Seurakuulumiset jatkuvat nyt Kouvolan Taidon osalta! Jatka lukemista Mitä kuuluu taidoseuroille? Osa 2. Kouvolan Taido
Kaikki kirjoittajan suomentaido artikkelit
Japanilainen puutarha osa 2 Kasvit
Taru Haimin opinnäytetyöhön kurkistaminen tuo seuraavaksi eteen tyypillisiä japanilaisissa puutarhahoissa käytettäviä kasveja. Jatka lukemista Japanilainen puutarha osa 2 Kasvit
Mitä kuuluu taidoseuroille? Osa 1. Vantaan Taido
Aiemmin laitoin blogiin pienen kyselyn seurojen kuulumisten kartoittamiseksi, mutta vastausrintamalla on ollut hiljaista. Ensimmäiseksi esimerkkinä kirjoitan nyt sitten omakohtaiset kokemukseni kotiseurastani Vantaalta. Jatka lukemista Mitä kuuluu taidoseuroille? Osa 1. Vantaan Taido
Japanilaisia taidotermejä
Väärin: krismäs, streismas, reismasu, reishimasu
Oikein: SHITSUREI SHIMAS(U)
Sana on kohtelias anteeksipyyntö salissa oleville ylemmille vöille omasta sisäänastumisesta (tai salin harmonian rikkomisesta). Sananmukaisesti shitsurei merkitsee epäkohteliaisuutta ja shimasu tulee tehdä-verbistä eli ”teen epäkohteliaisuuden”.
Taidokan suut
”Hyvä! Toi näytti ihan banaanilta! – ohjaajan kommentti taidokan onnistuneesta hangentsu-atesta.
Japanilainen puutarha osa 1
Taru Haimi (Vantaan Taidosta) teki jokin vuosi sitten opinnäytetyönsä koskien japanilaisia puutarhoja. Hänen luvallaan Kamaeblogi sai lainata ja lyhentää osia kirjoituksesta viherpeukaloisten tai muuten japanilaisista puutarhoista kiinnostuneiden taidokojen nautittavaksi. Jatka lukemista Japanilainen puutarha osa 1
Japanilaisia taidotermejä
Väärin: naute, noute, an-aute, jaa-naute, naote
Oikein: NAOTTE
Naote on verbin naoru (korjaantua, parantua, palautua) käskymuoto.
(väärät tiedot korjattu, kiitos tarkkasilmäiselle blogikävijälle!)
Oppimispäiväkirja oppimisen tukena taidoharjoittelussa
Martti Rahkila kirjoitti vuonna 2004 oppimispäiväkirjan käytöstä taidoharjoittelun tukena. Tänä päivänä oppimispäiväkirjaa pystyy pitämään niin paperilla kuin myös monenlaisissa sähköisissä ympäristöissä. Kännykkäänkin voi kirjoittaa tai sanella tuoreeltaan treeneissä käytyjä asioita harjoitusten jälkeen. Mikä oppimispäiväkirja sitten oikeastaan on?
Monelle oppimispäiväkirja on tullut vastaan opiskelussa. Erinäiset raportointijärjestelmät ovat tuttuja myös urheiluvalmennuksessa ja työelämässä. Rahkilan sanoin lyhyesti todettuna oppimispäiväkirjan idea on kirjoittaa ylös asioita omaan harjoitteluun liittyen. Oppimispäiväkirja sisältää raportointia, pohdintaa ja analysointia omasta oppimisesta ja harjoittelusta. Varsinkin pohdinnan ja analysoinnin merkitykset korostuvat oppimisessa.
Rahkila muistuttaa rajaamaan aiheen kulloinkin opiskeltavaan asiaan. Lisäksi on tärkeää analysoida, pohtia ja jäsentää omaa tekemistä ja asettaa tavoitteita, suhteuttaa asioita ja arvioida merkityksiä. Olennainen osa ovat myös opettajilta ja harjoittelukavereilta saadut palautteet, neuvot ja vinkit. Omaa oppimispäiväkirjaa kannattaa myös lukea myöhemmin arviointimielessä.
Kaikille oppimispäiväkirjan pitäminen ei välttämättä sovi, mutta se voi tarjota toisille tärkeän pilarin oppimisen tueksi. Varsinkin uusilla taidoharrastajilla voi olla alussa vaikeuksia hahmottaa lajia ja kaikkea harjoituksissa käytyä, mutta jonkinlaiset muistiinpanot voivat helpottaa asioiden yhdistämistä jatkossa käytäviin asioihin. Harjoitusten aiheet ja hyväksi todetut harjoitteet sekä niiden muistaminen taas auttavat kokenutta taidokaa myös harjoitusten suunnittelussa. Omalta kohdaltani olen havainnut asioiden tosiaan jäävän paremmin mieleen, kun niitä jollain tapaa työstää. Sama pätee niin tavalliseen opiskeluun kuin taidon oppimiseenkin. Jos oppimispäiväkirjan pitämisestä ei tee itselleen väkinäistä ja joka harjoitusten jälkeen toistuvaa pakkopullaa, vaan positiivista ja miellyttävää, voi saavuttaa jotain uutta.
Taidokan suut
Taidoka tuumi Facebookissa oman taidoseuransa viikoittaisesta sähly-treenistä: ”Tämä uljas urheilulaji on jotain kendon ja sählyn välimaastosta ja on suoranainen ihme, ettei kukaan ole vielä kuollut.”
Taido valloitti Reaktorissa

Talvilomaviikolla järjestetty nuorille suunnattu Reaktori-tapahtuma veti Messukeskuksen hallin täyteen monenikäistä väkeä. Taido osallistui tapahtumaan torstaina 18.2. kolmen taidokan voimin. Puolentoista tunnin mittaisen rupeaman aikana taidoa kävi kokeilemassa lapsia ja nuoria erilaisina ryhminä.
Heti alusta tehtiin selväksi, että taidossa ei sovi poukkoilla, vaan tärkeintä on ottaa muut paikallaolijat huomioon ja tehdä, niin kuin ohjaaja neuvoo, jottei onnettomuuksia satu. Nuorille erityisen innostavaa tuntui olevan potkutyynyjen potkiminen ja lyöminen, mutta matoilla nähtiin myös kuperkeikkoja, kärrynpyöriä ja jopa puolivoltteja. Oppilaita tuli ja meni, mutta pääpaino oli siinä, että jokainen pääsi tekemään.