Suomen taidomaajoukkue keräsi Kiririnki-joukkorahoituksen kautta tukea EM-kilpailumatkan omarahoitusosuuteen. Kiririnki on avoin alusta huipulle tähtääville urheilijoille kerätä rahoitusta määrittelemäänsä tavoitteeseen ja rahoittajana voi toimia kuka tahansa yksityishenkilö, yhteisö, yhdistys tai yritys. Mistä toiminnassa on kysymys? Kamaeblogi otti selvää ja kysymyksiin vastasi Kiriringin isä Ville Simola. Kurkista myös millainen oli Taidon Kiriringin kampanjavideo keväällä 2015.

Kiriringin perustajat Ville Simola ja Arto Väisänen, olette itsekin entisiä urheilijoita ja olette seuranneet suomalaista urheilua niin kentältä kuin kentän laidaltakin. Kertokaa ketä olette, mistä tulette ja mikä on oma urheilijataustastanne.
Meidän molempien tausta tulee joukkueurheilupuolelta ja olemme pelanneet jalkapalloa junioritasolla. Myöhemmin Arto keskittyä jääkiekkoon ja pelasi sitä aina Mestistasolle. Kun itse tajusin, että minusta ei tule Mestarien Liigan -tasoista pelaajaa, siirryin jalkapalloerotuomariksi. Tuomitsin futista aina Miesten toiseksi korkeimmalla sarjatasolla ja lopetin aktivituomaroinnin pari vuotta sitten.

Nykyään olen itse alkanut harrastamaan triathlonia, jossa takana 2 puolimatkan kisaa. Tavoitteenani on muutaman vuoden sisällä osallistua täysimittaiseen teräsmieskisaan ja unelma suorittaa matka jossain vaiheessa alle 10 tuntiin. Meillä on myös edelleen kasassa oma harrastefutisjoukkue, joka on kiva tapa pitää yhteyttä vanhoihin pelikavereihin.

Oliko taido lajina sinulle ennestään tuttu?
Täytyy myöntää, että Taido tuli tutuksi vasta Suomen Taidon Kiririnki-kampanjan kautta. Seurattuani kampanjaa ja kuunneltuani mm. Mikko ’Peltsi’ Peltolan radio-ohjelman tuli fiilis, että tämähän on todella makea laji!

Maailmalla yleistynyt joukkorahoitus on Suomessa vielä melko tuntematon rahoitusmenetelmä. Miten ja milloin ajatus Kiriringistä syntyi?
Ajatus syntyi Lontoon Olympialaisten jälkeen vuonna 2012. Halusimme tuoda uuden nykyaikaisen rahoitusmuodon urheilijoille löytää tukijoita sekä yksityisistä ihmisistä sekä yrityksistä. Olin seurannut joukkorahoitusmarkkinaa maailmalla jo jonkin aikaa ja tajusin, että malliahan voi yhtälailla soveltaa myös osaksi urheilijoiden varainkeruuta.

Miksi perinteinen urheilun varainhankinnan malli eli hattu kourassa kiertäminen ei mielestänne enää toimi?
Perinteiselle mallille on varmasti myös tilausta mutta nykyajan hengen mukaisesti myös urheilijoiden pitää pystyä hyödyntämään digitaalisuutta osana omaa brändin rakennustaan ja varainhankintaa. Urheilufanit haluavat kohdata urheilijat/joukkueet yhä useammin verkossa!

Mikä mielestänne motivoi ihmisiä rahoittamaan tällaisten palvelujen kautta?
Olemme havainneet, että suurin motiivi urheilijan tai joukkueen tukemiseen on henkilökohtainen side lajiin, urheilijaan tai paikkakuntaan. Ihmiset haluavat tukea ”oman kylän miehiä tai naisia” ja joukkorahoitus on erittäin helppo työkalu sen toteuttamiseen.

Suomessa rahoituksen hankkiminen vastikkeettomasti ei ole toistaiseksi lainsäädännön vuoksi mahdollista ilman poliisilta anottavaa rahankeräyslupaa. Näin ollen Kiriringissäkin on kyse vastikkeellisesta joukkorahoituksesta (mikä siis tarkoittaa rahoitukseen osallistumista tuotetta, palvelua tai etua vastaan). Käsittääkseni vastikkeiden tarjoamisessa vain mielikuvitus on rajana. Millaista vastinetta ihmiset tällaisissa palveluissa odottavat tai suosivat ja millaiset vastineet houkuttavat?
Tämä on hyvä kysymys. Lainsäädäntö Suomessa ei todellakaan ole aukoton ja tuotteiden ”keksimisessa” ja hinnoittelussa voikin käyttää paljon omaa harkintaa. Muistaakseni on kuitenkin rajattu, että täysin digitaalisia ”tuotteita” kuten vaikkapa facebook-terveiset eivät kelpaa vastikkeellisiksi tuotteiksi. Henkilökohtaisesti toivoisin, että lainsäätäjät olisivat ripeämpiä joukkorahoituksen-kaltaisissa ilmiöissä ja samalla selkiyttäisivät pelisääntöjä.

Fanit monesti haluavat vain olla mukana tukemassa urheilijaa/joukkuetta ja siitä palkkioksi saatavat tuotteeet ovat vain kiva bonus. Hyvin usein urheilijan käyttämät tuotteet ovat fanikortteja, t-paitoja tai vaikkapa yhteistyökumppaneilta saatuja lisäravinnepaketteja. Yrityksille suunnatatut tuotteet ovat puolestaan mainospaikkoja tai urheilijan vetämiä treenituntejä yrityksen henkilöstölle.

Taido sai joukkorahoituksen kautta kasaan 2820 euroa. Sillä saatiin maajoukkueen omavastuuosuus EM-kilpailumatkasta pidettyä maltillisella tasolla. Kiriringin isä Ville Simola, mitkä ovat onnistuneen joukkorahoituskampanjan edellytykset?
Tähän voisin vastata aika pitkällä romaanilla mutta yritän tiivistää. Mielestäni tärkeintä on, että:

1. Urheilija/joukkue tekee itsestään henkilökohtaisen videon, jossa välittyy tekemisen meininki ja positiivinen fiilis
2. Urheilija/joukkue saa kasaan hyvän tuotepaketin, jossa tuotteita on eri hintaluokittain sekä yksityisille- että yritystukijoille.
3. Urheilja/joukkue markkinoi itseään aktiivisesti omille tutuilleen, lajiyhteisöille sekä sosiaalisessa mediassa. Tässä pitää olla rohkea eikä pelätä ”tyrkyttämisestä”.

Edellä mainituista kohdista viimeisin on ehdottomasti tärkein onnistuneen kampanjan kannalta!

Jos taidon maajoukkue haluaa parantaa toimintaansa tulevaa MM2017-varainhankintaa silmälläpitäen Kiriringissä, niin mitä ohjeita antaisit?
Pitää fanit ja tukijat koko ajan tiedotettuina mitä on tapahtunut ja mitä on tapahtumassa. Tässä kannattaa hyödyntää sosiaalista mediaa ja tarjota mahdollisimman paljon video- ja kuvamateriaalia. Myös hyvät tulokset kilpaluista ja mediahuomio auttaa saamaan lisää tukijoita.

Mitkä ovat onnistuneimpia Kiringin kautta toteutuneita kampanjoita?
Rahallisesti onnistunein kampanja taitaa olla nyrkkeilijä Matti Kootan projekti, joka keräsi yli 8 000 euroa. Muita hyvin onnistuneita kampanjoita ovat mm. hiihtäjä Martti Jylhä, paralumilautailija Matti Suur-Hamari, aitajuoksija Noora Toivo sekä ampuja Marjo Yli-Kiikka.

Miten mielestäsi taidon kampanja onnistui?

Aivan erinomaisesti! Taidon kampanjasta näki selkeästi, että taustalla on aktiiviset puuhanaiset sekä iso verkosto ihmisiä, jotka haluavat olla mukana tukemassa lajia seuraavalle tasolle.

Taido on erinomainen tapa oppia vartalonhallintaa ja kohottaa kuntoa vauhdikkaan kamppailun parissa. Uudet liikkeet ja hyvä intensiivinen treeni herättävät uinuvia lihaksia ja nostavat hien pintaan. Tämä kaikki tietenkin mukavassa porukassa! Nähdäänkö myös sinut Ville joku kerta kokeilemassa taidoa?
Miksei! Tykkään itse kokeilla jatkuvasti uusia lajeja osana triathlon-harjoittelua ja talven aikana varsinkin voisi olla hyvä hetki tulla ottamaan hiki pintään ”Taidotatamilla” 🙂