Avainsana-arkisto: Marko Havu

Katja Anoschkin aloittaa taidon uutena päävalmentajana

Sandokaita edustava Katja Anoschkin 3.dan on valittu taidon uudeksi päävalmentajaksi. Taidossa päävalmentaja vastaa sekä taidon aikuisten valmennusryhmän, että taidomaajoukkueen valmennuksesta. Uusi päävalmentaja astuu luottavaisin mielin tehtävään. Edellisen päävalmentajan, Marko Havun manttelinperijä kertoo olleensa itse urheilijana hyvissä käsissä kahden eri valmennustiimin alaisuudessa. ”Urheilullinen toiminta on ollut ammattimaista ja valmennus korkeatasoista, vaikka laji ei ole urheilijoille eikä valmentajille ammatti. Perustat  toimintaan ovat siis hyvät. Marko Havu korosti valmennuksessaan paljon urheilijalähtöisyyttä, joka on myös minulle erittäin tärkeä valmennuksen periaate. On tärkeää, että urheilijat kokevat, että he voivat vaikuttaa valmennuksen toteuttamiseen ja että heidät huomioidaan yksilöinä”, Anoschkin summaa näkemyksiään.

Sinut tunnettiin maajoukkuueessa esimerkillisenä urheilijana, joka ei luovuta vastoinkäymisissä, vaan nousee niistä joka kerran jälkeen vahvempana sekä halustasi kehittyä. Millainen olet valmentajana? Olen positiivisen vaativa valmentaja. Tällä tarkoitan sitä, että pyrin aina omissa treeneissä ilon ja kannustamisen kautta saamaan urheilijat ylittämään itsensä treeneissä ja kilpailuissa. Urheilija asettaa aina itse tavoitteensa. Kun tavoitetaso on asetettu koen, että minun tehtävänäni on huolehtia siitä, että urheilijalla on edellytykset mennä tavoitetta kohti.

Olen myös valmentajana aika kokeilunhaluinen. Testaan mielelläni uusia harjoitteita ja lähestymistapoja ja kouluttaudun aika paljon vapaa-ajallani. Muun muassa tällä hetkellä kouluttaudun psyykkiseksi valmentajaksi. Erityisesti nautin ottelun valmentamisesta, koska siinä luovuus ja kokeileminen on jatkuvasti läsnä. 

Olen toiminut valmentajana kolmessa eri urheilulajissa viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Viime vuodet on kuitenkin menneet ensisijaisesti omaan urheilu-uraan keskittyen. 

Taidossa kilpailin kymmenen vuotta ja kokemusta on neljästä eri arvokilpailusta, viimeisimpänä Japanista 2023.

Mitä odotat tulevalta ja mitä uutta tuot toimintaan? Taidon valmennusryhmän toiminnassa on aina ollut parasta keskinäisen kunnioituksen ja ilon kautta tekemisen ilmapiiri. Jokaisen kehittymisestä ja menestyksestä  on iloittu yhdessä ja kehitys on myös kannustanut toisia eteen päin, niin kuin kilpailutoiminnassa parhaimmillaan tapahtuu. Toivon pystyväni luomaan kannustavaa ilmapiiriä, jossa urheilijat  haluavat ja uskaltavat asettaa kovia tavoitteita. 

Ajattelen, että suurin kehityskohde urheilijoiden valmentautumisessa on urheilijan elämän kokonaiskuormituksen hallinnassa ja siihen liittyvässä loukkaantumisen ehkäisemisessä. On tärkeää, että urheilussa säilyy aina tasapaino urheilun ja muun elämän välillä. Olen itse yhdistänyt urheilu-uran äitiyteen, opiskeluun ja työntekoon ja olen iloinen että meidän lajissa näiden roolien yhdistäminen on mahdollista. 

Laajemmassa mittakaavassa haluan myös  tuoda valmennusryhmän ja maajoukkueen toimintaa paremmin tunnetuksi seuroille. Taidossa  kilpaileminen kehittää urheilijaa todella paljon ja monella tavalla. Toivon, että yhä useampi taidoka innostuu kilpailemisesta, lähtee tavoittelemaan paikkaa maajoukkueesta ja saa siihen myös seurassaan valmennusta.  

Mitä odotat urheilijoilta? Odotan urheilijoilta halua kehittyä. Minä ja meidän tiimi auttaa kaiken muun kanssa. If there is a will, there is a way! 

Millaisella tiimillä toimitte? Olen onnekas, että olen saanut koottua ympärilleni loistavan valmennustiimin, josta löytyy kokemusta ja kovaa osaamista taidon eri lajeista.  Valmennustiimiin kuuluu Mimmi Turpeinen, Jani Pylväinen ja Jukka Wiljanen. Olemme myös persoonina erilaisia ja meillä on erilaisia vahvuuksia, joten täydennämme toisiamme hyvin. 

Miksi tavoitella paikkaa maajoukkueessa ja valmennusryhmässä?Valmennusryhmässä harjoittelu on mahdollisuus oppia itsestä urheilijana ja ihmisenä muutenkin, harjoitella tavoitteellisesti ja yltää suorituksiin, joihin et ehkä uskonut pystyväsi. Maajoukkueessa urheileminen ja kilpaileminen on mieletön kokemus ja se yhteishenki, joka syntyy yhteisen tavoitteen eteen harjoittelusta on kokemus, jota ei mistään muualta saa.  

Valmennusryhmä esittäytyy

Katja Anoschkin

  • Aloittanut taidon vuonna 2009
  • Seura: Sandokai (Kerava)
  • Vyöarvo 3.dan
  • Koulutus liikunnan alalta: Liikunnanohjaaja (AMK) suuntautuminen valmennus, 3-taso kamppailulajien lajitutkinto
  • Arvokisaedustus: EM 2015, MM 2017, EM 2019 ja MM 2023

Mimmi Turpeinen

  • Aloittanut taidon vuonna 2008
  • Seura: Jigotai (Jyväskylä)
  • Vyöarvo: 3.dan
  • Liikunnan-alan koulutus: Liikuntaneuvoja, Liikunnanohjaaja (AMK) ja Liikuntatieteiden maisteri
  • Arvokisaedustus: MM2013, EM2015, MM2017, EM2019, MM2023

Jani Pylväinen

  • Aloittanut taidon vuonna 1993
  • Seura Järvenpään Taidoseura
  • Vyöarvo 4.dan Renshi
  • Koulutus liikunnan-alalla: Kamppailulajien 3-taso
  • Arvokisaedustus: Kilpailijana MM2001, EM2003, MM2005, EM2007, MM2009, MM2013. Valmentajana MM2017, EM2019

Jukka Wiljanen

  • Aloittanut taidon vuonna 2001
  • Seura Järvenpään Taidoseura
  • Vyöarvo 4.dan Renshi
  • Koulutus liikunnan alalla: Kamppailulajien 3-taso
  • Arvokisaedustus: Valmentajana MM2023

Kamaeblogin toimitus onnittelee Katja Anoschkinia päävalmentajan pestistä ja toivottaa onnea tuleviin haasteisiin koko valmennusporukalle! Samalla iso kiitos Marko Havulle ja Päivi Nevalaiselle, jotka luotsasivat valmennusryhmää ja maajoukkuetta menestyksekkäästi läpi haasteellisten koronavuosien Hirosakin MM-tatameille saakka. Kiitos myös Jukka Wiljaselle, joka jatkaa nykyisessä valmennustiimissä. Nyt on aika asettaa katseet kohti Portugalin EM-kilpailuja 2025 ja Ruotsin MM-kilpailuja vuonna 2027.

Taidomaajoukkueen viimeiset tehotreenit ovat käynnissä ennen MM-kilpailuja

Taidomaajoukkueen päävalmentaja Marko Havu luotsaa joukkueensa luottavaisin mielin kohti MM-tatameja. Taidon henkilökohtaiset ja joukkueiden väliset maailmanmestaruudet ratkotaan Japanin Hirosakissa 30.7.2023. Havu uskoo, että Suomen joukkueella on mahdollisuudet useampaan mitaliin. Suomea edustaa 13-henkinen joukkue.

”Henkilökohtaisesti en pidä kahdeksaa mitalia mahdottomana, ja jopa kultamitaliin on mahdollisuudet.”

Marko Havu

Mitkä ovat Suomen joukkueen vahvuudet?

Jatka lukemista Taidomaajoukkueen viimeiset tehotreenit ovat käynnissä ennen MM-kilpailuja

Taidomaajoukkueelle uusi päävalmentaja – Marko Havu tarttuu ruoriin

Taidomaajoukkue astuu vuonna 2020 uuden päävalmentajan aikaan, kun Aki Peltola jätti tehtävänsä päävalmentajana EM-kilpailujen 2019 jälkeen. Valmennusvastuun ottaa Marko Havu, 5.dan renshi, ja hän lähtee luottavaisena uuden joukkueen peräsimeen. Kamaeblogin toimitus jututti uutta luotsia..

Markon kotiseurana toimii tällä hetkellä Yliopiston Taido, joka on myös hänen kasvattajaseuransa. Pitkän uran 23 vuoden taidorupeamasta mies ehti kuitenkin tehdä myös jyväskyläläisen Jigotain riveissä.   Päivätyökseen Marko tekee tutkimusta ja opettaa Aalto-yliopiston neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitoksella.

Koulutukseltaan Marko on liikuntatieteiden maisteri, ja taidon lisäksi hänellä on yli 25 vuotta valmennuskokemusta muun muassa koripallon, ultimaten ja amerikkalaisen jalkapallon parista. Viime aikoina taidokoiden on ollut helpoin bongata hänet tuomarin roolista, mutta Marko on myös ohjannut lukemattomia leirejä ja koulutuksia taidovuosiensa aikana . ”Kilpailijana ehdin kiertää tatameita toistakymmentä vuotta, ja olen edustanut Suomea EM-kilpailuissa 2003 ja 2007 ja MM-kilpailuissa 2005. ”

Marko Havu kuvassa vasemmalla Hollannin EM-kisoissa 2007. Kuva: Olavi Kurttio

Tuore päävalmentaja astuu hyvillä mielin edellisen päävalmentajan, Aki Peltolan käyttämiin saappaisiin.

– Aki teki valmennustiiminsä kanssa todella hyvää työtä, kuten arvokilpailujen mitalitilastoistakin voi nähdä. Meillä on Akin kanssa hyvin samankaltainen näkemys siitä, millaista maajoukkuevalmennuksen tulee taidossa olla. Urheilijoilta ei kuulunut viime kauden jälkeen lopettamispäätöksiä, joten valmennusryhmä jatkaa urheilijoiden osalta kutakuinkin samassa kokoonpanossa, ja seuraaviin arvokisoihin on kaiken lisäksi tavallista lyhyempi aika. Tavoitteeni onkin, että valmennuskulttuuri säilyisi mahdollisimman suurelta osin entisellään.

Marko kuuli edellisen valmennustiimin lopettamispäätöksestä EM-kisoissa Tampereella (elokuussa 2019) ja jutteli asiasta Akin valmennustiimiin kuuluneen Antti Korhosen kanssa. ”Halusin varmistaa huipputason kilpataidon jatkuvuuden Suomessa ja aloin mielessäni koota sopivaa valmennustiimiä. Rekrytointi on kuitenkin ollut odotettua vaikeampaa, ja tiimissä on edelleen tilaa innokkaille valmentajille.”

Tuomarointitehtävissä. SM-kilpailut 2017. Kuva: Aki Peltola

Ensisijaiseksi tavoitteekseen nyt päävalmentajauran alkaessa Marko onkin asettanut huipputason kilpataidon jatkuvuuden varmistamisen Suomessa.

Pyytäessämme Markoa luonnehtimaan itseään valmentajana ja kertomaan valmennustyylistään, hän kehottaa kysymään tätä valmennettavilta. ”En ole valmentaja, joka asettaa menestystavoitteita. Juniori- ja harrasteurheilussa pyrin tekemään urheilijoita, ja tavoitteellisille urheilijoille pyrin antamaan välineitä siihen, että he pääsisivät tavoitteisiinsa. ”

”Valmennuksen osa-alueista taito- ja taktiikkavalmennus ovat aina olleet lähinnä sydäntäni. Taitovalmennuksessa hienoimpia hetkiä ovat ne, kun valmennettava ensimmäisen kerran oivaltaa jonkin uuden asian. Samalla tavalla sekä taito- että taktiikkavalmennuksessa palkitsevat hetket, joissa urheilija tai joukkue osaa hyödyntää jotakin harjoiteltua asiaa, ja toteuttaa sen kauniisti odotetussa – tai joskus yllättävässäkin – tilanteessa. Haastavinta valmennuksessa on se, että ihmiset ovat yksilöitä: se, mikä toimii yhdellä, ei välttämättä toimi toisella. Tämä on kuitenkin samalla myös yksi niistä asioista, joiden ansiosta valmentaminen on mielenkiintoista. ”

Tuoreen päävalmentajan mielestä optimaalinen valmennettava on urheilija, joka sitoutuu harjoitteluun ja jolla on urheilijaidentiteetti. ”Urheilijaidentiteetin rakentamisessa voin auttaa, mutta sitoutumisen on tultava urheilijasta itsestään.” Jos valmennettavalla saisi olla vain kolme ominaisuutta, Markon mielestä tärkeimpiin kuuluisivatkin sitoutuneisuus, oppimiskyky ja motivaatio.
Lopuksi kysyimme minkälainen taidomaajoukkue Markolla on käsissään, kun MM-kisat Australiassa lähestyvät?

– Ensimmäinen valmennusleiri on vasta edessä päin. Olen toki nähnyt urheilijoiden kilpailusuorituksia, ja suuri osa on muutenkin tuttuja, mutta joukkueena en ole vielä ehtinyt muodostaa heistä käsitystä.

Kamaeblogin toimitus onnittelee Marko Havua päävalmentajan pestistä ja toivottaa onnea tuleviin haasteisiin!

”Olen kyllästynyt kamppailulajien mustavalkoisiin yrmyilyvideoihin”

Syyskaudella kuvattiin taidolle mainosvideota. Ajatuksena oli saada taidon videoperheeseen jotain ’päräyttävää’. Syntyi video, jonka on tarkoitus herättää tuntoja etenkin niissä, ketkä eivät ole taidoon vielä törmänneet.

 

Janne Vanhanen, toimit ohjaajana videossa, joka julkaistaan aivan lähipäivinä. Mistä idea juuri tämäntyyppiseen videoon lähti? Olen kyllästynyt kamppailulajien mustavalkoisiin ”yrmyilyvideoihin”. Halusin välittää taidon vahvuudet mieleenpainuvalla tavalla, jotenkin vangita lajin huumorin ja ilon. Pitkällisen kelailun ja demoilun  jälkeen päädyin ideaan, jossa maailma on oudolla tavalla pysähtynyt hämmennyksen hetkeen, jonka taidoliikkeet aiheuttavat.

Mikä on avainsana tämän aikakauden mainosvideoissa?
Netissä julkaistaan miljoonia videoita joka päivä. Siitä massasta on jotenkin erotuttava. Videoita kannattaa tehdä ja ostaa tunne edellä, jos video herättää jonkin reaktion, niin se on parempi kuin jokin mikä ei herätä. Minuun itseeni on aina vedonnut huumori, mutta meillä on Suomessa paljon lahjakkaita ihmisiä jotka tekee tosi koskettavia spotteja.

Mikä jäi mieleen tästä projektista?

Olohuone-kohtaus tehtiin sipoolaisessa betonikartanossa, jossa oli kymppitonnin nahkasohva. Olin jostain saanut päähäni, että sinne pitää saada kissa. Kissan terävien kynsien ja sikakalliin nahkasohvan yhdistelmä aiheutti meidän tuottajalle Michelille ja kämpän omistajalle harmaita hiuksia. Onneksi sekä kissa että sohva selvisivät kuvauksesta ehjin nahoin.

 

Janne Vanhanen, miten päädyit tekemään tämän videon? Olen harrastanut taidoa (ja leffoja) noin kymmenvuotiaasta. Aloitin Sysmän taidossa josta siirryin Tampereen kautta Helsinkiin kuvaustöiden perässä. Jossain vaiheessa alkoi tuntua siltä että halusin antaa jotain takaisin rakkaalle lajille. Teen mainoselokuvia työkseni, joten filmin ohjaaminen tuntui luontevalta. Otin yhteyttä Suomen Taidoon ja siellä oltiin tosi avoimia mun ajatuksille.


Alkoiko kiinnostaa mistä videossa on kysymys? Lue vielä videoproduktion taustoista Kamaeblogin seuraavasta jutusta perjantaina 9.2. – itse video julkaistaan lauantaina 10.2.2018 klo 12!

”Tenkai ansaitsisi nousta nykyistä arvostetumpaan asemaan suomalaisessa taidossa.”

Tammikuun alussa Helsingissä järjestetty tenkai-teemaleiri vastasi varmasti monien taidokoiden toiveisiin. Tenkain harjoittelun rutiini ja perinne on ohut monissa seuroissa. Siinä missä hokeita ja jisseniä harjoitellaan taidouran alkuajoista asti, tenkaita moni taidoka ei tee koskaan. Useat saavat ensikosketuksen lajiin harjoitellessaan kisoja varten. Näin minullekin kävi: tein tenkaita ensimmäisen kerran ruskeavöisenä päivää ennen kisoja, joihin minut oli pyydetty sairastunutta tuuraamaan. Jatka lukemista ”Tenkai ansaitsisi nousta nykyistä arvostetumpaan asemaan suomalaisessa taidossa.”