Aihearkisto: Ajattelemisen aihetta

Laura Pellikka – polku taidokasta urheilijaksi, valmentajaksi ja äidiksi

Hei Laura ja onnittelut perheen lisäyksestä! Mitä sinulle kuuluu tällä hetkellä?

Kiitos! Minulle ja koko perheelle kuuluu hyvää. Elellään sellaista mukavaa vauvaperheen arkea iloineen ja liian vähine unineen, mutta hyvin menee.

Kertoisitko hieman taustojasi, miten ja missä olet aikanaan päätynyt taidon pariin?

Etsin yliopisto-opinnot aloitettuani kamppailulajia, jonka voisin aloittaa. Olin lapsena harrastanut hetken judoa ja teininä kokeillut kickboxingia. Taidossa kuvaus akrobatialiikkeistä osana lajia kiinnosti erityisesti. Vuonna 2005 opiskeluaikataulut ja alkeiskurssin aikataulu vihdoin natsasi yhteen ja menin treeneihin Yliopiston taidoon ja sille tielle jäin.

Oliko sinulla jo alusta lähtien tavoitteena päätyä harrastajasta MM-urheilijaksi, vai kehittyikö tavoite vasta harrastuksen edetessä?

Harrastin lapsuuteni rytmistä voimistelua ja olin päättänyt, etten enää ikinä ala kilpailemaan. No tämähän muuttui, kun menimme syksyllä 2006 meidän alkeiskurssin porukalla joukkue-SM-kisoihin. Siitä hiljalleen innostuin kisaamisesta enemmän ja varmaan kaikki muuttui, kun sain vihreä vöisenä kutsun valmennusryhmään. Siitä hiljalleen alkoi innostus kasvamaan ja muutaman vuoden jälkeen uskalsin jo haaveilla maajoukkuepaikasta ja siitä vielä muutaman vuoden päästä jopa menestyksestä arvokisoissa.

Huomasin, että nautin suunnattomasti tavoitteellisesta harjoittelusta ja vuosien mittaan uskalsin heittäytyä urheiluun enemmän ja enemmän. En todellakaan ollut heti valmis urheilijana. Vahvuutenani aluksi olikin ehkä ennemmin kova kilpailuvietti, into harjoitella isojakin määriä vaikka yksin sekä periksiantamaton asenne kisatilanteissa.

Olet tehnyt jo tähän mennessä hienon uran taidokana ja voittanut vastustajia menestyksekkäästi. Mitkä kilpailut ovat jääneet eniten mieleesi ja minkä vuoksi?

Kyllä MM-kisat 2017 olivat ihan mieletön huipentuman omalle kisapolulle. Kisoja edelsi todella haastava kausi erilaisten huolien vuoksi ja sitä upeammalta tuntui olla henkisesti ja fyysisesti kovimmassa kunnossa kisoissa. Kisoissakin sain jissenissä ensimmäisillä kierroksilla ensin puujalan ja sitten osuman nenään, enkä antanut niiden vaikuttaa mieleeni tai suorituksiini. Erityisesti puujalka naurattaa näin jälkikäteen, kun jouduin klenkkaamaan aina tatamilta poistuessa. Sen paraneminenkin vei viikkoja. Lisäksi sain mielettömästi tukea joukkueelta ja sain kaivettua jissenin pronssimatsiin pakkovoiton, vaikka ottelu ei ollut kisoissa päätavoitteeni eikä se ollut sujunut kummoisesti myöskään kauden aikana. Päivä oli kokonaisuudessaan hieno ja nautin siitä täysillä, liikutun yhä, kun katselen kuvia niistä kisoista.

@Henrika Ylirisku

Mitkä ovat olleet suurimmat riemunhetket sekä vaikeimmat kolhut harrastajasta urheilijauralle ja huipulle?

Suurimpia riemunhetkiä ovat olleet maajoukkueajat leireineen ja kisoineen. Lisäksi nautin suuresti valmentamisesta ja leirien ohjaamisesta. Kolhuja on tullut sekä fyysisiä että henkisiä ja fyysisitä ehkä 2011 EM-kisoissa ollut anemia, joka selvisi vasta kisojen jälkeen sekä 2014 loppuvuodesta pahasti revennyt nilkan nivelside ovat olleet isoimmat jutut ennen raskautta. Nythän tässä onkin edessä ihan omanlaisensa paluu tatamille. Henkisesti raskasta oli epäonnistuminen MM-kisoissa 2013, vaikka jälkikäteen sekin on asettunut reitiksi, joka pitikin kulkea omalla polulla.

Kaikista parasta on aina kuitenkin olut treenata hyvässä seurassa. Oli etuoikeus saada valmistautua 2017 MM-kisoihin nykyisen seuran Nummelan Kumakain porukan kanssa. Sain sieltä sellaista tukea ja iloa treeniin, joka oli korvaamatonta. Siksi jokainen treenikaveri oli todella merkittävässä roolissa noiden kisojen onnistumisessani.

Sen lisäksi, että olet menestynyt urheilijana, olet toiminut taidossa valmentajana. Mitkä asiat johtivat tähän? Suositteletko valmentamista myös muille taidokoille ja mitä olet itse oppinut valmennuksen yhteydessä?

Oma valmentajani Mikko Mönkkönen kannusti aikanaan minua valmennushommiin. Mikon rohkaisemana menin Urheilijasta valmentajaksi -koulutukseen, joka oli aivan huippu! Olin toiminut valmennushommissa myös voimistelussa, joten ajatus ei olut siksikään vieras. Jos innostuu toisten auttamisesta ja kehittymisestä ja urheilusta yleensä, suosittelen todella lämpimästi jokaiselle innokkaalle valmennushommia. Itse sytyn erityisesti yksilövalmennuksesta, jota saankin tehdä säännöllisen epäsäännöllisesti nykyäänkin.

Valmennuksen kautta joutuu katsomaan harjoittelua ja taidoa monesta näkökulmasta. On myös mietittävä paljon tavoitteita ja reittejä niiden saavuttamiseen. Innostun erityisesti itse huippusuoritusten tekemisestä. Uskon vahvasti, että huipulle vaaditaan eri tavalla luovuutta ja rohkeutta kokeilla laadukkaiden perusasioiden päälle jotain uutta, minkä tutkiminen ei lopu koskaan. On myös todella kiinnostavaa ja palkitsevaa auttaa jota kuta tietyn haasteenkin kanssa ja löytää sen selättämiseen keinot.

@tomikajasviita.kuvat

Nyt arki on hieman muuttunut, miten tämä on näkynyt taidon osalta? Onko jotain mitä on tähän liittyen tullut yllätyksenä ja mitä vinkkejä voisit antaa muille äidiksi tulleille tai tuleville urheilijoille?

No tatamilla on tullut oltua todella vähän. Osallistuin vyökokeeseen juuri ennen raskauden viimeistä kolmannesta ja sen jälkeen annoinkin itseni ottaa rennommin. Olen nyt ehtinyt lähinnä käymään pienen kipaisun itse ja pienen valmennussession pitämässä. Tavoitteena on aktivoitua treenien ohjaamisessa ja omassakin treenaamisessa, kun kroppa taas palautuu.

Itselläni raskaus ei mahdollistanut aivan niin hyvin liikkumista kuin toivoin. Jo alusta alkaen esim. kävely aiheutti pahoja kramppeja vatsaan, joten haaveilemani pitkät kävelylenkit jäivät haaveeksi. Yllätyin kuitenkin, miten hyvin kroppa sieti taidoa ja voimaharjoittelua, toisaalta niihin kehoni on myös eniten tottunut vuosien aikana. Taido tuntui ja tuntuukin omalle keholle luonnollisesta tavalta liikkua. Ehkä vinkki onkin uskaltaa tehdä oman fiiliksen mukaan asioita.

Nyt käynnissä on palautuminen synnytyksen jälkeen, joka on ollut melko hidasta. Tämä vaatii malttia, jota minulla ei luonnostaan ole ainakaan liikaa. Yritänkin jatkuvasti muistuttaa itseäni, että, jos vauvakin on vasta muutaman kuukauden, ei vielä ehkä tarvitsekaan pystyä kaikkeen mihin ennen. Itselle täytyy antaa aikaa. Jokaisen raskaus ja synnytys on myös erilainen ja siksi jokaisen palautuminenkin on omansa. Muihin vertaaminen on melko turhaa energian tuhlaamista, vaikka sitä tässä luonnostaankin tekee. Someaika lisää tähänkin painetta, kun osa lähtee synnytysosastolta vanhoissa mitoissaan ja me toiset taas saamme kantaa raskauden tuomisia pidempään ja toipua hitaammassa tahdissa.

Yritän toteuttaa armollisuutta itseäni kohtaan, vaikka se onkin vaikeaa! Olenkin panostanut palautumiseeni siten, että olen käynyt äitiysfysioterapiassa sekä raskauden aikana että nyt synnytyksen jälkeen ja sitä voin suositella kaikille lämpimästi!

Onko vielä uusia tulevaisuuden suunnitelmia taidoon liittyen, näemmekö vielä kisatatameilla sinua?

Kisatatameilla minua näkyy ainakin tuomarina ja valmentajana. Kisaaminen voisi olla mahdollista joukkuelajeissa, yksilökisoihin en välttämättä enää jaksa motivoitua. Toisaalta koskaan ei pidä sanoa ei koskaan. Eihän minun pitänyt alunperinkään kilpailla taidossa…

Mitä terveisiä haluaisit lähettää muille taidokoille, niin harrastajille kuin urheilijoille?

Nauttikaa, kun voi taas käydä treeneissä! Asettakaa itsellenne kunnianhimoisia tavoitteita ja unelmoikaa. Oli kyse sitten kisoista, vyökokeista tai vaikka jonkin tekniikan opettelusta. Unelmat ja tavoitteet auttaa innostumaan harjoittelusta ja kehittymään.

Käykää leireillä ja kokeilkaa rohkeasti kisaamista. Leireillä on aina kivaa, koskaan en ole katunut leirille tai koulutukseen menemistä. Kisoissa on myös superkivaa, kun jännityksestä ja omista suorituksista selviää. Kisoissa on mahtava yhteishenki ja pääsee ylittämään itseään. Ja tärkeintähän ehkä kaikissa tapahtumissa on hyvät eväät!

Oikein aurinkoista kevättä ja nähdään tatamilla!

Terkuin, Laura

@laurapellikka

Artikkelikuva @tomikajasviita.kuvat

Taidon Taikaa: TATU-projektilla lisää taidoharrastajia!

Taido tutuksi -projekti, joka nasevasti kantaa nimeä TATU, käynnistyi syyskuussa 2019. Projektin aikana kokeillaan uudenlaista lähestymistapaa jäsenhankintaan, joka on ollut Taidon keskeisimpiä tavoitteita jo pitkään.

Suomen Taidon lajipäälikkö Sera Kaukola jäi syksyllä 2019 vuoden mittaiselle opintovapaalle ja sijaiseksi puikkoihin hyppäsi Tomi Tolsa. Tomi toimii TATU-projektin projektipäälikkönä.

Ihan vieras ihminen Tomi ei toimistolla ole, sillä mies oli entisen Suomen Taidoliiton toiminnanjohtajana vuosina 2003-2006 ja vt. toiminnanjohtajana ja kehityspäällikkönä 2008-2010. Lisäksi työkuvioista löytyy pestit Karateliiton nuoriso- ja koulutuspäällikkönä 2010-2012 sekä Painonnostoliiton toiminnanjohtajana (nyt opintovapaalla) 2012-2019. Tomin kilpailumeriittejä, maajoukkue-edustuksia sekä tuomaritoimintaa taidon parissa ei myöskään sovi unohtaa. Taidouransa aikana hän on ehtinyt vaikuttaa Kotkassa, Nummelassa, Helsingin Taidossa, Lahden Gentaissa ja nyttemmin Järvenpäässä.

Tatu-projektin projektipäällikkö Tomi Tolsa. Kuva Suomen Taido

Suomen Taido on keskittynyt strategiakaudella 2017-2020 seuratoiminnan tukemiseen ja uusien toimintatapojen innovoimiseen. Tähän liittyen Suomen Taido käynnisti seurahankkeen heti strategiakauden aluksi. Hankkeeseen osallistuvia seuroja tuettiin osaamisen ja toiminnan uudistamisessa. Tavoitteena oli muun muassa parantaa valmiutta lisätä harrastajien ja liikkujien määriä. Seurahankeen jatkona käynnistyi TATU-projekti. Koska harrastajamäärät ovat olleet laskusuhdanteessa, painopisteeksi valikoitui jäsenhankinta ja tässä erityisesti kenttätyö, johon pääasiassa vapaaehtoisista koostuvien seuratoimijoiden on hankala sitoutua.

Taido tutuksi -projekti on siis jo syksyllä 2019 alkanut hanke, jonka aikana kokeillaan uudenlaista lähestymistapaa seurojen jäsenhankintaan. Taido tutuksi -kiertue tekee lajia tutuksi ympäri Suomea ajalla 1.9.2019-30.9.2020, ja sen tavoitteena on saada 400 uutta harrastajaa taidon pariin. Vuoden 2019 loppuun mennessä projektin tiimoilta on ehditty tutustuttaa lapsia ja nuoria taidoon 11 seurassa; Asikkalassa, Espoossa, Helsingissä (Yliopiston Taido ja Helsingin Taido), Jyväskylässä, Nummelassa, Kuopiossa, Porvoossa, Keravalla, Tampereella sekä Vantaalla. Keväällä 2020 lajiin kävi tutustumassa potentiaalisia harrastajia Järvenpäässä, Kouvolassa, Porvoossa, Turussa ja Keravalla. Kaikkiaan yli 4000 kokeilijaa noin 200 tilaisuudessa on tutustunut taidoon syksyn 2019 ja alkukevään 2020 aikana. Projekti äänestettiin myös vuoden 2019 taidoteoksi!

Terveisiä kentältä
Lajiesittelyt järjestetään yhteistyössä paikallisen taidoseuran kanssa. Helsingissä projektiin mukaan lähteminen koettiin helppona; seuran tehtävänä oli valikoida kohdekoulut ja järjestää mahdollisuuksien mukaan apuopettajia paikalle, kun taas projektin puolesta tuli yhteydenotto koululle, ohjaaja sekä esitemateriaalit. Eli kaikki mitä itse lajiesittelyyn tarvittiin. Kahden eri koulun lajikokeiluista Helsingin Taidon Jyri Pulkkinen kertoi, että heiltä pääsi yksi ohjaaja mukaan toiselle koululle ja toiselle koululle löytyi mukaan oman seuran junnu ”apuopettajaksi”. Juniori lasten joukossa osoittautui hyväksi vertaismalliksi ja oli varmasti myös hyvä kokemus itse junnulle. Dojon läheisellä koululla pidetyssä lajitutustumisessa kävivät kaikki vuosiluokat, mikä näkyi positiivisesti esittelyn jälkeisiin aloitustreeneihin tulleiden junnujen määrässä.

Suuri Budoleiri 2019. Kuva: Henrika Ylirisku

Keravan Sandokai oli ollut jo aikaisemmin mukana Suomen Taidon strategian mukaisessa seurahankkeessa, jossa seuran perustoiminnot käytiin läpi ja Tatu-projektiin lähtö olikin siten helppoa. Keravalla projekti on poikinut kokonaan uuden juniorikurssin sekä muutosta myös muihin harjoitteluryhmiin. Sandokain Tatu-projektin yhteyshenkilö ja Taido Kids ja Taido Minit -vastaava Riina Meriläinen kertoo: ” Tomin ja hankkeen ansiosta meillä aloitti suorana täysi ryhmä, eli 17 uutta junioria kertaheitolla. Entisten juniorien siirryttyä värivöiden harjoituksiin, myös niihin on tullut eri tavalla sutinaa ja lisää harrastajia.

Riina kannustaa muitakin seuroja harkitsemaan projektiin mukaan lähtemistä. ”Jos haluaa lisää jäseniä, niin Tomi on aika velho niitä hommaamaan. Harvempi päivät töissä käyvä haluaa tai voi uhrata työpäivää taidokokeiluihin. Mutta kun jonkun työtä on järjestää ja ohjata ne kokeilut, niin käy kyllä meille!!  Eli uutta pöhinää salille ja sitä kautta seuran talous parempaan kuntoon.

Lajikokeilut jatkuvat!
Syksyn tilaisuuksien perusteella keskimäärin viisi prosenttia taidoa kokeilleista siirtyi harrastamaan lajia paikalliseen seuraan. Lajikokeilut jatkuvat syksyllä Tomin johdolla vielä elo-syyskuussa. Jos syyskauden suunnittelu on käsillä ja kipinä Tatu-projektiin osallistumisesta syttyi, Tomiin voi olla yhteydessä asian tiimoilta 4.6. saakka tai heti elokuun alussa p. 050-5423431 tai sähköpostitse. Tee se nyt, sillä jäsenhankinta ei seuran osalta tästä paljon helpommaksi mene!

Lisää projektista voit lukea Tomin opinnäytetyöstä.

Viesti perille! Tutkittua tietoa taidoseurojen markkinointiviestinnästä

Tampereen Taidon Helmiina Isokangas tutki opinnäytetyössään taidoseurojen markkinointiviestintää. Tutkimuksen tavoitteena oli tutustua Suomen Taidon jäsenseurojen markkinointiviestinnän suunnitteluun ja toteutumiseen sekä havaita toimintoja, joihin jäsenseurat tarvitsevat apua tai ohjausta. Kamae blogin toimitus pyysi Helmiinalta lyhyen koosteen tutkimuksen tuloksista.
_______________________________________________________________________

Kevään korvilla taidoseurat ympäri Suomen saivat jännittävää sähköpostia. Sähköpostista avautui kyselytutkimus jäsenseurojen vuoden 2018 markkinointiviestintää käsittelevään opinnäytetyöhöni. Kymmenen rohkeaa taidoseuraa otti osaa tutkimukseen ja sen pohjalta saatiin paljon mielenkiintoisia, koko Suomen taidokansaa hyödyttäviä tuloksia. Tekstiin on koottu merkittävimmät tulokset jäsenseurojen tulevaisuuden toiminta mielessä pitäen.

Tutkimuksen mukaan Suomen Taidon jäsenseuroissa markkinointiviestinnän suunnittelu sekä toteuttaminen koetaan haastavaksi tehtäväksi. Etenkin suunnittelu vaatii jäsenseuroilta paljon aikaa ja resursseja, joita ei aina valitettavasti ole riittävästi saatavilla. Suurta osaa suunnittelussa näyttelee markkinointiviestintävastaavan nimeäminen. Tutkimuksen mukaan 60 % jäsenseuroista nimesi markkinointiviestintävastaavan ja markkinointiviestintävastaavan nimeämisen katsotaan mahdollistavan myös muiden markkinointiviestintään liittyvien toimenpiteiden toteutumisen. Kyseisiä toimenpiteitä ovat esimerkiksi markkinointiviestintätavoitteen ja budjetin määrittäminen. Tutkimuksen mukaan sekä markkinointiviestintävastaavan että markkinointiviestinnän tavoitteen olivat määritelleet 50 % jäsenseuroista. Samaan tapaan markkinointiviestintävastaavan sekä budjetin olivat yhtäaikaisesti määritelleet 20 % jäsenseuroista.

Jäsenseuroille päänvaivaa suunnittelussa aiheuttaa myös kohderyhmän määrittäminen sekä kohderyhmän käyttäytymisen tutkiminen. 50 % jäsenseuroista oli määritellyt markkinointiviestinnällä tavoiteltavan kohderyhmän, mutta vain 10 % oli panostanut oman kohderyhmänsä käyttäytymisen tutkimiseen. Markkinointiviestinnän toimenpiteiden toteuttamisessa haasteelliseksi osoittautui myös kohderyhmän käyttämien markkinointikanavien löytäminen.

Aseta vastuutettu ja realisesti saavutettavissa oleva tavoite.

Markkinointiviestinnän suunnittelun ja toteuttamisen sitoo yhteen tavoite. Tavoitteen asettaminen vaatii kuitenkin taitoa ja tarkkuutta, jotta tavoitteen saavuttamista voidaan arvioida. Jäsenseurojen keskuudessa tavoitteita markkinointiviestinnälle oli asetettu, mutta niiden saavuttaminen oli usein jäänyt haaveeksi ja käytettyjen resurssien tuottavuus epäselväksi. Jäsenseurojen tulee tutkimuksen perusteella asettaa tavoite, joka on tarkkaan määritelty ja mitattavissa. Lisäksi tavoitteen tulee olla tietyn henkilön tai ryhmän vastuulla ja olla realistisesti saavutettavissa. Tavoitteelle tulee myös asettaa aikaraja, jonka puitteissa tavoitteen eteen tehdään töitä.

Tutkimuksen mukaan markkinointiviestinnän toimenpiteiden toteuttamisessa jäsenseurat käyttävät hyödykseen ahkerasti etenkin digitaalista mediaa eli esimerkiksi verkkosivuja ja sosiaalista mediaa. Markkinointiviestinnän perinteisinä painettuina kanavina hyödynnetään eniten julisteita, esitteitä, lentolehtisiä ja jonkin verran lehtimainoksia. Muutama jäsenseura kertoo viestivänsä kohderyhmälleen suoramarkkinoinnin keinoin eli jakavansa esimerkiksi lentolehtisiä ja esitteitä suoraan kotitalouksiin.

Ole aktiivinen.

Tutkimus kuitenkin osoittaa, että jäsenseurojen tulisi olla aktiivisempia markkinointiviestinnän toimenpiteiden toteuttamisessa. Aktiivisuudella tarkoitetaan tässä tapauksessa markkinointiviestinnän toistokertojen määrän lisäämistä tietyllä aikavälillä. Etenkin digitaalista mediaa eli esimerkiksi verkkosivuja ja sosiaalista mediaa tulisi päivittää viikoittain, jotta kohderyhmän mielenkiinto jäsenseuran toimintaa kohtaan säilyy samalla tasolla.

Tutkimuksen toteuttaminen oli erittäin mielenkiintoista ja toivon tuloksista olevan apua tulevaisuudessa jäsenseurojen markkinointiviestinnän suunnittelussa, toteutuksessa sekä kehittämisessä.  Lopuksi haluan vielä kiittää opinnäytetyön toimeksiantajaa Suomen Taidoa sekä kaikkia tutkimukseen vastanneita jäsenseuroja!

Arigatō gozaimasu!
Helmiina Isokangas

Kuva: Aki Peltola

EM-tapahtuma 2019 – Testaa tietosi

EM-tapahtuman alkuun on enää 22 päivää. Kamaeblogin toimitus keksi ajankuluksi kinkkisen kysymyspatteriston tapahtuman tärkeimmistä knopeista. Vastaa 11 kysymykseemme ja testaa tietosi. Haasta myös kaverisi mukaan!

1. Missä kaupungissa järjestetään taidon EM-tapahtuma heinä-elokuun vaihteessa?
a) Tampereella
b) Mansessa
c) Tampesterissa

2. Voiko EM-tapahtumaan vielä ilmoittautua?
a) Kyllä voi, ystävyyskilpailuihin 14.7. ja seminaareihin/iltajuhlaan 21.7. asti. Ilmoittautumiset: taido[ät]taido.fi.
b) En minä tiedä, voiko?
c) Ei tarvitse ilmoittautua ollenkaan, Tasavallan Presidentin kanslia lähettää henkilökohtaisen kutsun kaikille valituille. Mukana myös Saulin tervehdys.

3. Mistä lippuja EM-kilpailuihin on saatavissa?
a) Lipunmyynti on käynnissä lippu.fi:ssä
b) Lippuja on saatavissa myös tapahtumassa, mutta maksu on mahdollista vain kortilla
c) K-kaupan myyjältä voi ostaa lippuja kalatiskin alta

4. Taidomaajoukkuetta vuonna 2019 luotsaavat:
a) Aki Peltola, Antti Korhonen, Jani Pylväinen ja Laura Pellikka
b) Aku Ankka, Hannu Hanhi, Heimo Huima ja Iines Ankka
c) Jukka Jalonen, Mikko Manner, Antti Pennanen ja Kari Lehtonen

5. Ensikertalaisia maajoukkueessa on tällä kertaa
a) 5
b) fifty-sixty
c) GM uudisti koko joukkueen, kaikki ne on keltanokkia!

6. Kilpailupaikkana toimii:
a) Hartwall-areena, Hjallis antoi luvan ja Kurri puolsi!
b) Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen (TESC) D-halli
c) Olympistadion, Cheek vetää samalla paluukeikan!

7. Seminaari ja vyökoepaikkana toimii:
a) Varalan urheiluopisto
b) Korvatunturi, joulupukki hostaa tapahtuman japaniksi
c) Helsinki-Vantaan kotimaan terminaali

8. Kansainvälisissä seminaareissa oppia jakaa tämä timanttinen nelikko:
a) Otso Kontio, Auni Parmas, Pertti Ljunqvist & Jouko Sumelius
b) Yuetsu Tanaka, Maho Yamagiwa, Timo Piiroinen & Marko Meriläinen
c) Matti Näsä, Mauno Ahonen, Pertti ”Speedy” Keinonen & Sakari ”Saku” Östermalm

9. EM-kilpailujen päätöspäivänä, perinteisen iltajuhlan ohjelmaan hotelli Rosendahlissa kuuluu
a) Lipunnosto ja kansantansseja, joku soittaa hanurimusiikkia ja joku laulaa. Juhlatila on täynnä hermostuneesti naurahtelevia rautakankia. Rohkeimmat uskaltautuvat hetkeksi yökerhoon jakkupuku tiukasti päällä ja tukka tuuheaksi tupeerattuna. 
b) Hyvä ruoka, mahtava seura ja kuumat muuvit yökerhossa DJ:n tahtiin. Joku kajauttaa pakollisen toivehuudon PARANOID! Juhlakansa viihtyy tanssilattialla biisi toisensa jälkeen, meno jatkuu aamuun asti.
c) Aasinhäntää ja aikainen nukkumaanmeno, mielellään heti pikkukakkosen jälkeen.

10. Kisabiisiksi sopisi parhaiten
a) DJ ILG – Löikö mörkö sisään
b) Finnish Hockey Mafia feat. Antero Mertaranta – Taivas Varjele! (Näittekö minkä ipponin kaveri iskee?!)
c) Poju – Poika saunoo
d) Joku muu, mikä? Jätä ehdotuksesi kommentteihin!

Extra!
11. Kuka toi taidon Suomeen ja koska hän on viimeksi täällä vieraillut?
a) Jonnet ei muista
b) Minoru Okanda, häntä ei ole nähty täällä 70-luvun jälkeen
c) Japanin kruununprinssi Akishino, joka kävi Suomessa viimeksi heinäkuun alussa 2019

___________________________________________________________________________

Jäikö joku kohta vaivaamaan, etkö kaikesta huolimatta keksi oikeata vastausta? Tarkista vastaukset alta.

” Lähinnä oikeimpia vastauksia” olevat vaihtoehdot:
1. A, B, C/ 2. A/ 3. A ja B/ 4. A/ 5. A/ 6. B/ 7. A/ 8. B/ 9. B/ 10. A, B, C ja D/ 11. B

Kasvua kiikarissa, mutta millä suunnalla?

Taidokansa kokoontui Seurapäivään Keravalle 13.4. Kyseessä oli seuran kehittämiseen painottuvan päivä, jossa pyrittiin tukemaan erityisesti seurahankkeeseen osallistuvia seuroja oman toiminnan kehittämisessä, mutta tapahtumaan olivat tervetulleita myös muiden seurojen edustajat. Osallistujille esitettiin ennakkoon kaksi kysymystä, joiden vastaukset suuntasivat päivän aiheita:

Ei ollut mitenkään yllättävää, että päivän teemojen kärkikastiin nousi nousi jäsenhankinta eli mistä seuratoimintaan saataisiin lisää harrastajia. Etenkin aikuisharrastajien saamista mukaan toimintaan toivottiin.

Jotta seurojen toiveisiin pystyttiin vastaamaan oli ensiarvoisen tärkeää sukeltaa dataan – tietää miten eri kohderyhmät organisoituun seuratoimintaan osallistuvat. Tässä poimintoja liikunnan harrastamisesta Suomessa:

Miten Suomi liikkuu – kuka osallistuu seuratoimintaan?

Organisoidulla liikunnalla ja urheilulla tarkoitetaan seurojen, kuntien, yhdistysten, yritysten ja muiden vastaavien tahojen järjestämiä liikuntaharrastuksia.

Alakouluikäiset liikkujina
Liikuntaa ja urheilua urheiluseurassa harrastaa 67 prosenttia 9-vuotiaista ja 71 prosenttia 11-vuotiaista. Lähde: Likes 2019

Yläkouluikäiset liikkujina:
Yhteensä 48 prosenttia 8.–9.-luokkalaisista harrastaa ohjattua liikuntaa vähintään joka viikko. Urheiluseurassa liikuntaa tai urheilua harrastaa 58 prosenttia 13-vuotiaistaja 44 prosenttia 15-vuotiaista. Lähde: Likes 2019

Tutustu myös Sini Rosenbergin graduun Ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevien ja lukiolaisten käsityksiä liikunnan harrastamisesta.

Opiskelijat liikkujina:
42 prosenttia lukiolaisista ja 25 prosenttia ammattiin opiskelevista harrastaa ohjattua liikuntaa viikoittain. Lähde: Likes 2019

Aikuiset liikkujina:
Kansallisen liikuntatutkimuksen vuosien 2009–2010 tietojen mukaan 19–65-vuotiaista suomalaisista vain 16 % otti osaa liikunnan kansalaistoimintaan. Näistä 31 % ei osallistunut varsinaiseen liikuntatoimintaan, vaan teki seurassa ainoastaan vapaaehtoistyötä.

Lähde: Metsälä 2018 sekä Kansallinen Liikuntatutkimus 2009-2010

Poimintoja liikunnan trendeistä

  • Aloitusiän aikaistuminen: Urheiluseuraharrastaminen aloitetaan Suomessa verrattain nuorena yleisimmän aloitusiän ollessa 6–7 -ikävuoden välillä.
  • Vähän liikkuvien osuus vaikuttaa olevan suurimmillaan 15–19 vuoden iässä
  • Yli puolet nuorista pitää hyvin tärkeänä liikuntamotiivina sitä, että liikunnan parissa voi viettää aikaa ystävien kanssa. Joka neljäs (26 %) 11–15-vuotias lapsi tai nuori kokee, että omaa liikuntaharrastusta estää se, että kaveritkaan eivät harrasta liikuntaa.
  • Mitä tahansa liikuntaa harrastavien osuus lähtee uudelleen nousuun 20 ikävuoden kohdalla
  • Harrastajille eivät kelpaa enää puutteelliset välineistöt tai standardikriteerejä vastaamattomat suorituspaikat
  • Vain hieman useampi kuin joka kymmenes suomalainen aikuinen harrasti kyselyhetkellä liikuntaa liikunta- tai urheiluseurassa.

Lähde: Metsälä 2018, Tuloskortti 2016

Seurapäivän osallistujia lähdössä kotiin uusien ajatusten ja ideoiden kera.

Tiedon jalostus toiminnaksi

Kun tietoa oli tovi pureksittu, oli aika alkaa pohtia oman seuran tilannetta ja jäsenhankintaa saadun tiedon valossa. Ideoita tuli mukavasti erilaisia ryhmätyömenetelmiä käyttämällä, mutta suurimpana haasteena nähtiin seuratoimijoiden rajalliset mahdolisuudet käydä ohjaamassa lajikokeiluja. Lajikokeilut nähtiin tärkeänä keinona saada lajille tunnettuutta ja sitä kautta lisää harrastajia.

Seurapäivässä oli useita erilaisia toiminnan suunnittelun työkaluja ja menetelmiä käytössä. Jos haluat tutustua tarkemmin menetelmiin, löydät päivässä käytetyt materiaalit täältä.

Ryhmällä käytössä Aikakone -tekniikka toiminnan suunnittelun välineenä.

Kuinka tukea ohjaajien ja vapaaehtoisten jaksamista?

Päivän toinen painopistealue liittyi seuran omien toimijoiden jaksamiseen. Osallistujat harjoittelivat muun muassa kiitoksen antamista, pohtivat omaa tilannettaan seuratoimijoina sekä keskustelivat vaatimusten ja voimavarojen suhteesta seuratoiminnassa. Päivässä pohdittiin mm.

Ohjaus/ seuratyön vaatimukset
•Mitkä asiat kuormittavat, stressaavat ja tuntuvat vaativilta?
•Mihin näistä voit vaikuttaa?
•Miten voisit vähentää tai lieventää näiden vaikutusta?

…ja sitten taas toisaalta

Ohjaus/ seuratyön voimavarat
•Mikä auttaa sinua jaksamaan?
•Mikä tuo energiaa ja hyvää tuulta?
•Miten näitä voisit vahvistaa ja saada lisää?

Vapaaehtoiset tarvitsevat tukea jaksaakseen tärkeässä tehtävässä, siksi selkeän tehtävänkuvan lisäksi jokaisen seuran olisi hyvä tarjota systemaattisesti tukeaan mm. seuraaviin
•(tunne)kuormituksen käsittely ja purkaminen
•oppiminen ja kehittyminen
•ristiriitojen ja jännitteiden purkaminen
•perustehtävän tukeminen
•ryhmähengen, sitoutumisen ja jaksamisen vahvistaminen

Seuraavan kerran seuroilla on mahdollisuus tavata jäsenhankintateeman parissa la 15.6. Keravalla!

Myötätuulta kisamarkkinointiin

Rivien välistä kuulee kilpailuiden järjestämisen olevan kuormittavaa ja haastavaa pienille seuroille. Isohko ponnistus se toki on, eivätkä järjestelyvastuut välttämättä jakaudu seuran sisällä tasaisesti. Seuran ”julkisen profiilin” ja pr-työn kannalta kisojen  järjestäminen rekrytointitapahtumana on kuitenkin iso mahdollisuus, joka pientenkin seurojen kannattaa uskaltaa kokeilla ja hyödyntää.

Jatka lukemista Myötätuulta kisamarkkinointiin

PSYYKKINEN VALMENNUS -virheyttämisen pedagogiikasta oppimisen iloon?

Kamppailulajien yhteisen junioriohjaajakoulutus II:n toisella lähijaksolla urheilupsykologi Tiina Röning kävi luennoimassa psyykkisestä valmentamisesta osana valmentajan ammattitaitoa. Röningin inspiroiva puheenvuoro herätti meidät pohtimaan sitä, kuinka taido-ohjaajat voisivat psyykkisten taitojen harjoittamisella tukea lajin harrastajien monipuolisempaa kehittymistä. Totesimme, että taidon vaativien fyysisten oppimistavoitteiden huomioiminen vie helposti omastakin treenisuunnittelustamme päähuomion. Keskittymisen taitojen ja itsetuntemuksen harjoittelu, tavoitteiden asettamisen ja arvioinnin taidot sekä epäonnistumisten ja pelkojen kohtaaminen jäävät helposti vaille tietoista huomiota. Jatka lukemista PSYYKKINEN VALMENNUS -virheyttämisen pedagogiikasta oppimisen iloon?