Yliopiston Taido Japanissa 2015 Osa 3: Treenit Korenkan-dojolla Nakano-sensein kanssa

Torstaina 4.6.2015 oli ohjelmassa treenit Nakano-sensein salilla Funabashissa, Chiban prefektuurissa, noin puolen tunnin junamatkan päässä Tokion pääasemalta. Päivän tulkkina toiminut Nakano-sensein oppilas Satoshi Akai tuli meitä vastaan Funabashin asemalle, josta meidät johdatettiin dojolle. Edessä oli neljän tunnin rupeama kuumissa olosuhteissa, joten olimme varanneet mukaan litrakaupalla urheilujuomia.

jpn6 021
Ruuhkajuna Funabashiin
Tunnelmia lasten treeneistä.
Tunnelmia lasten treeneistä

Treenisetti aloitettiin kahden tunnin lasten treeneillä (klo 17-19). Paikalla oli melko paljon lapsia ja vähintään yhtä paljon aikuisia opastamassa heitä. Lämmittelyn jälkeen venyttelyringissä kaikki esittäytyivät ja kertoivat omin sanoin päivän tavoitteensa treenissä. Harjoituksiin kuului perustekniikkaa (sentai no tsuki, untai shomengeritsuki), perusunshineita (zenten, sokuten) sekä vaativampia liikkeitä avustettuna (udezenten, bakuten, käsilläseisonta-zenten). Me suomalaisetkin pääsimme hyppimään ja Pauli pääsi esittämään zenchunsa oikein erikseen aplodien saattelemana!

thumb_IMG_5121_1024
Zenten-harjoituksia lasten treeneissä
Lapset harjoittelivat myös hokeita tulossa olevia kilpailuja varten. Allekirjoittanut pääsi myös tuomaroimaan lasten hokeita, joka olikin jännää puuhaa. Liputuksen jälkeen lapsille piti kertoa mikä meni hyvin ja missä olisi vielä parantamisen varaa. En oikein tiennyt millaista palautetta lapset ovat tottuneet saamaan, mutta treenin edetessä kävi kyllä ilmi, että aika tarkkaakin palautetta annetaan ihan pienestä pitäen. Lapset kuuntelivat tarkasti silmät suurina, kun yritin pääasiassa englanniksi, japaninkielisiä termejä hyödyntäen, kertoa mielipidettäni heidän hokeistaan. Ilmeisesti sanoma meni ainakin osittain perille, koska seuraavalla kierroksella he saivat korjattua mainitsemiani kehityskohtia.
Suomalaiset ja Nakano-sensei.
Suomalaiset ja Nakano-sensei
Loppupuolella treenejä harjoiteltiin lisää hokeita. Eräs valkovöinen nuorimies (yliopisto-opiskelija) tuli kysymään voisinko katsoa hänen sentai no hokeitaan. Tokihan se sopi, ja melkoisen hyvä hokei kaverilla olikin! Olin suorastaan äimistynyt valkovöisten korkeasta tasosta, olivathan he treenanneet vasta pari kuukautta! Harjoituksia on kuitenkin monta kertaa viikossa ja kerralla treenataan 2-3 tuntia, joten toki treenimäärät ovat myös eri luokkaa kuin Suomessa. Mutta siltikin taso oli todella kova. Erehdyin kysymään tältä treenikaveriltani, että oliko molempien tarkoitus tehdä sentai no hokeita. Innostuneen ”Yes, please, show me your sentai no hokei!” -kommentin jälkeen hieman kadutti. Kiai oli kuulemma hyvä 😉 Päälimmäisenä näistä lasten treeneistä jäi mieleen vanhempien treenaajien vahva osallistuminen lasten opastamiseen.
Yhteiskuva lasten treenin jälkeen.
Yhteiskuva lasten treenin jälkeen
Lyhyen tauon jälkeen oli vuorossa parin tunnin aikuisten treenit. Porukkaa oli tullut lisää ja yhdelle ottelualueelle pakkautuikin lähes 50 taidokaa! Joukossa oli iso porukka valkovöisiä, jotka olivat aloittaneet taidoharjoittelun huhtikuussa yliopiston lukukauden alkaessa. Näissä harjoituksissa tehtiin pääasiassa otteluharjoitteita: kombinaatioita tietyllä tekniikkaluokalla aloitettuna, manjigerin väistöä sisään (+ tsuki) sekä senjoogerin väistöä sisään (+ kaato). Senjoogerin kaato tuntui olevan parinani treenanneelle hirmuisen pienikokoiselle japanilaistytölle uusi juttu eikä hän meinannut uskaltaa käyttää tarpeeksi voimaa saadakseen minut kaadettua. Kerrankin sain tuntea itseni isoksi ja vahvaksi 🙂 Treenasimme myös manjigerin viivyttämistä ja potkua keskilinjan yli vastarina hyppytsukiin.
Treenaajia oli kohtuullisesti.
Treenaajia oli kohtuullisesti
thumb_IMG_5139_1024
Suomalaisia rivissä
Jossain välissä siirryttiin asetelmaan, jossa valkovöiset ahtautuivat tekemään hokei-pätkiä ylempivöisten katsellessa sivulta. Pätkän jälkeen ylempivöiset kävivät antamassa kommentteja valkovöille ja sen jälkeen siirtyivät itse tekemään otteluharjoitteita tatamille. Harjoitukset sujuivat hyvässä järjestyksessä, vaikka treenaajia oli todella paljon!
Tommi saa opastusta tsukiin.
Tommi saa opastusta tsukiin
Jussi vauhdissa.
Jussi valmiudessa
Korenkan-dojolla oli hyvä treenimeininki ja joustava tatami, jolla hymyilevä Nakano-sensei ohjasti oppilaitaan. Treenien jälkeen otettiin lisää yhteiskuvia dojon edustalla auton etuvalojen loisteessa. Jatkoimme vielä paikalliseen ravintolaan illalliselle, jossa jälleen annettiin tuliaisia Suomesta ja jaettiin taidokokemuksia.
Ryhmäkuva kekseliäällä valoratkaisulla :)
Ryhmäkuva kekseliäällä valoratkaisulla 🙂
Iloiset tunnelmat treenien jälkeen
Iloiset tunnelmat treenien jälkeen
Myös toisessa pöydässä oli kivaa!

Teksti: Nanne Malm & muu reissuporukka

Kuvat: Tommi Laine, Jaana Kuosmanen ja Nanne Malm

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s