Avainsana-arkisto: Kari Hakuli

Puheenjohtaja kynäilee

elisaVuosi 2019 on käynnistynyt vauhdilla. Suomen Taidon johtoryhmään on saatu uusia taitajia. On ilo toivottaa tervetulleeksi Pilvesvuoren Mari Järvenpään Taidoseurasta, Vehkaojan Tapani Vantaan Taidosta ja Koivulan Mikko Lahden Sugatasta. Samalla myös kiitos tehdystä työstä johtoryhmän jättäneille Hakulin Karille Kouvolan Taidosta ja Suhosen Mikolle Nummelan Kumakaista.

Kauden alkaessa on monella kilpailijalla tavoitteena maajoukkuepaikka Tampereen EM2019-kilpailuihin. Seuraava etappi jo siintää huhtikuussa 2021 pidettävissä MM-kilpailuissa Sydneyssä. Edustuspaikkoja EM-kilpailuihin tavoitellaan kansallisissa kisoissa kevään 2019 aikana. Ensimmäiset valinnat tehdään kauden cup-kilpailujen ja niitä tarvittaessa täydennetään Porvoon SM-kilpailujen jälkeen. Itselleni tulee aina arvokisojen lähestyessä mieleeni ne jännityksen tunteet valintoja odotellessa. Toivon kaikille kilpailijoille hyvähenkisiä kamppailuita ja kilpailuiloa.

Suomen Taidon strategian seurahanke on elänyt tasaista eloaan. Toimivat seurat harrastajineen ovat liiton kannalta tärkeintä. Kaikki toiminta on tarkoitettu seuroille ja niiden harrastajille. Hankeseuroissa on tehty kehitystoimia, kussakin omista lähtökohdistaan. Seuratoimintaa voidaan helpottaa monilla nykyaikaisilla ratkaisuilla, jotka vähentävät hallinnollista työtä. Laittakaapa kalentereihin 13.4 seurapäivä, jolloin päästää yhdessä sparraamaan seuratoimintaa ja sen kehittämistä. Seurapäivään voivat osallistua kaikki seurat vaikkeivat itse hankkeeseen ilmoittautuneetkaan.

Koulutushanke on saanut itselleen jatkoksi kattavamman osaamishankkeen, jossa tavoitteena on luoda kokonaisymmärrys taidon vaatimista lajitaidoista, niin teknisistä kuin tietotaidollisista osaamisista. Tämän pohjalta kehitetään osaamis- ja ohjaajakoulutusjärjestelmää. Samalla pöllytetään vanhoja totuttuja malleja. Vielä 80-90-luvuilla vihreä- ja ruskeavöiset taidokat ohjasivat harjoituksia seuroissa. Tänä päivänä kaikissa seuroissa on mustavöisiä ohjaajia ja useimmissa omasta takaa vyökoevalvojiakin. Enää ei ole tarvetta painottaa ohjaajakoulutuksia harrastuksen alkuvaiheeseen, vaan voimme tukea harrastusta mielekkäillä lajitaidollisilla teemaleireillä. Myös nykyistä vyövaatimusten ja koulutustasojen kokonaisuutta selkiytetään ja sisältöjä jaetaan tasaisemmin eri vyöarvoille. Osaamishanke kestää koko vuoden 2019 ja sitä lähdetään jalkauttamaan 2020.

Taido muuttuu elämän varrella. Siinä missä alkuvuosina se on oman taitavuuden kehittämistä ja kilpailullistakin etenemistä, pikkuhiljaa mukaan tulee myös ohjaaminen, seurassa toimiminen tai vaikka tuomaritoiminta. Mielihyvää voi tuoda uuden oppiminen, kunnon hikoilu toistojen parissa tai vaikka omien oppilaiden kehittyminen ja edistyminen.  Itselleni yksi tärkeimmistä on kuitenkin matkan varrella syntyneet monet tärkeät ystävyyssuhteet. Taido voi olla elämässä keskiössä tai välillä taka-alalla, mutta aina se toivottaa tervetulleeksi.

Taidokasta vuotta 2019,

Elisa Rousu

Suomen Taido

Myötätuulta kisamarkkinointiin

Rivien välistä kuulee kilpailuiden järjestämisen olevan kuormittavaa ja haastavaa pienille seuroille. Isohko ponnistus se toki on, eivätkä järjestelyvastuut välttämättä jakaudu seuran sisällä tasaisesti. Seuran ”julkisen profiilin” ja pr-työn kannalta kisojen  järjestäminen rekrytointitapahtumana on kuitenkin iso mahdollisuus, joka pientenkin seurojen kannattaa uskaltaa kokeilla ja hyödyntää.

Jatka lukemista Myötätuulta kisamarkkinointiin

Näkemysiä juniorivalmentajan tehtävistä – miten junnuvetäjät motivoivat kohai-joukkiotaan

”Junnutreenien vetäminen ei ole mielestäni helppo tehtävä. Palaute on havaittavissa suoraan: kuinka moni junnuista jatkaa harrastusta. Se, millaiset ovat itse teenit, on hyvin seurakohtaista ja ennen kaikkea vetäjäkohtaista. Kuka painottaa perusasioihin, kuka leikin varjolla tapahtuvaan opetukseen jne. Useimmiten treenaajien ikä ja sukupuoli on merkittävässä roolissa. 7-10 -vuotiaille on ”omat” treenit suhteessa 10-15 -vuotiaisiin.” Tuumaili Kari Hakuli Kamae-lehdessä vuonna 2003. Lue koko juttu. Pätevätkö kultaiset säännöt vielä? Jatka lukemista Näkemysiä juniorivalmentajan tehtävistä – miten junnuvetäjät motivoivat kohai-joukkiotaan