Vuoden 2025 Dan-leirillä 8. helmikuuta Suomen Taido Dan-yhdistyksen puheenjohtaja Timo Piiroisen 6.dan kyoshi johdolla kunnioitettiin Jukka Kirsin muistoa ja vastaanotettiin Taido Honʼin Kirsille postuumisti myöntämä 7.dan vyöarvo.
Jukka uskoi vahvasti yhteisöllisyyteen sekä samankaltaisten ihmisten kykyyn ja haluun saavuttaa yhdessä enemmän. Hän toivoi, että taido ei olisi vain dojolla tapahtuva harrastus, vaan että se kuuluisi osaksi koko elämää. Elämää, joka jaetaan ja josta nautitaan hyvien ystävien kanssa.
”Ylläpidetään taidoperhettä parhaamme mukaan.”
”Jukka oli Suomen taidon pioneereja, ja hänen kädenjälkensä näkyy edelleen suomalaisessa taidoyhteisössä. Jukka oli omistautunut harjoittelija, joka uskoi menestyksen tulevan perusasioiden tekemisestä. Hyvin tehty pohjatyö mahdollisti myöhemmin asioiden ytimen ymmärtämisen ja sitä kautta niiden soveltamisen. Tämä näkyi Jukan toiminnassa sekä dojolla että työelämässä. Hänellä oli vahva halu ymmärtää, oppia ja jakaa oppinsa muille.
Jukka uskoi vahvasti yhteisöllisyyteen sekä samankaltaisten ihmisten kykyyn ja haluun saavuttaa yhdessä enemmän. Hän toivoi, että taido ei olisi vain dojolla tapahtuva harrastus, vaan että se kuuluisi osaksi koko elämää. Elämää, joka jaetaan ja josta nautitaan hyvien ystävien kanssa. Tätä taido parhaimmillaan onkin.
Muistakaamme ne arvokkaat hetket ja kokemukset, joita saimme jakaa Jukan kanssa. Vaikka suru on edelleen läsnä, keskitymme kiitollisina siihen, mitä vuosien varrella saimme kokea. Ylläpidetään taidoperhettä parhaamme mukaan.”
– Timo Piiroinen, Suomen Taido Dan-yhdistys
”So please accept the 7th Dan from Taido Honʼin for you and your people, Jukka-sensei.”
”Jukka Kirsi-sensei, having you out there standing at the top as the first president of the Finnish Taido Association, we, Japanese, have learned and experienced so many memorable moments together. Youʼd shown great leadership starting the organization giving proper instructions to the Taido community in Finland, and it was not neither a word nor an excuse that you expressed yourself but the plans, actions, andthe enthusiastic approaches gathering people trying to increase Taido populations in the area. Taido wouldnʼt have been Taido without your effort and worldwide contributions during the time, a touch of Nordic, I must admit. You probably did not have many words with Saiko Shihan in the past I wonder, but for some reason you always seemed to have been enjoying time together, of course with Jari-sensei besides you face to face gathering here and there learning each other his way, your way, and Taido way whatsoever. Itʼs rather too early for you to leave us now, though your dedication to Taido will always be remembered in our history, of course.
For now and forever, youʼd be with Saiko Shihan in heaven dreaming our future of longevity and healthier moments along with Taido spirits. Itʼs been great honor to have you in Taido as a whole, and will continue to be so from now on. So please accept the 7th Dan from Taido Honʼin for you and your people, Jukka-sensei. Now I am ending my words to you, and once again, I thank you very much for your accomplishment in Europe, and have to tell you how much Saiko Shihan trusted and counted on you, Jukka!
Suomalaisen Taidon uranuurtaja ja suuri sensei on poissa. Sensei Jukka Kirsi menehtyi äkillisesti 23.10.2024 jättäen jälkeensä suuren tyhjyyden. Saappaat, joita kukaan toinen ei pysty täyttämään.
Jukka Kirsiä voidaan kutsua suomalaisen taidon isäksi. Ilman häntä Taido ei olisi saanut sitä muotoa ja luonnetta joka sillä oli ja on edelleen Suomessa. Jukka Kirsin merkitys lajillemme ja kaikille kanssataidokoille on korvaamaton, ja hänen poismenonsa jättää syvän kaipauksen sydämiimme.
Jukka Kirsi -sensei aloitti taidouransa vuonna 1974 Lahdessa taidon ensimmäisellä alkeiskurssilla. Hän oli lajin kantavia voimia niin suomalaisilla kuin kansainvälisilläkin (European Taido Association, World Taido Federation) taidokentillä eikä hänen merkitystään suomalaiselle taidolle voi liikaa korostaa. Kirsi oli perustamassa Suomen Taidoliittoa, Maailman Taidoliittoa sekä Euroopan Taidoliittoa ja toimi niiden hallituksissa. Lisäksi hän perusti kaksi seuraa Suomeen. Jukka Kirsi oli perustamassa myös Suomen Taido Dan-yhdistystä ja toimi sen ensimmäisenä puheenjohtajana.
Suomen Taidoliittoa Jukka Kirsi johti puheenjohtajan ominaisuudessa 1981-1997 välisen ajan. Taidopresidenttinä hän toimi 1981-1999 välisenä aikana. Taidopresidentin tehtävänä on hoitaa yhteyksiä kansainvälisen taidoyhteisön kanssa. Taidopresidentti on korkein arvo, jossa henkilö voi omassa maassaan toimia. Vyöarvoltaan Jukka Kirsi oli 6. dan kyoshi.
Jukka Kirsi -senseillä oli myös aktiivinen kilpaura. Japanissa pidettiin ensimmäiset Taidon MM-kilpailut vuonna 1984, jotka myöhemmin muutettiin epävirallisiksi. Näissä kilpailuissa Jukka Kirsi voitti sekä ottelussa että liikesarjoissa MM-kultaa. Japanissa järjestettiin epäviralliset MM-kilpailut myös vuonna 1989, jolloin Kirsi taisteli itselleen otteluhopeaa ja liikesarjasta eli hokeista kultaa. Jukka Kirsi toimi urallaan myös vyökokeenpitäjänä sekä tuomarina kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.
Jukka Kirsi ja taidon varhaisvaiheen avainhenkilöt Suomessa tekivät kaikkensa, jotta laji kasvaisi ja mahdollisimman moni oppisi sen ja nauttisi siitä. Niinpä Jukka Kirsi -sensei kävi useita kertoja Japanissa oppiakseen lisää ja paremmin Taidoa. Hän piti japanilaisista ja japanilaiset rakastivat häntä.
Jukka Kirsille on myönnetty vuonna 2002 SLU:n kultainen ansiomerkki sekä vuonna 2016 Suomen liikuntakulttuurin kultainen ansioristi pitkäaikaisesta valtakunnallisesta toiminnasta sekä kansainvälisestä toiminnasta liikuntakulttuurin hyväksi. Lisäksi Jukka Kirsi on valittu Suomen Taidon Hall of Fameen sekä Suomen Karateliiton kunniagalleriaan.
Näihin edellä mainittuihin saavutuksiin voi päästä vain sellainen ihminen, joka on omistautunut lajille ja antanut sille koko sydämensä. Jukka Kirsi -sensei oli inhimillinen ja huomaavainen opettaja ja inspiraation lähde kaikille oppilailleen. Hänellä oli tinkimättömyyden, tavoitteellisuuden ja vankan lajiosaamisensa lisäksi vahva läsnäolo ja karisma, jotka ovat tehneet lähtemättömän vaikutuksen taidokoihin sekä Suomessa, että laajasti ympäri maailman. Moni muistaa varmasti Jukka-sensein kamaen. Se oli sellainen, josta paistoi ulos sisäinen voima.
Vaikka Jukka Kirsi oli tunnettu ja arvostettu koko taidomaailmassa sekä suomalaisten kamppailulajien keskuudessa, hän oli aina pyyteettömästi auttamassa myös oman kotikuntansa Asikkalan pientä seuraa. Vaikka hän toimi valtakunnallisella tasolla pääopettajana oli hänellä korvaamaton asema myös seuratoimijana. Jukka Kirsin omia sanoja lainaten: ”perustekeminen on tärkeintä”.
Moni Jukan oppilas seuratasolla, toimija liittotasolla ja kansainvälinen taidoyhteisö suree suuren sensein poismenoa:
“Jukka Kirsi-sensei, having you out there standing at the top as the first president of the Finnish Taido Association, we, Japanese, have learned and experienced so many memorable moments together. Youʼd shown great leadership starting the organization giving proper instructions to the Taido community in Finland, and it was not neither a word nor an excuse that you expressed yourself but the plans, actions, and the enthusiastic approaches gathering people trying to increase Taido populations in the area. Taido wouldnʼt have been Taido without your effort and worldwide contributions during the time, a touch of Nordic, I must admit.I thank you very much for youraccomplishment in Europe, and have to tell you how much Saiko Shihan trusted andcounted on you, Jukka!
– Taido Soke Yoriko Kudo
Jukka’s warm smile and generous personality are deeply engraved in the hearts of those involved in Taido, and his achievements will be remembered forever along with the development of Taido. I am truly grateful.
– Koshiro Abe Taido Hon’in 8.dan Hanshi
Eilinen ei palaa – vain muistot jäävät. Meidät toi Taido yhteen ja ystävyytemme kesti 50 vuotta kunnes kuolema sen erotti. Olimme yhtä fanaattisia Taidon suhteen. Teimme kaikkemme, jotta laji kasvaisi ja mahdollisimman moni oppisi sen ja nauttisi siitä. Suunnittelimme asioita viikoittain ja sinä innostuit Japanista Tuulan kanssa kovasti. Monen monta reissua teit Japaniin oppiaksesi lisää ja paremmin Taidoa. Pidit japanilaisista, erityisesti Tanaka-senseistä. Japanilaiset rakastivat myös sinua. Hyvällä omallatunnolla voin sanoa, että sinä Jukka olet Suomen Taidon isä. Ilman sinua Taido ei olisi saanut sitä muotoa ja luonnetta joka sillä oli ja on edelleen.
– Jukan muistoa kunnioittaen Suomen Taidopresidentti Jari Tuominen 8.dan hanshi & Seija Tuominen
Jukka kuuluu seuramme perustajajäseniin ja olenkin hänelle ikuisesti kiitollinen lajista, jonka hän kylällemme toi ja mahdollisti monen nuoren hienon harrastamisen ja kasvun upean lajimme parissa.
– Jukan muistoa kunnioittaen, Ossi Pynnönen, 2.dan, Asikkalan Taido ry
Muistan, kuinka Jukka-sensei ilmestyi eräänä lauantaina 90-luvun alussa treeneihin. Hän ei usein käynyt seuramme treeneissä. Kun näimme, että Jukka ilmestyi pukuhuoneeseen, innostus ja jännitys oli huipussaan. Treeneissä tengi-osuudella Jukka teki takaperin voltin aikana potkun. Muistan, kuinka suuren vaikutuksen hän teki meihin. Halusin olla kuten hän. Silloin Jukasta tuli esikuvani, jolleivat aikaisemmat huhut ja puheet Jukasta sitä jo olleet hänestä tehnyt. Muistan kuinka maaginen ja mystinen aura Jukalla oli meidän junioreiden puheissa. Jälkeenpäin ajateltuna, minulla ei ollut muita yhtä voimakkaita idoleita.
– Jori Keitamo, Asikkalan Taido ry
By the way, how is it over there? Is there a Taido dojo? I’ll go there when my time comes. So please gather some members, clean the dojo properly, and wait for me without neglecting your daily Taido training. I want to do the final team Jissen match with you again in the same conditions as the Higashimurayama World Tournament in which the points between Japan to Finland was 2:2. Please ask Saikoshihan to be the referee. After the match, we’ll go to the sauna and I’ll smack you on the back with a vihta made from a young birch branch. And let’s drink happily.
Until then, Sayonara my best friend Jukka.
– Suomen kunniaopettaja ja Taido Hon’in jäsen Yuetsu Tanaka 8.dan hanshi
Kiitos kaikesta sensei. Ennen kaikkea työstäsi taidon eteen, mutta myös ystävyydestä ja lukemattomista yhteisistä hetkistä. Taidoyhteisö jää kaipaamaan Sinua. Elät edelleen niissä lukemattomissa hetkissä, jotka olet antanut yhteisöllemme – ja kaikessa, mitä olet meille opettanut. Perintösi on ikuinen.
Läheisille toivomme voimia ja lohtua suuressa kaipauksessa.
Jukka Kirsin muistoa kunnioittaen,
Taidokat Asikkalan Taido sekä muut suomalaiset taidoseurat Suomen Taido Suomen Taido Dan-yhdistys Maailman Taidoliitto ja kansainvälinen taidoyhteisö Taido Hon’in
Keräämme muistoja, tarinoita ja kuvia Jukka-senseistä. Jos tunnet halua jakaa omia muistojasi tai kokemuksiasi, voit jättää ne tämän linkin kautta. Jokainen tarina on arvokas ja vahvistaa yhteisiä muistojamme.
Ruotsin EM-tapahtuman yhteydessä järjestettyyn mustien vöiden vyökokeeseen osallistui parisenkymmentä taidokaa. Timo Piiroinen kuvassa keskellä taidon Soken Yoriko Kudon takana. Kuva: Olavi Kurttio
Mikä yhdistää Jukka Kirsiä, Johanna Ruokosalmea, Henri Kososta, Harri Savolaista ja elokuun alusta 2015 myös Timo Piiroista? Vastaus on, että he kaikki sitovat treeneihin lähtiessään vyötäisilleen 6. danin arvoisen mustan vyön. Elokuun alussa 2015 joukkoon liittynyt keravalainen Timo Piiroinen aloitti lajin vuonna 1984 Järvenpäässä. Kamae.fi tapasi tämän pitkän linjan taidokan ja kyseli miehen ajatelmia muutama viikko vyökokeen jälkeen.
Onneksi olkoon! Suoritit Ruotsin EM-tapahtuman yhteydessä 6. danin mustan vyön, jota vain harva suomalainen missään kamppailulajissa saavuttaa urallaan. Millainen tämä taival on ollut sinulle?
Timo Piiroinen (kesk.) yhdessä Petteri Narkon ja Kirsti Maaniemen kanssa SM-kilpailuissa 2014
Näin taaksepäin tarkastellen, se on sujunut melko nopeasti. Paljon treeniä, tavoitteita, onnistumisia, mustelmia ja kolhuja on mahtunut taipaleelle. Alkuvuodet harjoittelin vain itseäni varten. Pääsin mukaan perustamaan Sandokain Taidojaosta Keravalle ja se toi vastuuta muista harjoittelijoista. Kymmenen vuoden jälkeen jaoksen puheenjohtajuus siirtyi Marko Meriläiselle, joka on siirtänyt vastuuta vuorostaan eteenpäin. Vyöarvon kasvaessa pääsin mukaanSuomen Taido Dan -yhdistyksen hallitukseen ja myöhemmin toimin Suomen Taidoliiton puheenjohtajana 6 vuotta. Samaan aikaan olin mukana myös Maailman taidoliiton hallituksessa.
Kuva: Olavi Kurttio
”Matkalle on mahtunut paljon tekemistä pelkän salilla vietetyn ajan lisäksi. Olen saanut tavata mielettömän upeita ihmisiä ympäri maailmaa, kokenut mahtavia seikkailuja, saanut haastaa itseäni yhä uudestaan ja uusilla tavoilla, sekä toivottavasti myös oppia tekemistäni virheistä. Taido on laajentunut elämässäni dojon ulkopuolelle jo vuosia sitten. Koen olevani etuoikeutettu saadessani kuulua näin mahtavaan yhteisöön ja uskon, että tulevat vuodet eivät tarjoa yhtään vähempää kuin tähänastiset ovat tehneet.”
Mitä 6. dan merkitsee sinulle henkilökohtaisesti? Se on kuitenkin sangen harvinainen ja korkea vyöarvo oli kyseessä sitten mikä kamppailulaji tahansa. Kun aloitin taidon, niin musta vyö, eli 1. dan oli jotain maagista ja tavoittamatonta. Lopulta kun sain suoritettua sen, niin muiden dan-arvojen suorittaminen ei tunnu enää ihan samalta. Toki 6.dan tuo vastuuta lajin jatkumisesta ja kehittymisestä. Isoin muutos edelliseen vyöarvoon nähden on, että nyt saan itse pitää 1.dan vyökokeita. Yksi ympyrä on siis sulkeutunut.
Miten taido on muuttunut 1984-2015 välisenä aikana? Lajin sisältö ja tekniikat ovat säilyneet samanlaisina, mutta isoin muutos on ehkä lajin ”oheistekemisessä”. Alkuaikoina treeneissä noudatettiin japanilaista hierarkiaa ja esimerkiksi naiset istuivat toisessa rivissä ja kumarsivat miesten jälkeen. Naisten ottelukin tuli vasta myöhemmin mukaan.
Alussa ei turhia venytelty, vaan sensei lopetti treenit legendaarisiin sanoihin ”venytelkää kotona”. Nykyisin treenien sisältö huomioi koko kehon huollon ennen ja jälkeen kovien harjoitteiden.
Samalla kun lajimme on kehittynyt urheilullisempaan suuntaan, on myös suhtautuminen opettajiin muuttunut. Alkuaikoina ei tullut mieleenkään esittää senseille kesken treenien juomataukoa, tai kysyä ”miksi me näin tehdään”. Toki yhteiskunta ympärillämmekin on muuttunut ja lajin täytyy muuttua sen mukana.
Koulutusjärjestelmämme on kehittynyt valtavasti oman aloittamiseni jälkeen. Heti alusta alkaen lajin harrastajin osaamista on kehitetty muuallakin, kuin pelkästään omalla salilla. Alkuaikojen kolmiportaisen koulutuksen kaikki materiaali mahtui yhteen mappiin ja se oli pitkälti itse tuotettua. Nykyisin meillä on lajin oman koulutuksen lisäksi paljon yhteistyötä muiden lajien kanssa ja aineistoa aivan valtavasti.
Mielestäni taido on sopeutunut hyvin yhteiskunnan muutoksiin, silti säilyttäen sen ytimen joka erottaa lajin muista budolajeista.
Kuva: Taido Sandokai
Mikä taidossa on mielestäsi parasta? Taido on muuttunut vuosien varrella oman ikääntymiseni myötä. Alkuaikoina kovat treenit ja kilpailut olivat ehdotonta huippua. Nykyisin yhteisöllisyys, hyvät treenit ja treenikaverit, sekä tietysti oman perheen näkeminen tatamilla on parasta. Taido mukautuu hyvin eri elämänvaiheisiin ja tarjoaa aina jotain uutta opittavaa. Mieli ja keho pysyvät virkeinä.
Opettajana parasta on nähdä omien oppilaiden kehittyvän ja voittavan omia haasteitaan. Tällä hetkellä Keravalla oppilaideni oppilaat kilpailevat maajoukkueessa, se tuo hienosti jatkuvuutta tekemiseen.
Missä taido voisi mielestäsi kehittyä?
Lajin tunnettuus on sangen vähäistä. Budo itsessään ei ole nykyisin kovin trendikästä. Välillä tuntuu, että ihmisillä ei riitä malttia oppia budoa vaan haetaan nopeaa kykyä taisteluun suoraviivaisempien lajien kautta. Ottelu itsessään on kuitenkin vain yksi budon ilmenemisen osa-alue. Budon ja sen esiintuomisen kautta meillä on lyhyellä tähtäimellä isoimmat kehittymiskohteet.
Miltä EM-kilpailujen taso mielestäsi näytti? Itse kisoista jäi hieman kaksijakoiset tunnelmat. Osallistuvia maita oli turhan vähän, mutta ne jotka osallistuivat, olivat sangen hyviä. Tietysti olin tyytyväinen suomalaisten hallintaan, varsinkin naiset olivat todella hyviä. Miesten henkilökohtaisen ottelun finaali oli huikea, taidoa parhaimmillaan!
Otit itse kansainvälisissä ystävyyskilpailuissa osaa niin dantai hokeihin, dantai jisseniin kuin tenkaihinkin. Miltä tuntui harjoitella Jari Tuominen –sensein johdolla? Kuvailisitko joukkuettanne ja sen osallistujia? Sensei Jari Tuominen on itsessään jo sellainen ikoni, että pelkästään hänen läsnäolonsa paransi suorituksiamme. Sensei Tuominen jaksoi ehtymättä kannustaa meitä parhaimpaan mahdolliseen suoritukseen omalla kannustavalla tyylillään. Hänellä on erehtymätön silmä oppilaidensa kehityskohteille.
Joukkue itsessään koostui vanhoista harrastajista ihan kirjaimellisesti. Kaikilla harrastusvuosia on takana reilusti yli kaksikymmentä ja nuorin meistä oli jo pitkälti yli 40 vuotta. Se tuo hieman perspektiiviä tekemiseen. Joukkuetreenit sisälsivät paljon tekemistä, mutta vähintään yhtä paljon naurua ja keskinäistä ”kannustamista”. Idea joukkueeseen tuli Puustisen Kailta, joka sai puhuttua myös Tuomisen mukaan valmentajaksi. Alkuperäisessä joukkueessa oli mukana pari muuta henkilöä, mutta he joutuivat erinäisistä syistä jättäytymään pois. Saimme puhuttua Wariksen Mikon ja Vesan mukaan tekemiseen. Näin joukkueella oli Puustista lukuun ottamatta tausta Järvenpään Taidoseurassa. Itse aloitin ensimmäisellä kurssilla tammikuussa 1984. Nevaksen Antti aloitti saman vuoden syksyllä. Antti toi joukkueeseen jämäkkyyttä ja nopeaa sengiä. Mikko ja Vesa toivat nopeutta ja ketteryyttä, ainakin omien sanojensa mukaan. Kai toi joukkueeseen ulottuvuutta ja erilaista rytmiä.
Treenaaminen kohti kolmea mitalia oli erittäin antoisaa, harvoin olen nauranut salilla niin paljon sekä omille että muiden kommelluksille ja kommenteille. Ilmeisesti me myös opimme ja kehityimme matkan varrella, koska lopputulos oli sangen hyvä. Kaksi kultaa ja yksi hopea.
Ruotsissa pidettyjen ystävyyskilpailujen yksi mieleenpainuvimmista joukkueista oli ’The Expandables’. Kuva: Olavi Kurttio
Tähtääkö joukkueenne eli ’The Expandables’ Japanin kisatatameille MM2017-tapahtuman yhteydessä pidettäviin ystävyyskilpailuihin ?Huhuja tästä uudelleen kokoontumisesta on liikkeellä ja voin myös alustavasti vahvistaa ne. Jari Tuominen Sensei ilmoitti EM-tapahtuman iltajuhlassa kaiken kansan kuullen, että seuraavan kerran The Expandables on lauteilla Japanissa.
Kerro jokin taidomuisto, joka on erityisesti jäänyt mieleen. Tähän on vaikea valita yhtä. Kaikkiin liittyy olennaisena osana tekeminen muiden kanssa. Ehkä ensimmäinen valintani maajokuueseen ja EM-kisoihin Ranskaan 1995 ja sieltä Dantai jissen mestaruus. Matkalla mestaruuteen voitimme ranskalaiset ja koko kotiyleisö buuasi meille seisaaltaan, vilkutimme kaikille iloisesti. Loppuottelussa voitimme ruotsalaiset 3-2. Itse sain tasoitettua ottelut 2-2 tilanteeseen ja Lehdon Kari hoiti viimeisen voiton. Tunnelma oli mahtava. Koko seminaari itsessään oli upea kokemus, olihan lajin kehittäjä Seiken Shukuminekin vielä opettamassa meitä. Hieno reissu ja paljon hienoja muistoja!
Taido on hyvän fiiliksen kamppailulaji. 