Järvenpään Taidoseuran Oliver Waltari valittiin puolustusvoimien urheilukoulun talvilajien saapumiserään III/21. Yhteensä talvilajien saapumiserään valittiin 83 urheilijaa 17 eri lajiryhmästä. Viimeksi taidoka on palvellut urheilukoulun riveissä noin 20 vuotta sitten, joten valinta saapumiserään oli jo itsessään merkittävä urheilullinen saavutus. Nyt vuoden palveluksen jälkeen Waltari valittiin oman reserviupseerikurssinsa priimukseksi eli hän on todistetusti oppimisvalmiuksiltaan kurssinsa paras kriisiajan johtaja.
Kun puhutaan maanpuolustuksesta, ei ole kyse sotilaskoulutettavien keskinäisestä kilpailusta vaan siItä mitä kukin yksilö oppii. Rukin priimus valikoituu reserviupseerikurssin kattavien arviointiperusteiden mukaisesti. Vain loistava kaveri, joka pystyy toimimaan ryhmässä, on sosiaalisesti lahjakas, älykäs, väsymätön, paineensietokykyinen ja päättäväinen voi valikoitua priimukseksi.
Kamae-blogi tapasi tämän huikean nuorukaisen 24.3.2022 tapahtuneen kotiutumisen jälkeen.
Oliver! Ensinnäkin onnittelut reservin vänrikille ja onnea rukin priimukselle! Mikä jäi päällimmäiseksi opiksi vuodesta?
Kiitos! Päällimmäiseksi jäi oman jaksamisen ja energian havainnointi ja hallinta. Palveluksen yhteydessä harjoittelu ei aina ollut kevyttä ja silloin olisi pitänyt levätä. Kuitenkin mitä kauemmin olin ollut palveluksessa opin hallinnoimaan omaa jaksamista ja tunnistamaan milloin voi treenata täysiä ja milloin pitäisi antaa kropan levätä.
Mikä koetteli eniten?
Sanoisin, että korona painoi eniten tämän vuoden aikana. Useat suunnitelmat menivät uusiksi, en pystynyt harjoittelemaan kuin olisin halunnut ja armeijan koronatilanne tuntui epävarmalta. Se epävarmuus oli pahinta tämän vuoden aikana.
Mikä vuorostaan palkitsi eniten?
Palveluksen alussa havumerkin kiinnittäminen takkiin oli hieno saavutus, mutta erityisempi saavutus tuli vasta kotiuttamisjuhlassa. Kotiuttamisjuhlassa puheen pitäminen upseerimiekan kanssa tuntui kiteyttävän hyvin suoritetun palveluksen. Sain sanotuksi kaiken minkä halusin hyvälle porukalle ja sitä kunniaa jaettiin harvalle.
Jos katseet käännetään tulevaan, niin miten voit hyödyntää saamiasi kokemuksia jatkossa?
Merkittävin hyöty tuli erilaisten ihmisten kanssa toimimisesta. Urheilukoulussa oli paljon erilaisia henkilöitä, joiden kanssa piti osata tehdä töitä vaativissakin tilanteissa. Myös johtamiskoulutus auttaa varmasti siviilielämässä.
Kamae-blogi sai myös kunnian julkaista Waltarin pitämän kotiuttamispuheen, joka summaa nuoren miehen tuntemukset:
”Kävellessäni ensimmäistä kertaa porteista sisään, en olisi uskonut seisovani tässä vuoden päästä, näin hienon joukon edessä. Olen onnellinen pääsystä Urheilukouluun, sekä tavasta, millä lopetamme tämän vuoden. Uskon, että jokainen tulee pitämään tätä kokemusta uutena sulkana jokaisen omaan hattuun. Aina kylmistä öistä majoitusharjoituksessa viimeisiin metsäöihin, vuosi on hajottanut eri tavoin, mutta hyvällä porukalla jaksoi painaa raskaidenkin aikojen läpi. Onneksi hyviä kokemuksia on ollut vaikeidenkin aikojen edestä runsaasti.
Kaikki voivat varmasti todeta sen, ettei varusmiespalvelus ole ollut vaivatonta. Jokainen epäilemättä muistaa kesän helteet ja havukokeen järjettömän kuumuuden, missä taivalsimme Sipoonkorvesta Helsinkiin silmät puolittain ummessa ja voimat äärimmilleen kulutettuna. Vaatteissa tuntui olevan enemmän hikeä kuin puuvillaa. Saavuttuamme kasarmin oville ja romahdettuamme tupaan, tiesi onnistuneensa yhdestä elämän uuvuttavimmista kokemuksista. Sen elämyksen jälkeen tuntui punkkakin pehmeältä.
Vuoden aikaiset tapahtumatkin ovat olleet odottamattomia. Korona vaikeutti jokaisen arkea. Urheilupaikkoja meni kiinni, kisoja peruttiin ja suunnitelmia meni uusiksi. Onneksi kasarmilla valmennuskeskuksessa pääsi aina treenaamaan. Sieltä saimme henkilökunnalta apua ja pystyimme keskittymään vain harjoitteluun.
Vuosi sitten en olisi uskonut Ukrainan ja Venäjän sodan yltyvän näin suureksi konfliktiksi. Sodan ollessa näin lähellä Eurooppaa, ajattelen itse eri tavalla koko varusmiespalvelustani.
Kuten jokaisen urheilijan tarina on omanlaisensa, myös jokaisen varusmiehen reitti Urheilukoulussa on erilainen. Urheilijoiden tarpeet ovat lajille ja yksilölle ominaiset ja Urheilukoulu tarjoaakin jokaiselle urheilijalle erilaisen palveluksen.
Vaikka vuosi on ollut raskas, olen aina voinut luottaa omiin palveluskavereihini ja heidän haluun tehdä asiat loppuun asti. Tämä luotto toisiin mahdollisti sen, että lähtiessä koronan takia pienellä porukalla ylimääräiseen harjoitukseen, tiesin että pienelläkin määrällä saamme asiat tehtyä. Hyvällä porukalla ja asenteella mikään haaste ei ollut ylittämätön.
Palveluksen vaikeudet ja niiden ylittäminen on kasvattanut meistä vahvemman henkilön ja urheilijan. En usko, että siviilissä kokisimme mitään samanlaista. Johtamiskoulutus on varmasti antanut eväitä urheiluun ja elämään siviilissä.
Haluan kiittää kaikkia teitä, jotka olette mahdollistaneet tämän vaihteikkaan vuoden toteuttamisen. Varsinkin te, palveluskaverit, olette olleet tämän vuoden kohokohta itselleni. Olen pystynyt tutustumaan niin monenlaisiin ihmisiin ja lajeihin ja tulen varmasti muistelemaan lämmöllä teitä ja koko kokemusta ajan kullatessa raskaatkin hetket. Legendaarisen Matti Nykäsen sanoin: ”Huominen on aina tulevaisuutta.” Nyt kun kalenterissa ei enää ole aamuja toivotan jokaiselle onnekasta tulevaisuutta porttien toisella puolella. Kiitos.”
-Oliver Waltari
Kamae-blogi kiittää ja toivottaa onnea jatkoon!
Waltarin matkaa urheilukoulussa on seurattu Kamae-blogissa ilmestyneissä jutuissa:
Taido on hyvän fiiliksen kamppailulaji. 