Aihearkisto: Ajattelemisen aihetta

Viesti perille! Tutkittua tietoa taidoseurojen markkinointiviestinnästä

Tampereen Taidon Helmiina Isokangas tutki opinnäytetyössään taidoseurojen markkinointiviestintää. Tutkimuksen tavoitteena oli tutustua Suomen Taidon jäsenseurojen markkinointiviestinnän suunnitteluun ja toteutumiseen sekä havaita toimintoja, joihin jäsenseurat tarvitsevat apua tai ohjausta. Kamae blogin toimitus pyysi Helmiinalta lyhyen koosteen tutkimuksen tuloksista.
_______________________________________________________________________

Kevään korvilla taidoseurat ympäri Suomen saivat jännittävää sähköpostia. Sähköpostista avautui kyselytutkimus jäsenseurojen vuoden 2018 markkinointiviestintää käsittelevään opinnäytetyöhöni. Kymmenen rohkeaa taidoseuraa otti osaa tutkimukseen ja sen pohjalta saatiin paljon mielenkiintoisia, koko Suomen taidokansaa hyödyttäviä tuloksia. Tekstiin on koottu merkittävimmät tulokset jäsenseurojen tulevaisuuden toiminta mielessä pitäen.

Tutkimuksen mukaan Suomen Taidon jäsenseuroissa markkinointiviestinnän suunnittelu sekä toteuttaminen koetaan haastavaksi tehtäväksi. Etenkin suunnittelu vaatii jäsenseuroilta paljon aikaa ja resursseja, joita ei aina valitettavasti ole riittävästi saatavilla. Suurta osaa suunnittelussa näyttelee markkinointiviestintävastaavan nimeäminen. Tutkimuksen mukaan 60 % jäsenseuroista nimesi markkinointiviestintävastaavan ja markkinointiviestintävastaavan nimeämisen katsotaan mahdollistavan myös muiden markkinointiviestintään liittyvien toimenpiteiden toteutumisen. Kyseisiä toimenpiteitä ovat esimerkiksi markkinointiviestintätavoitteen ja budjetin määrittäminen. Tutkimuksen mukaan sekä markkinointiviestintävastaavan että markkinointiviestinnän tavoitteen olivat määritelleet 50 % jäsenseuroista. Samaan tapaan markkinointiviestintävastaavan sekä budjetin olivat yhtäaikaisesti määritelleet 20 % jäsenseuroista.

Jäsenseuroille päänvaivaa suunnittelussa aiheuttaa myös kohderyhmän määrittäminen sekä kohderyhmän käyttäytymisen tutkiminen. 50 % jäsenseuroista oli määritellyt markkinointiviestinnällä tavoiteltavan kohderyhmän, mutta vain 10 % oli panostanut oman kohderyhmänsä käyttäytymisen tutkimiseen. Markkinointiviestinnän toimenpiteiden toteuttamisessa haasteelliseksi osoittautui myös kohderyhmän käyttämien markkinointikanavien löytäminen.

Aseta vastuutettu ja realisesti saavutettavissa oleva tavoite.

Markkinointiviestinnän suunnittelun ja toteuttamisen sitoo yhteen tavoite. Tavoitteen asettaminen vaatii kuitenkin taitoa ja tarkkuutta, jotta tavoitteen saavuttamista voidaan arvioida. Jäsenseurojen keskuudessa tavoitteita markkinointiviestinnälle oli asetettu, mutta niiden saavuttaminen oli usein jäänyt haaveeksi ja käytettyjen resurssien tuottavuus epäselväksi. Jäsenseurojen tulee tutkimuksen perusteella asettaa tavoite, joka on tarkkaan määritelty ja mitattavissa. Lisäksi tavoitteen tulee olla tietyn henkilön tai ryhmän vastuulla ja olla realistisesti saavutettavissa. Tavoitteelle tulee myös asettaa aikaraja, jonka puitteissa tavoitteen eteen tehdään töitä.

Tutkimuksen mukaan markkinointiviestinnän toimenpiteiden toteuttamisessa jäsenseurat käyttävät hyödykseen ahkerasti etenkin digitaalista mediaa eli esimerkiksi verkkosivuja ja sosiaalista mediaa. Markkinointiviestinnän perinteisinä painettuina kanavina hyödynnetään eniten julisteita, esitteitä, lentolehtisiä ja jonkin verran lehtimainoksia. Muutama jäsenseura kertoo viestivänsä kohderyhmälleen suoramarkkinoinnin keinoin eli jakavansa esimerkiksi lentolehtisiä ja esitteitä suoraan kotitalouksiin.

Ole aktiivinen.

Tutkimus kuitenkin osoittaa, että jäsenseurojen tulisi olla aktiivisempia markkinointiviestinnän toimenpiteiden toteuttamisessa. Aktiivisuudella tarkoitetaan tässä tapauksessa markkinointiviestinnän toistokertojen määrän lisäämistä tietyllä aikavälillä. Etenkin digitaalista mediaa eli esimerkiksi verkkosivuja ja sosiaalista mediaa tulisi päivittää viikoittain, jotta kohderyhmän mielenkiinto jäsenseuran toimintaa kohtaan säilyy samalla tasolla.

Tutkimuksen toteuttaminen oli erittäin mielenkiintoista ja toivon tuloksista olevan apua tulevaisuudessa jäsenseurojen markkinointiviestinnän suunnittelussa, toteutuksessa sekä kehittämisessä.  Lopuksi haluan vielä kiittää opinnäytetyön toimeksiantajaa Suomen Taidoa sekä kaikkia tutkimukseen vastanneita jäsenseuroja!

Arigatō gozaimasu!
Helmiina Isokangas

Kuva: Aki Peltola

EM-tapahtuma 2019 – Testaa tietosi

EM-tapahtuman alkuun on enää 22 päivää. Kamaeblogin toimitus keksi ajankuluksi kinkkisen kysymyspatteriston tapahtuman tärkeimmistä knopeista. Vastaa 11 kysymykseemme ja testaa tietosi. Haasta myös kaverisi mukaan!

1. Missä kaupungissa järjestetään taidon EM-tapahtuma heinä-elokuun vaihteessa?
a) Tampereella
b) Mansessa
c) Tampesterissa

2. Voiko EM-tapahtumaan vielä ilmoittautua?
a) Kyllä voi, ystävyyskilpailuihin 14.7. ja seminaareihin/iltajuhlaan 21.7. asti. Ilmoittautumiset: taido[ät]taido.fi.
b) En minä tiedä, voiko?
c) Ei tarvitse ilmoittautua ollenkaan, Tasavallan Presidentin kanslia lähettää henkilökohtaisen kutsun kaikille valituille. Mukana myös Saulin tervehdys.

3. Mistä lippuja EM-kilpailuihin on saatavissa?
a) Lipunmyynti on käynnissä lippu.fi:ssä
b) Lippuja on saatavissa myös tapahtumassa, mutta maksu on mahdollista vain kortilla
c) K-kaupan myyjältä voi ostaa lippuja kalatiskin alta

4. Taidomaajoukkuetta vuonna 2019 luotsaavat:
a) Aki Peltola, Antti Korhonen, Jani Pylväinen ja Laura Pellikka
b) Aku Ankka, Hannu Hanhi, Heimo Huima ja Iines Ankka
c) Jukka Jalonen, Mikko Manner, Antti Pennanen ja Kari Lehtonen

5. Ensikertalaisia maajoukkueessa on tällä kertaa
a) 5
b) fifty-sixty
c) GM uudisti koko joukkueen, kaikki ne on keltanokkia!

6. Kilpailupaikkana toimii:
a) Hartwall-areena, Hjallis antoi luvan ja Kurri puolsi!
b) Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen (TESC) D-halli
c) Olympistadion, Cheek vetää samalla paluukeikan!

7. Seminaari ja vyökoepaikkana toimii:
a) Varalan urheiluopisto
b) Korvatunturi, joulupukki hostaa tapahtuman japaniksi
c) Helsinki-Vantaan kotimaan terminaali

8. Kansainvälisissä seminaareissa oppia jakaa tämä timanttinen nelikko:
a) Otso Kontio, Auni Parmas, Pertti Ljunqvist & Jouko Sumelius
b) Yuetsu Tanaka, Maho Yamagiwa, Timo Piiroinen & Marko Meriläinen
c) Matti Näsä, Mauno Ahonen, Pertti ”Speedy” Keinonen & Sakari ”Saku” Östermalm

9. EM-kilpailujen päätöspäivänä, perinteisen iltajuhlan ohjelmaan hotelli Rosendahlissa kuuluu
a) Lipunnosto ja kansantansseja, joku soittaa hanurimusiikkia ja joku laulaa. Juhlatila on täynnä hermostuneesti naurahtelevia rautakankia. Rohkeimmat uskaltautuvat hetkeksi yökerhoon jakkupuku tiukasti päällä ja tukka tuuheaksi tupeerattuna. 
b) Hyvä ruoka, mahtava seura ja kuumat muuvit yökerhossa DJ:n tahtiin. Joku kajauttaa pakollisen toivehuudon PARANOID! Juhlakansa viihtyy tanssilattialla biisi toisensa jälkeen, meno jatkuu aamuun asti.
c) Aasinhäntää ja aikainen nukkumaanmeno, mielellään heti pikkukakkosen jälkeen.

10. Kisabiisiksi sopisi parhaiten
a) DJ ILG – Löikö mörkö sisään
b) Finnish Hockey Mafia feat. Antero Mertaranta – Taivas Varjele! (Näittekö minkä ipponin kaveri iskee?!)
c) Poju – Poika saunoo
d) Joku muu, mikä? Jätä ehdotuksesi kommentteihin!

Extra!
11. Kuka toi taidon Suomeen ja koska hän on viimeksi täällä vieraillut?
a) Jonnet ei muista
b) Minoru Okanda, häntä ei ole nähty täällä 70-luvun jälkeen
c) Japanin kruununprinssi Akishino, joka kävi Suomessa viimeksi heinäkuun alussa 2019

___________________________________________________________________________

Jäikö joku kohta vaivaamaan, etkö kaikesta huolimatta keksi oikeata vastausta? Tarkista vastaukset alta.

” Lähinnä oikeimpia vastauksia” olevat vaihtoehdot:
1. A, B, C/ 2. A/ 3. A ja B/ 4. A/ 5. A/ 6. B/ 7. A/ 8. B/ 9. B/ 10. A, B, C ja D/ 11. B

Kasvua kiikarissa, mutta millä suunnalla?

Taidokansa kokoontui Seurapäivään Keravalle 13.4. Kyseessä oli seuran kehittämiseen painottuvan päivä, jossa pyrittiin tukemaan erityisesti seurahankkeeseen osallistuvia seuroja oman toiminnan kehittämisessä, mutta tapahtumaan olivat tervetulleita myös muiden seurojen edustajat. Osallistujille esitettiin ennakkoon kaksi kysymystä, joiden vastaukset suuntasivat päivän aiheita:

Ei ollut mitenkään yllättävää, että päivän teemojen kärkikastiin nousi nousi jäsenhankinta eli mistä seuratoimintaan saataisiin lisää harrastajia. Etenkin aikuisharrastajien saamista mukaan toimintaan toivottiin.

Jotta seurojen toiveisiin pystyttiin vastaamaan oli ensiarvoisen tärkeää sukeltaa dataan – tietää miten eri kohderyhmät organisoituun seuratoimintaan osallistuvat. Tässä poimintoja liikunnan harrastamisesta Suomessa:

Miten Suomi liikkuu – kuka osallistuu seuratoimintaan?

Organisoidulla liikunnalla ja urheilulla tarkoitetaan seurojen, kuntien, yhdistysten, yritysten ja muiden vastaavien tahojen järjestämiä liikuntaharrastuksia.

Alakouluikäiset liikkujina
Liikuntaa ja urheilua urheiluseurassa harrastaa 67 prosenttia 9-vuotiaista ja 71 prosenttia 11-vuotiaista. Lähde: Likes 2019

Yläkouluikäiset liikkujina:
Yhteensä 48 prosenttia 8.–9.-luokkalaisista harrastaa ohjattua liikuntaa vähintään joka viikko. Urheiluseurassa liikuntaa tai urheilua harrastaa 58 prosenttia 13-vuotiaistaja 44 prosenttia 15-vuotiaista. Lähde: Likes 2019

Tutustu myös Sini Rosenbergin graduun Ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevien ja lukiolaisten käsityksiä liikunnan harrastamisesta.

Opiskelijat liikkujina:
42 prosenttia lukiolaisista ja 25 prosenttia ammattiin opiskelevista harrastaa ohjattua liikuntaa viikoittain. Lähde: Likes 2019

Aikuiset liikkujina:
Kansallisen liikuntatutkimuksen vuosien 2009–2010 tietojen mukaan 19–65-vuotiaista suomalaisista vain 16 % otti osaa liikunnan kansalaistoimintaan. Näistä 31 % ei osallistunut varsinaiseen liikuntatoimintaan, vaan teki seurassa ainoastaan vapaaehtoistyötä.

Lähde: Metsälä 2018 sekä Kansallinen Liikuntatutkimus 2009-2010

Poimintoja liikunnan trendeistä

  • Aloitusiän aikaistuminen: Urheiluseuraharrastaminen aloitetaan Suomessa verrattain nuorena yleisimmän aloitusiän ollessa 6–7 -ikävuoden välillä.
  • Vähän liikkuvien osuus vaikuttaa olevan suurimmillaan 15–19 vuoden iässä
  • Yli puolet nuorista pitää hyvin tärkeänä liikuntamotiivina sitä, että liikunnan parissa voi viettää aikaa ystävien kanssa. Joka neljäs (26 %) 11–15-vuotias lapsi tai nuori kokee, että omaa liikuntaharrastusta estää se, että kaveritkaan eivät harrasta liikuntaa.
  • Mitä tahansa liikuntaa harrastavien osuus lähtee uudelleen nousuun 20 ikävuoden kohdalla
  • Harrastajille eivät kelpaa enää puutteelliset välineistöt tai standardikriteerejä vastaamattomat suorituspaikat
  • Vain hieman useampi kuin joka kymmenes suomalainen aikuinen harrasti kyselyhetkellä liikuntaa liikunta- tai urheiluseurassa.

Lähde: Metsälä 2018, Tuloskortti 2016

Seurapäivän osallistujia lähdössä kotiin uusien ajatusten ja ideoiden kera.

Tiedon jalostus toiminnaksi

Kun tietoa oli tovi pureksittu, oli aika alkaa pohtia oman seuran tilannetta ja jäsenhankintaa saadun tiedon valossa. Ideoita tuli mukavasti erilaisia ryhmätyömenetelmiä käyttämällä, mutta suurimpana haasteena nähtiin seuratoimijoiden rajalliset mahdolisuudet käydä ohjaamassa lajikokeiluja. Lajikokeilut nähtiin tärkeänä keinona saada lajille tunnettuutta ja sitä kautta lisää harrastajia.

Seurapäivässä oli useita erilaisia toiminnan suunnittelun työkaluja ja menetelmiä käytössä. Jos haluat tutustua tarkemmin menetelmiin, löydät päivässä käytetyt materiaalit täältä.

Ryhmällä käytössä Aikakone -tekniikka toiminnan suunnittelun välineenä.

Kuinka tukea ohjaajien ja vapaaehtoisten jaksamista?

Päivän toinen painopistealue liittyi seuran omien toimijoiden jaksamiseen. Osallistujat harjoittelivat muun muassa kiitoksen antamista, pohtivat omaa tilannettaan seuratoimijoina sekä keskustelivat vaatimusten ja voimavarojen suhteesta seuratoiminnassa. Päivässä pohdittiin mm.

Ohjaus/ seuratyön vaatimukset
•Mitkä asiat kuormittavat, stressaavat ja tuntuvat vaativilta?
•Mihin näistä voit vaikuttaa?
•Miten voisit vähentää tai lieventää näiden vaikutusta?

…ja sitten taas toisaalta

Ohjaus/ seuratyön voimavarat
•Mikä auttaa sinua jaksamaan?
•Mikä tuo energiaa ja hyvää tuulta?
•Miten näitä voisit vahvistaa ja saada lisää?

Vapaaehtoiset tarvitsevat tukea jaksaakseen tärkeässä tehtävässä, siksi selkeän tehtävänkuvan lisäksi jokaisen seuran olisi hyvä tarjota systemaattisesti tukeaan mm. seuraaviin
•(tunne)kuormituksen käsittely ja purkaminen
•oppiminen ja kehittyminen
•ristiriitojen ja jännitteiden purkaminen
•perustehtävän tukeminen
•ryhmähengen, sitoutumisen ja jaksamisen vahvistaminen

Seuraavan kerran seuroilla on mahdollisuus tavata jäsenhankintateeman parissa la 15.6. Keravalla!

Myötätuulta kisamarkkinointiin

Rivien välistä kuulee kilpailuiden järjestämisen olevan kuormittavaa ja haastavaa pienille seuroille. Isohko ponnistus se toki on, eivätkä järjestelyvastuut välttämättä jakaudu seuran sisällä tasaisesti. Seuran ”julkisen profiilin” ja pr-työn kannalta kisojen  järjestäminen rekrytointitapahtumana on kuitenkin iso mahdollisuus, joka pientenkin seurojen kannattaa uskaltaa kokeilla ja hyödyntää.

Jatka lukemista Myötätuulta kisamarkkinointiin

PSYYKKINEN VALMENNUS -virheyttämisen pedagogiikasta oppimisen iloon?

Kamppailulajien yhteisen junioriohjaajakoulutus II:n toisella lähijaksolla urheilupsykologi Tiina Röning kävi luennoimassa psyykkisestä valmentamisesta osana valmentajan ammattitaitoa. Röningin inspiroiva puheenvuoro herätti meidät pohtimaan sitä, kuinka taido-ohjaajat voisivat psyykkisten taitojen harjoittamisella tukea lajin harrastajien monipuolisempaa kehittymistä. Totesimme, että taidon vaativien fyysisten oppimistavoitteiden huomioiminen vie helposti omastakin treenisuunnittelustamme päähuomion. Keskittymisen taitojen ja itsetuntemuksen harjoittelu, tavoitteiden asettamisen ja arvioinnin taidot sekä epäonnistumisten ja pelkojen kohtaaminen jäävät helposti vaille tietoista huomiota. Jatka lukemista PSYYKKINEN VALMENNUS -virheyttämisen pedagogiikasta oppimisen iloon?