkeänä kumppanina on Hyundai Motor
Finland. Arvovieraita kuljettaa kaksi perheauto-kokoluokan Hyundai Tucson
katumaasturia ja Hyundain lippulaivamalli Santa Fe, johon mahtuu tarvittaessa 7
henkilöä.
Yhteistyön taustalla on Hyundain ja taidon yhteinen arvomaailma,
sillä molemmat haluavat olla enemmän kuin tavallinen ratkaisu, oli kyse sitten
liikkumisesta paikasta toiseen tai tapa viettää vapaa-aikaa. Kumpikin pyrkii
olemaan omalla sektorillaan ihmisen elinikäinen kumppani.
Vaativalle harrastajalle ja kilpailijalle taidoon kuuluvat
voltit sekä muu akrobatia tarjoavat loputtomasti mahdollisuuksia haastaa
itseään. Myös Hyundai tarttuu jokaiseen tilaisuuteen haastaa itsensä ja luottaa
tavoitteiden saavuttamiseen järkkymättömällä innolla ja kekseliäisyydellä.
Hyundai uskoo, että organisaation tulevaisuus rakentuu
yksittäisten työntekijöiden innostukselle ja osaamiselle. Myös jatkuva
vuorovaikutus ja yhteistyö liikekumppaneiden kanssa synnyttävät
yhteenkuuluvuutta, jonka suojissa syntyy synergiaetuja. Samalla ajatuksella
rakennetaan myös taidon arvokilpailut sekä pyöritetään suomalaista
seuratoimintaa. Näin ei olekaan ihme, että suomalaiset taidokat menestyvät
kansainvälisissä arvokilpailuissa vuosi toisensa jälkeen. Tällä hetkellä nuori
järvenpääläinen Suvi Nissinen pitää hallussaan liikesarjojen
maailmanmestaruutta. Nissinen nähdään myös EM-tatamilla Tampereella. Myös
Hyundai nappaa erilaisia palkintoja vuosittain, viimeisimpänä SUV-malli Hyundai
Tucson voitti saksalaisen Bild am Sonntag -lehden lukijaäänestyksen ollen 2019
Saksan paras perheauto.
Hyundai ja taido toivottavat yhdessä kaikki kiinnostuneet tervetulleeksi seuraamaan taidon EM-kilpailuja ja kansainvälisiä ystävyyskilpailuja Tampereen Messu- ja Urheilukeskukseen 2.-3.8. Perjantaina käydään liikesarjat ja lauantaina tapahtuma huipentuu otteluihin. Liput osoitteesta lippu.fi.
Suomen
Taido muodostaa
taidon lajikollegion Suomen Karateliitto ry:ssä. Taidon lajikollegio toimii
kaikkien suomalaisten taidoseurojen yhdyssiteenä sekä lajin edunvalvojana
Suomessa. Taidon juuret ovat karatessa ja perinteisessä okinawa-te’ssä. Taido
profiloitui omaksi lajikseen vuonna 1965. Taidossa karaten perinteisiin
potkuihin ja lyönteihin tuli mukaan monta uutta innovaatioita: pyörivät ja
kierteiset liikkeet, akrobatialiikkeet, nopea ja tehokas jalkatyöskentely sekä
vartalon akselin muuttaminen.
Suomen Taidon
tehtävänä on tarjota ainutlaatuisia kamppailuelämyksiä, jotka tuovat
kokijalleen iloa ja hyvinvointia. Lajia voi harrastaa kaikissa Suomen
isoimmissa kaupungeissa. Uudet kurssit alkavat seuroissa elo-syyskuussa.
Hyundai
Motor Company perustettiin
vuonna 1967. Siitä on kasvanut maailman viidenneksi suurin autovalmistaja.
Sillä on yli 50 autoihin liittyvää tytär- ja sisaryhtiötä. Hyundai Motor
Companyn ensimmäinen, omavalmisteinen vientiauto vuonna 1976 oli Pony, nyt
Hyundain vienti on vuosittain yli neljä miljoona korkealaatuista henkilöautoa,
maasturia, kuorma-autoa ja bussia.
Lisätietoja: Suomen Taidon Lajipäällikkö Sera Kaukola taido@taido.fi tai Hyundai Motor Finland kaista@hyundai.fi
Taido on hyvän fiiliksen kamppailulaji. 