Jussi Loponen, olit mukana miesten joukkueessa, joka saalisti tenkaista EM-hopeaa ja dantai-hokeista EM-kultaa. Lisäksi otit osaa vyökokeeseen ja suoritit 2.dan –vyöarvon. Kuvaile millainen matka SM-kilpailuista EM-tatamille oli?

Matka oli pitkähkö ja haasteellinen, mutta samalla antoisa ja kehittävä. SM-kisat eivät osaltani menneet ihan suunnitellusti, joten kutsu maajoukkueeseen oli ehdottomasti tärkeä juttu minulle ja hyvä lisämotivaatio kevään päätteeksi. Jälkeenpäin onkin helppoa todeta kaiken olleen todellakin tämän projektin arvoista!

Mikä oli rankinta ja haasteellisinta?

Fyysisesti haastavin paikka oli viimeisen maajoukkueleirin viimeisessä harjoituksessa, jossa haettiin tarkoituksella rajoja ja mentiin hetkellisesti jopa yli. Ajallisesti haasteita toi treeni- ja työaikojen yhteensovittaminen, sillä treenien lisäksi mm. sotaharjoitukset vaativat omanlaisiaan palautumis- ja lepoaikoja. Esimerkiksi toukokuussa kahden maajoukkueleirin väliin jääneet kaksi viikkoa vietin kokonaisuudessaa töissä harjoituksessa.

Mikä oli parasta?
Parhaita hetkiä olivat omat ja muiden onnistumiset ja kehittyminen valmistavan kauden aikana. Joukkueen yhteishenki, keskinäinen kannustus ja valmentajilta saadut palautteet pitkin kevättä jäivät ehdottomasti mieleen.

Vuonna 2013 tulit valituksi MM-joukkueeseen, mutta vammautuminen esti sinua osallistumasta tuolloin itse kilpailuihin. Nyt pääsit mukaan tositoimiin. Millaista on kilpailla maajoukkueessa?

Oman maan edustaminen on ja tulee varmasti aina olemaan oman kisauran kohokohta. Kiitokset menevätkin tässä vaiheessa Mikko Mönkköselle ja Aki Peltolalle osoittamastanne luottamuksesta. Ehkä tuo mainitsemasi kahden vuoden odotus toi omanlaisensa lisälatauksen näihin kilpailuihin sekä kansainväliseen debyyttiin, ainakin osin tuntui siltä. Maajoukkueessa kilpaileminen on yksinkertaisesti todella hienoa ja toivottavasti minulle siunaantuu vastaavia tilaisuuksia myös jatkossa.

Miltä tuntui harjoitella samanaikaisesti vyökokeeseen ja EM-kilpailuihin?

Kisa- ja vyökoetreenien yhteensovittaminen juuri 2.daniin oli helppoa, koska kilpailu- ja shinsahokeit olivat korkeaa unshinia lukuunottamatta samat. Lisäksi ottelutreeni kisoja varten toimi hyvin myös vyökokeeseen valmistautumisessa. Ehkä juuri harjoittelumäärän vuoksi lähdin vyökokeeseen poikkeuksellisen itsevarmana ja jännittämättä!

Mikä jäi parhaiten mieleesi tapahtumasta?

Dantai Hokei, sillä tekemästäni virheestä huolimatta voitimme EM-kultaa. Toisena nostaisin esille koko joukkueessa vallinneen loistavan yhteishengen, joka varmasti vaikutti koko maajoukkueen hyvään menestykseen! Viimeisenä en voi olla mainitsematta Antti Peltosen voittoa miesten jissenissä, sillä tiesin Antin tavoittelevan tosissaan kärkisijaa! Antista tuli kisakauden ja leiritysten aikana minulle tärkein tsemppari ja joukkuekaveri, joten Antin voitto tuntui sillä hetkellä myös omakohtaiselta voitolta.

Kuvat: Olavi Kurttio ja Aki Peltola