O-jissenin evoluutio lämmittelyleikistä oikealle kisatatamille

Piti junioreille keksiä jotain uusia harjoitteita lämmittelyyn ja loppuleikeiksi. Joten kaivoin ompelukoneen esille ja ompelin tilkkukaapin kangaspaloista kassillisen hernepusseja ja 5x50cm kangasnauhoja, joilla voisi vaikka leikkiä hännänryöstöä. Tuli nippu sinisiä nauhoja ja toinen nippu raidallisia, sekä pussukka, johon nauhat voi viikata säilytykseen. Näitä nauhoja on käytetty hippaan, hännänryöstöön, sengiharjoitteluun, tsukiharjoitteluun ja aika moneen muuhunkin juttuun. Nauhoista ovat olleet innoissaan sekä lapset ja aikuiset. Välillä nauhat makaavat kaapin pohjalla kuukausia, mutta viime syksynä ne alkoivat taas huutelemaan että nyt on aika leikkiä hännänryöstöä. Ja kyllähän leikittiin! Hännänryöstö on aika monipuolinen harjoite.

Olemme leikkineet sitä monella tavalla:

  • Kaikki kaikkia vastaan kunnes kaikki hännät on ryöstetty
  • Kaikki kaikkia vastaan ja häntänsä menettäneet joutuvat pelistä pois
  • Siniset vastaan raidalliset
  • Kaikki kaikkia vastaan, kuka saa tietyssä ajassa eniten nauhoja ryöstettyä, esim. 1 minuutti
  • Kaikki kaikkia vastaan, ryöstetyt nauhat oman vyön alle. Eniten tietyn ajan kuluttua nauhoja vyöllään kantava on voittaja
  • Viivahippana, kaikki kaikkia vastaan, kunnes kaikki hännät on ryöstetty
  • Mikä tahansa yllä mainittu hippa tai leikki unsokuliikkumisella
  • Tekniikoita yhdisteltynä hipan sekaan eri tavoilla
  • Mikä tahansa yllä mainittu hippa kahdella hännällä tai neljällä hännällä
  • Häntiä saa napata vain yhdellä kädellä ja sitten seuraavalla kierroksella vain sillä toisella kädellä
  • Pariharjoitteena, pienryhmäharjoitteena, laumaharjoitteena
  • Lämmittelynä, loppuleikkinä, reaktioharjoitteena, väistöharjoitteena, liikkumisharjoitteena…

Olen antanut lasten keksiä sääntöjä ja päättää mitä tehdään. Ja kuten yllä on kuvattu, mielikuvitusta löytyy.

Tuotekehittely salikisoja varten

Meidän juniorit ovat olleet aika arkoja lähtemään kilpailemaan, joten päätimme järjestää salikisat omalla salilla normaaliin treeniaikaan. Eipähän olisi kenelläkään mitään selityksiä, miksi ei pääsisi kilpailemaan. Ja ne, jotka eivät halunneet kilpailla, rekrytoitiin kisojen järjestelyporukkaan. Kilpailulajit mietittiin niin että jokaisella on mahdollisuus osallistua, Trick Track, puolikas hokei, kokonainen hokei… mutta jissenin kanssa tuli hankalaa, kun eihän nämä Kidsit ole jisseniä paljoakaan harjoitelleet.

Samaan aikaan treeneissä oli menossa kuuma hännänryöstökehittely. Joka kerralla tehtiin erilaista. Voisikohan hännänryöstöä tehdä parin kanssa ottelumaisesti? Kokeiltiin ja voisihan sitä, hyvin voisikin.  Oikea ottelun alkuasento teki hommasta jännää, ja vielä kun lisäsin japaninkieliset komennot niin johan alkoi sutina käymään. Teimme ensin ottelua kahdella hännällä, mutta minuutin otteluaikana olisi ehtinyt enemmänkin häntiä nappailla. Lisäsimme siis häntien määrää neljään.

Voittamisen tahto alkoi näkyä mm. siinä, miten hännät laitettiin vyölle. Pari itkupotkuraivariakin piti selvittää, kun vastustaja oli sitonut hännät umpisolmulla vyöhönsä kiinni, eivätkä ne lähteneet ottelun tuoksinassa irti.

Häntiä ei siis saa:

  • Laittaa solmuun
  • Kieputtaa montaa kertaa vyön ympäri
  • Pujottaa kokonaan hakaman vyötäröltä sisään melkein näkymättömiin
  • Laittaa vyön solmun sisälle/taakse/alle piiloon
  • Laittaa kaikkia samaan kohtaan
  • Pujotella hakaman naruihin
  • Eikä niiden päihin saa tehdä solmuja

Vaan:

  • Hännät pitää pujottaa kerran vyön alta ja jättää roikkumaan suorana niin että molemmat roikkuvat puoliskot ovat yhtä pitkiä.
  • Yksi häntä eteen, yhdet molemmille sivuille ja yksi taakse. Yhteensä neljä.DSC_0138

Säännöt ja tuomarilinjaukset

Tuotekehittelyn tuloksena päädyttiin seuraavaan sääntokökoelmaan:

Aloitus gedanista, niin kuin ”oikeassa” taido-ottelussa tehdään. Minuutin aikana napataan niin monta vastustajan häntää kun mahdollista. Jos saa vastustajan kaikki hännät napattua ennen määräajan loppumista, on voittaja. Tai se, kummalla on enemmän häntiä napattuna kun aika loppuu on voittaja. Kun hännät on napattu tai aika loppuu, palataan gedaniin. Selkeää, yksinkertaista, taidomaista ja ennen kaikkea äärettömän hauskaa.

Mitäs jos hännänryöstöottelusta tehdään kisalaji salikisoihin? Kuinka moni osallistuisi? Ja kun vastauksena oli 15 kättä ylhäällä noin paristakymmenestä, ruvettiin yhdessä suunnittelemaan sääntöjä ja toimintatapoja kilpailuita varten. Kilpailuihin osallistumiseen tuli lisäjännitystä, kun keskusteluissa tuli ilmi, että kilpailuissa tulisi olemaan ihan oikeat tuomarit.

Henrika Ylirisku ja Sari Aitamäki, eli kaksi salikisojen tuomaria, oli mukana harjoituksissa. Tässä mietteitä tuomarinäkökulmasta:

“Tänään ihmeteltiin kidsien treeneissä hännänryöstön tuomarilinjauksia. Ihmeteltävää niissä ehkä onkin. Minuutin otteluaika tuntui aika sopivalta. Jos toinen ehtii napsia kaikki vyöt ennen ajan päättymistä, ottelu loppuisi melko luontevasti siihen. Melko sopivalta tuntuisi myös se, että tuomari keskeyttää ottelun, jos ajaudutaan ulos alueelta, ajaudutaan painisille tai muuten liian tiiviiseen halaukseen. Sitten vain häntäilijät keskelle chudan gamaeen ja peli jatkuu?

Kaksi tuomaria saattaa olla aivan tarpeen (päätuomari ja sivutuomari), että pienten suhaajien puuhat ehtii tsekata kunnolla (ovat niin kamalan vikkeliä nyhtämään toisiaan hakamista ja vahingossa jäämään hihoista roikkumaan). Tänään kokeiltiin sellaista rituaalia, että otteluajan loputtua ottelijat tulevat kamaeen keskelle, ja sitten kun tuomari komentaa seizaan, asettelevat itse nappaamansa nauhat eteensä riviin. Siitä ne oli helppo nähdä. On varmaan aika lailla makuasia, että halutaanko hännänryöstöjissenin loppuun tuomari julistamaan ottelun tulokset kuin tavallisessakin jissenissä.”

Salikisat

Hännänryöstöotteluun, jonka työnimeksi kehittyi häntäjissen, ilmoittautui toistakymmentä Taido Kidsiä, ja kisapäivänä ilmassa oli suuren urheilujuhlan tuntua. Kilpailimme muut lajit ensin alta pois ja sitten viimeisenä aikataulussa oli häntäjissen. Tuomarit tekivät viime hetken säätöjä. Kilpailijat mm. merkittiin aka ja shiro-merkein eli punaisilla ja valkoisilla hihamerkeillä (ylimääräiset tuomarien rannemerkit), koska hännät olivat sinisiä ja raidallisia. Ihan vaan selvyyden vuoksi tarvittiin se punainen ja valkoinen. Lisäksi pohdittiin, mitä tapahtuu, jos tulee tasapeli. Päädyttiin kokeilemaan jatkoaikaa.

Häntäjissen eteni normaalin ottelukaavion mukaan. Kilpailijoita oli avustamassa parikin häntien laittajaa ja sivutuomari tarkisti vielä häntien oikean asennuksen ennen kilpailun aloittamista. Kaikki treenien hässäkkä oli poissa, gedanissa ottelun alkamista odotti kaksi keskittynyttä ottelijaa. Ottelussa ei tullut törmäyksiä, ei repimistä, ei nujuamista, ei karkuun juoksemista eikä muitakaan harjoitusten vakiohässäköitä. Tuomarit pysyivät loistavasti tilanteen tasalla. Heti ensimmäisessä ottelussa tuli tasapeli. Testattiin minuutin jatkoaika, niin että molemmilla on yksi häntä edessä. Toimii. Katsomossa hurrattiin!

Ulos omalta salilta

Tässä meillä on siis harjoite ja ottelumalli, joka kehittelyn keskiössä ovat olleet lapset itse. Lukemattomien ideoiden ja kokeiluiden tuloksena on saatu aikaan taidomainen, lapsen tasoinen otteluharjoite. Siinä on helposti ymmärrettävät säännöt, luonnollisesti unsokun kaltainen liikkuminen, hyökkäys ja puolustus. Häntäjissenissä tulee automaattisesti katse paria kohti ja samalla reagointi parin tekemiseen on luontevaa. Ja se on ihan mielettömän kivaa.

Kerroin Suomen Taidon johtoryhmän kokouksessa salikisoista ja häntäjissenin testauksesta. Minua pyydettiin esittelemään häntäjissen Dan-leirillä. Leirille oli tulossa noin 30 taidokaa, joten häntiä piti saada lisää. Ompelin leirille mukaan hienot ja viralliset punaiset ja valkoiset aka ja shiro-hännät. Dan-leirillä häntäjisseniin oli varattu tunti, joka aikana leikimme hännänryöstöä kaikki kaikkia vastaan sekä teimme häntäjisseniä pariharjoitteena ja ryhmissä. Lisäksi pyysin daneja miettimään tarkennuksia sääntöihin ja jatkoideoimaan häntäjissenin nimeä. Sain loistavia palautteita. Ja sen nimen: japaniksi häntä on o.DSC_0142

Sandokai ylpeänä esittää: Taido Kidsien oma o-jissen on valmiina maailmanvaloitukseen

Työ jatkuu vielä: säännöt on nyt kirjoioitettu ja lajipäällikkö kävi videoimassa ohjevideoita salilla. O-jissen on testilajina Porvoon 2017 Cup-kilpailuissa ja junioreiden SM-kilpailuissa. Lisäbonuksena o-jissen on mukana yhtenä lajina myös lasten ja nuorten Ruotsi-Suomi-maaottelussa, Finnkampenissa Turussa. Jännä nähdä, miten Suomen ja Ruotsin taidokansa ottaa o-jissenin omakseen!DSC_0157

Tässä vielä  O-jissenin säännöt.

Teksti: Riina Meriläinen, Suomen Taidon juniorivastaava
Kuvat: Sera Kaukola

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s