Katsaus loppuvuoden 2017 japaninmestaruuskilpailuista

Taidon 51. japaninmestaruuskilpailut 26.11.2017 Tokio Bumb

Pasi Heininen raportoi Japanista:

Elämäni ensimmäinen Japanin matka takana ja matkaohjelmaan sisältyi myös Taidon japaninmestaruuskilpailut. Kilpailut järjestettiin Tokio Bumb -urheiluhallissa, joka oli suhteellisen hyvin mitoitettu tilaisuuteen nähden katsomoiden ollessa lähes täynnä. Yleisö koostui, niin kuin Suomessakin, pääasiassa taidokoista ja näiden sukulaisista ja tutuista. Tuomareina japanilaisten lisäksi nähtiin Mikael Jansson ja Alvar Hugosson. Kilpailuissa oli mukana myös kolme kilpailjaa, joiden taidogin hihoja koristivat Australian merkit. Kaikki nämä asuvat kuitenkin Japanissa ja yhtä lukuun ottamatta heillä on myös sukujuuret nousevan auringon maassa. Muutoin kilpailijoita oli paikalla parisensataa taidokaa. Eniten osallistujia oli miesten jissenissä (43) ja dantai jissenissä (15 joukkuetta). Muissakin sarjoissa ja lajeissa oli hyvin osallistujia.

jpn-mestaruuskilpailut 2018_3 kuva_pasi heininen.jpg
Naisten jissen fibnaali alkamassa

Käsiohjelmasta en ensivilkaisulla paljoa ymmärtänyt, kun ei siinä numeroiden lisäksi tuttuja merkkejä näyttänyt olevan. Australian Jason Maher onneksi avusti kaavioiden seuraamisessa. Onnekseni huomasin myös, että henkilökohtaiset kilpailijat oli merkitty Hiraganoilla, joita minäkin osaan auttavasti lukea. Pysyttiin siis jotenkin kartalla, vaikka neljällä alueella käytyjen kilpailuiden seuraaminen olikin varsin haastavaa, eikä kuulutuksista ollut paljoa apua, kun meteli oli varsinkin alkukilpailuissa voimakasta.

Tenkait olivat jälleen huikeita, vaikka ennakkosuosikki Yamanashi ei ollut tänä vuonna mukana. Mielestäni Tenkai on juuri se laji, joka erottaa selkeimmin Japanin muista maista, joista vain harvat joukkueet kykenevät haastamaan nämä taiturit. Miesten Tenkaista saattaa tulla vaikutelma, etteivät he juuri maahan koske.  Naisten Tenkaihin sen sijaan kaipaisin lisää ilmavuutta, korkeaa tengiä niissä ei suuremmin ole nähty. Bakuchut olisivat toivottavia myös naisten hokeihin.

Huomioitavaa on, että Tenkaissa ja Dantai-hokeissa käytiin alkukilpailut, joista neljä parasta etenivät finaaleihin. Parhaat hokeit ja tenkait nähtiin siis kahteen kertaan ja näin hämäläinenkin pääsi hieman juoneen mukaan.

Henkilökohtaisissa hokeissa ei ollut suuria yllätyksiä. Naisten puolella mestaruuden vei kolmannen kerran peräkkäin Yuki Seto. Miesten puolella sen sijaan kuusi edellistä mestaruutta vienyt Tetsuji Nakano ei osallistunut kilpailuhin, vaan oli paikalla muissa tehtävissä, joten tässä sarjassa saatiin vaihteeksi uusi mestari, Hiroyuki Uehara.

Otteluissa vauhtia todellakin riitti ja kun painellaan luotijunan nopeuksilla, niin vaarallisia tilanteitakin toki mahtui mukaan. Paikoitellen vauhdikkaat ottelut täpärine väistöineen olivat varsin näyttäviä. Erityisesti jäi mieleen miesten sarjan pienikokoisin kilpailija Kazuya Doi, joka on melkoisen nopea ja ketterä. Povasin hänestä jo tulevan maailmanmestarin.

jpn-mestaruuskilpailut 2018_4 kuva_pasi heininen.jpg
Miesten dantai jissen finaali: Kaneko (aka) vs. Doi

Japanilaisten suojuksista ja tekniikoiden kontrollista on käyty keskustelua viime aikoina. Ottelussa ei kuitenkaan rintapanssareita lukuun ottamatta näkynyt juuri suojuksia ja naisten puolella taisi yhdellä kilpailijalla olla kypärä. Kontrollista kävin keskustelua myös yhden kilpailijan kanssa. Palautukset puuttuvat tekniikoista ja etenkin hangetsuatet ovat vaarallisia.

Muutama pääkontakti ja loukkaantuminen nähtiin jälleen kerran ja yhden tajuttomana ambulanssiin viedyn kilpailijan kohtalo jäi epäselväksi, toivottavasti ei mitään vakavampaa sattunut. Kaikista pääkontakteista ei  edelleenkään annettu varoituksia. Tässä olisi parantamisen varaa rutkasti, onhan kontrolli yksi taidon peruskulmakivistä. Eli ennemmin tulisi satsata hyvään liikkumiseen ja ajoitukseen kuin silmittömään roiskimiseen.

Muistan MM-kisoissa kilpailijoiden istuttamisen tatamin reunalla sarjojen ajan aiheuttaneen myös pohdintaa kilpailijoissa. Japaninmestaruuskisoissa oli sama käytäntö, tosin poikkeuksena Masayoshi Ohashi ei sitä noudattanut, etenkään ottelusarjan aikana. Hän piti itsensä jatkuvassa liikkeessä ja lämmössä, ja ainakin hänen kohdallaan asia tunnuttiin hyväksyttävän.

Jos yllätyksiä ei ollut hokeissa, niin ei sen enempää otteluissakaan. Kaneko vei jälleen kerran miesten ottelun voittamalla finaalissa vuoden 2013 maailmanmestari Akira Aburain. Naisten ottelun finaalissa Maho Yamagiwa otti kuudennen peräkkäisen mestaruutensa. Äkkiseltään voisi vaikuttaa siltä, että japaninmestaruuskilpailutkin ovat varsin yksipuoliset, kun samat kilpailijat nappaavat peräkkäisiä mestaruuksia, mutta siitä huolimatta kilpailun kovuudesta kertokoon se, että viimeisen  10 vuoden aikana vain Tetsuji Nakano on kyennyt voittamaan mestaruuden sekä henkilökohtaisessa hokeissa että ottelussa. Naisten hokein moninkertainen mestari Yuki Seto puolestaan on ollut useasti myös ottelun finaalissa, mutta mestaruus on siinä jäänyt saamatta.

Tunnelmalliset finaalit jäivät vaisuhkoiksi tiukan aikataulun ja yhtäaikaisten tapahtumien vuoksi, osa finaaleista meni kuin huomaatta ohitse. Miesten jissenin finaalissa yleisö oli yllättävänkin hiljainen. Naisten jissenin finaali oli viimeisenä lajina ja silloin yleisökin alkoi heräillä, osa jo oikeastikin nukkui tässä vaiheessa, pitkän päivän ollessa lopuillaan.

Mielenkiintoinen kokemus tosiaan oli seurata paikan päällä japaninmestaruuskisoja, kun MM-kisat jäivät väliin. Itseäni onkin mietityttänyt kumpaa japanilaistaidokat arvostavat enemmän, japaninmestaruutta vai maailmanmestaruutta. Tämä jäi edelleen selvittämättä.  Ehkä sitten ensi kerralla, mikä koittaa toivottavasti pian!

jpn-mestaruuskilpailut 2018_2 kuva_pasi heininen

Tulokset:

Hokei (N)

  1. Seto Yuki (Wakayama)
  2. Inami Akiko (Chiba)
  3. Tawa Akane (Wakayama)
  4. Iida Sakurako (Tokyo Josai)

Jissen (N)

  1. Yamagiwa Maho (Tokyo Jonan)
  2. Inami Akiko (Chiba)
  3. Hirayama Aiko (Aichi)
  4. Komazawa Satoka (Tokyo Tama)

Hokei (M)

  1. Uehara Hiroyuki (Fukuoka)
  2. Saito Kenta (Tokyo Jonan)
  3. Shimamoto Konosuke (Tokyo Jonan)
  4. Nagura Takahiro (Tokyo Jonan)

Jissen (M)

  1. Kaneko Tomokazu (Tokyo Tama)
  2. Aburai Akira (Aichi)
  3. Horigome Ryota (Tokyo Tama)
  4. Ohashi Masayoshi (Tokyo Joto)

Sonen Hokei

  1. Tabe Hidetomo (Saitama)
  2. Arai Kazumi (Niigata)
  3. Izumi Chikei (Niigata)
  4. Takayanagi Noriko (Niigata)

Dantai jissen (M)

  1. Tokio Tama
  2. Yamanashi
  3. Aichi
  4. Niigata

Dantai jissen (N)

  1. Hokkaido
  2. Chiba
  3. Tokio Tama
  4. Tokio Josai

Dantai hokei (M)

  1. Tokio Jonan (26,2)
  2. Hokkaido (24,7)
  3. Chiba (24,1)
  4. Aomori (21,4)

Dantai hokei (N)

  1. Niigata (24,5)
  2. Hokkaido (23,8)
  3. Tokio Jonan (23,8)
  4. Tokio Johoku (22,6)

Tenkai (M)

  1. Niigata (58,7)
  2. Tokio Jonan (57,6)
  3. Chiba (53,7)
  4. Shizuoka (51,9)

Tenkai (N)

  1. Hokkaido (56,8)
  2. Chiba (56,1)
  3. Tokio Jonan (54,6)
  4. Niigata (53,5)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s