Suomalaisen taidon 50-vuotisjuhlavuosi huipentui 27.11.2022, kun Järvenpään Taidoseuran Jari Tuominen suoritti 8. dan hanshi -vyöarvon Japanissa pidetyssä vyökokeessa. Eurooppaan saatiin Tokiossa pidetyssä vyökoetilaisuudessa myös toinen 8. dan musta vyö, sillä Ruotsin Taidopresidentti Mikael Jansson suoritti saman vyöarvon. Tuominen ja Jansson ovat ainoat taidokat Japanin ulkopuolella, joille on myönnetty hanshi arvo.
Jari Tuominen -sensei aloitti taidouransa vuonna 1974 Lahdessa taidon ensimmäisellä alkeiskurssilla. Hän on ollut lajin kantavia voimia niin suomalaisilla kuin kansainvälisilläkin (European Taido Association, World Taido Federation) taidokentillä, eikä hänen merkitystään suomalaiselle taidolle voi turhaan korostaa. Tässä blogikirjoituksessa suunvuoro annetaan Tuomiselle itselleen. Kirjoituksessaan hän avaa niin vyökoekokemusta, kulunutta taidotaivaltaan ja jakaa ajatuksiaan taidosta muutenkin.
”Aletaan tulla pikkuhiljaa määränpäähän”
Järvenpäässä 30.11.2022
Noin 50-vuotinen ympyrän kehä sulkeutuu ja aletaan tulla pikkuhiljaa määränpäähän. Kaikki alkoi kauan aikaa sitten Lahdessa ja nyt jatkuu Järvenpäässä. Japanissa ensimmäinen Taidosalini oli Nakanon sali (Seitokan) – Nakano-asemalla junasta ulos ja nopeasti Sunplazan taakse dojolle. Opettajina toimivat senseit Okuyama, Kondo ja Takamichi. Kondo-sensei oli meille kuin isä, kun totuttelimme Taidoelämään Japanissa. Vähän myöhemmin Tanaka-senseistä tuli kaikkien suomalaisten ”Suomi-poika” jonka Shukuminen-sensei nimitti Suomen erikoisopettajaksi. Itse lajin kehittäjä Seiken Shukumine oli karismaattinen hahmo, jonka läsnäolo oli hyvin vaikuttavaa. Olen onnenpekka, kun sain kokea monet keskustelut ja illanvietot lajin kehittäjän kanssa. Edellä mainitut henkilöt ovat niitä rakennusaineita, joista koko Taido on luotu sekä myös minun Taido-profiilini.
”Sunnuntai 27.11. oli Taido-urani huipentuma”
Taido on hieno laji ja paranee vanhetessaan. Tällä tarkoitan sitä, että kun ikää tulee lisää, niin näkee kuinka nuoret tekevät hienoja asioita taitavasti. Itse pidän kovasti opettamisesta ja sen tiedon jakamisesta mikä minulla on. Sunnuntai 27.11. oli Taido-urani huipentuma. Toisaalta jännitti kovasti mutta toisaalta ajattelin, että kyllä se hyvin menee. Onhan tässä treenattu kovasti – polven äärirajoille asti. Se on kumma juttu, että aina se shinsa jännittää iästä ja sukupuolesta riippumatta. Ehkä pointti on siinä, että haluaa myös ylittää omat odotukset ja rajat. Itseään ei voi koskaan pettää. Kyllä sen tuntee miten suoritus meni. Tämän shinsan aikataulu oli lähes optimaalinen koska aiemmin ei ollut mahdollista ulkomaalaisen suorittaa hanshi-arvoa. Tämä tuli mahdolliseksi, kun Hon’in myönsi neljälle japanilaiselle Taidomestarille 9. danin arvon. Minun shinsa pidettiin nyt samassa paikassa eli Nakanossa jolloin ympyräni sulkeutui.
”Taidossa luottamus on yksi tärkeimmistä arvoista”
Muistan kerran, kun Shukuminen sensei kysyi ja ehdotti että voisimme siirtää Hon’inin Suomeen. Tämä oli lähes vitsi mutta taustalla Sensei ajatteli että Suomessa on miltei maailman parhaat taidokat ja opettajat. Lisäksi suomalaisiin voi luottaa. Taidossa luottamus on yksi tärkeimmistä arvoista. Muita arvoja ovat mm. harmonia ja muoto. Esimerkiksi tässä omassa 8. dan shinsassa pitäjät kyselivät minulta arvoihin liittyviä asioita.
Fyysisesti pystyin melko hyvin tekemään vielä tuon Sei in no hokein, mutta esimerkiksi 9. daniin ei vaadita fyysistä suoritusta. Juuri ikä tuo mukanaan sen, että shinsan myötä parasta antia olivat keskustelut maailman korkea-arvoisempien opettajien kanssa.
”Hokei on aina hokei”
Shinsa-polku on aloitettava aina sinisen vyön Sen-hokein suorittamisella. Tanaka-sensein mukaan ei ole mitään estettä sille, että pitääkö miesten aina tehdä tai-hokei ja naisten in-hokei. Voi valita kumman vaan. Hokei on aina hokei ja periaateessa kaikki hokeit ovat samanarvoisia. Käytännössä kuitenkin eri hokeit on määritelty eri asteille. Arviointi vain muuttuu. Mitä korkeampi vyöarvo sitä enemmän pitää arvioinnissa kiinnittää huomiota kokonaisuuteen eikä pyrkiä halkomaan hiuksia. Alempien vöiden arvioinnissa painoarvo on teknisessä osaamisessa.
”Suhteellisuudesta syntyy harmoniaa”
Kerroin omista uusista ajatuksistani japanilaisille: hyvä tapa olisi opettaa alusta asti shinsa-hokeita myös muuten kuin vain painottuen tekniseen osaamiseen. Olen pohtinut, että tärkeitä asioita ovat liikkumattomuus, tasapaino, muoto, nopeus, hitaat/nopeat ja erityisesti edellä mainittujen suhteet toisiinsa nähden. Esimerkiksi jos on hiukan epävarma, hidas ja vähän horjuva niin ei voi olla pitkää aikaa liikkumattomissa kohdissa. Jos taas tekniikka on nopea ja stabiili niin liikkumaton hetki voi olla pidempi. Samalla tavoin myös muiden muuttujien suhteellinen suorittaminen eri muuttujien välillä on tärkeää. Suhteellisuudesta syntyy harmoniaa. Japanilaiset tuntuivat pitävän tämän tyylisestä mallista. ”High rank -shinsassa” korostuu molemmin puoleinen, sekä pitäjien että tekijän arvostus sekä kasvojen säilyttäminen. Tilaisuus ei saisi tuoda mukanaan mitään yllätyselementtejä.
”Taas nousi esille se kokonaisuus ja miten liikkeet sopivat kunkin vartalolle”
Yritin kysellä hiukan mitä virheitä minulla oli? Kysymys siinä yhteydessä ikään kuin sivuutettiin. Myöhemmin, toisessa yhteydessä asioita tuli sitten esille mm. torjunnat pitää olla vahvoja ja todellisen näköisiä. Mietin kyllä itsekseni, että mikäköhän kohta se mulla oli huono? Olin ymmärtävinäni asian niin että jos se nyt meni vähän väärin niin ei niitä minun enää tarvitse uudella tavalla oppia tai tehdä jotenkin toisin. Pääasia on se, että osaa opettaa sen oikein oppilailleen. Taas nousi esille se kokonaisuus ja miten liikkeet sopivat kunkin vartalolle. Jotkut asiat tuntuvat joskus pikkuisen ristiriitaisilta tai on vaikea ymmärtää japanilaisten ajatusmaailmaa. Periaatteessa olemme lähes samoilla linjoilla eikä käytännön ongelmaa ole. Itse pidän edelleenkin hyvänä ohjeistuksena sitä että 10 cm kyulla vastaa 1 cm danilla. Tämä on hyvä perusohje, josta voi lähteä hienosäätämään. Kyllä Tanaka-senseikin oli samoilla linjoilla.
”Meillä on hieno Taidoperhe, josta kannattaa pitää huolta”
Suomen Taido sai paljon kehuja ja kovasti toivottiin, että vanhat mustat vyöt palaisivat salille. Jaoimme lopuksi yhteisen huolemme siitä, miten saisimme lisää uusia jäseniä. Japanissa on sama tilanne kuin meillä täällä Suomessa. Nuorista tekijöistä on pulaa ja jatkuvuus on uhattuna.
Haluan lopuksi esittää parhaat kiitokset koko Suomen Taidoyhteisölle saamastani tuesta ja huomiosta. Meillä on hieno Taidoperhe, josta kannattaa pitää huolta.
Jari Tuominen
8.dan, Hanshi
Taido on hyvän fiiliksen kamppailulaji. 