Myötäilystä O-jisseniin ja X-factoriin dan-leirillä 2017

Keskustelu pukuhuoneessa ennen leiriä:

– Mikä dan-leirin aiheena onkaan tänä vuonna?
– Hmm, uskaltaakohan sinne sitten tulla yli nelikymppinen, jos on hirveän rankka?
– Mukaan vaan, kyllä ne vetäjät ottavat sen huomioon.

Ja hyvä oli, että lähdettiin, sillä kokeneempikin taidoka pysyi hyvin opetuksessa mukana, vaikka muu porukka olikin päivittynyt muutaman vuoden leiritauon aikana. Leirillä oli sopivassa suhteessa seigyon (hallinta) teoriaa pieninä annoksina ja heti perään teoriaa tukeva harjoite. Antti Korhosen vetämät harjoitteet oli lisäksi suunniteltu niin, että ensin tehtiin junioreille suunnattu harjoite, joka toimi myös lajia aloittaville aikuisille.  Seuraava harjoite oli suunnattu aikuisille ja kolmas taso oli vielä itsepuolustuksellisen elementin tuominen harjoitteeseen. Leirillä pyrittiin näin opettamaan myös opettamista, mikä onkin hyvä näkökulma dan-leirille, jonka osallistujista monet ovat aktiivisia vetäjiä omissa seuroissaan.

Teemana seigyo

Seigyo eli hallinta koostuu koo-kotaista (taikiin perustuva luonnollinen asento), kihatsu kitaista (ihanteellinen puolustusasento), hanshin hantaista (hyökkäys- ja puolustusmahdollisuudet), unsoku untaista (liikkuminen) ja rendo rentaista (jatkuva liike). Kaikkien näiden yhteinen tavoite on edullisen aseman säilyttäminen vastustajan hallitsemiseksi (vastustaja ei onnistu omissa hyökkäyksissä) ja voittamiseksi (luodaan itselle mahdollisuuksia). Taidossa näiden termien kautta halutaan siirtää perinteisen budon elementtejä tuleville sukupolville.

Taikia tukemaan tehtiin sei-mei-no hokeita, ihanteellista puolustusasentoa haettiin tekemällä happo gamaeta niin kauan kuin asento pysyy hyvänä ja matalana, hyökkäys- ja puolustusmahdollisuuksia analysoitiin happo gamaeta tehden, samalla tarkaillen ja reagoiden neljällä sivulla olevien ukejen tekniikoihin. Hanshin hantaita opeteltiin myös toisen liikkeiden matkimisen kautta ja väistäen manjigeri/senjoogeri eteenpäin nyrkissä olevaa etukättä seuraten (tai visuaalisemmin pitäen kädessä tennispalloa ja sitä seuraten) eli myötäillen toista. Tennispallon seuraaminen oli niin helppoa, että se tuntui melkein huijaamiselta! Liikkumisessa keskityttiin etäisyyden hallintaan (lähelle-kauas, rytminvaihdoksia). Kiinnostava keskustelu käytiin siitä, mikä se oikea hyökkäysetäisyys onkaan ja lopputuloksena oli, että so-on ja judo-main välillä on ehkä vielä ylimääräinen välietäisyys, josta on hyvä hyökätä. Jatkuvaa liikkumista harjoiteltiin etsimällä omia hyviä kombinaation aloituksia, joista on helppo tehdä seuraava tekniikka minne suuntaan vain.

Ryhmätöitä ja illanviettoa

Leiriläiset pääsivät itsekin opettamaan, kun vetäjät antoivat ryhmille oman seigyo aiheisen harjoitteen mietittäväksi. Leirillä oli myös sopivasti vapaa-aikaa, jotta ryhmät ehtivät suunnittelemaan hienoja harjoitteita sunnuntain treeneihin. Ryhmätyöt ovat yksi dan-leirin toimivimmista konsepteista, joiden puitteissa pääsee keskustelemaan taidon periaatteista toisten danien kanssa ja esittämään omia näkemyksiään muille.

Leiriohjelmaan kuuluivat myös sählynpeluu, saunominen, avantouiminen ja uusien danien juhliminen pienen dan-maljan ja parin puheen saattelemana. Shinsaan osallistui kerrassaan hyvä määrä kokelaita. Parisenkymmentä uutta vyöarvoa näki leirillä päivänvalon.

dankokelaat

danit

O-jissenistä X-factoriin

Ehdittiinpä leirillä myös kokeilemaan junioreiden itsensä kehittelemää Porvoo-cupissa lanseerattua O-jisseniä eli ”häntäottelua” Riina Meriläisen opastuksella. O-jissen vaikutti mielenkiintoiselta uudelta konseptilta taidojunioreille, joka opettaa unsokun/ottelun periaatteita hauskalla tavalla!

Sunnuntain treenit huipentuivat dan-leirin X-factor jisseniin eli leirin Seigyo mestarin valitsemiseen. Kolme tuomaria tarkkailivat, kuinka hyvin ottelijat ottelivat seigyon periaatteiden mukaisesti (myötäillen toista, käyttäen kombinaatioita ja tehden sen kaiken tyylillä). Tuomarit liputtivat ulos sen kilpailijoista, joka pystyi huonommin ilmentämään seigyon periaatteita ottelussaan. Pudonnut kilpailija sai mennä treenaamaan taitojaan Antti Korhosen ohjauksessa toisella tatamilla ja voittaja jatkoi seuraavalle kierrokselle. Ja kuka kisan voitti? Tiukassa finaalissa Jasser Anoschkinin kanssa Kirsti ’Kipa’ Maaniemi selviytyi lopulta voittajaksi.

Kiitokset rennosta, mutta tehokkaasta leiristä ja hyvistä harjoitteista Mikko Suhoselle ja Antti Korhoselle sekä syventävistä teoriaosuuksista Elisa Rousulle.

Teksti: Kirsti Maaniemi ja Päivi Nevalainen
Kuvat: Juha Lemmetti, Marianne Malm, Aki Peltola

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s