Taidoa on totuttu näkemään enimmäkseen erilaisissa liikuntatiloissa ja kesäaikaan myös luonnonhelmassa tai kaupunkien kävelykaduilla näytöksissä, mutta miten taidoka Jere Anttalaisen 50 ottelun haaste päätyi Kuopion kaupunginteatterin lavalle? Kamae-blogi päätti ottaa selvää, mitä on tapahtumien taustalla. Jatka lukemista Kuopion kaupunginteatteri kutsuu 24.9.!
Kaikki kirjoittajan suomentaido artikkelit
Uusi junioripassi on tullut painosta
”Strategiakausi 2012-2016 alkaa olla loppusuoralla ja olemme saaneet tehtyä monia hyviä ja lajin junioritoimintaa eteenpäin vieviä uudistuksia. Strategiakaudella on tuotu esille junioritoiminnan merkitystä ja sitoutumista juniori-ja nuorisotyöhön niin seura- kuin liittotasollakin. Konkreettisia tuloksia ovat olleet kilpailujärjestelmän kehittäminen 7-12 -vuotiaille, nuorten valmennuspäivät, II-tason junioriohjaajakoulutuksen kehittämistyö sekä tietenkin uudistunut junioreiden raitavyöjärjestelmä ja toimintaan mukaan otettu taidovartti. Passi tukee omalta osaltaan strategiaankin kirjattua tavoitetta tuottaa laadukkaita Taido Kids -materiaaleja.” summaa lajipäällikkö Sera Kaukola uunituoreet junioripassit pöydällään.
Junioreiden taidopassi on siis kokenut uudistuksen. Passiin kerätään tuttuun tapaan suoritusmerkinnät salikokeista, kilpailuista, leireistä, mutta keväästä 2016 lähtien myös taidovarteista. Lisäksi juniorit saavat merkinnän passiin mahdollisista muista liikuntaharrastuksista. Uudistettuun passiin on kerätty myös tärkää infoa junioritaidokan pelisäännöistä, kilpailupaikalla toimimisesta sekä terveellisistä elämäntavoista. Passissa on säilytetty osio juniorin vanhemmille, missä kerrotaan mitä taido on. Jatka lukemista Uusi junioripassi on tullut painosta
Opiskelijataidoa Pohjois-Japanissa, osa 3
Leirikausi, vyökoe ja jälkitunnelmat
Lasketteluleiri
Japanin yliopistomaailmassa urheiluseurojen virkistäytymisleirit laskettelukeskuksissa tuntuvat olevan pakollinen vuotuinen tapahtuma. Taido ei ole poikkeus. Niinpä su 14.2. lähdettiin Sapporosta 16 jäsenen voimin parin tunnin bussimatkalle Rusutsun laskettelukeskukseen. Taitotasojen kirjo oli kattava, kaikkea kahden metrin välein kaatuvista monoensikertalaisista vauhdilla viilettäviin Hokkaidon kasvatteihin. Jatka lukemista Opiskelijataidoa Pohjois-Japanissa, osa 3
Egimon palautekyselyn satoa
Egimo Ky on toiminut Suomen Taidon yhteistyökumppanina vuodesta 2012 lähtien ja toimittaa suomalaiselle taidokansalle kotimaassa valmistettuja taidopukuja. Joulukuussa 2015 kerättiin palautetta Egimon valmistamista taidopuvuista verkkokyselylomakkeella. Kaikkien palautekyselyyn vastanneiden kesken arvottiin Egimon valmistama taidopuku. Arvonnassa onni suosi Heikki Rekolaa!
Kaupuunkiinmuuttaja
Taidokoita vaeltaa paikkakunnalta toiselle tasaisin väliajoin syystä ja toisesta. Vaikka uudelta paikkakunnalta löytyisikin seura, niin salin kynnys voi olla vaikea ylittää. Onko olemassa keinoa, joka saisi kaupunkiin muuttaneen vanhan taidokan osallistumaan myös treeneihin? Lajipäälikkö bongasi yhden kaupunkiinmuutajan ja esitti muutaman kiperän kysymyksen.
Ja tässä se raportti sitten tulee. Annetaan Lahden Sugatan Mikko Koivulan kertoa:
”Teamwork Makes the Dream Work”
Taidon ja taekwondon yhteistyöllä on vuosien mittaan ollut monenlaisia muotoja. Lajien erilaisuudesta huolimatta tarpeet yhteistyöhön ovat olleet samankaltaisia: tärkeimpänä on ollut tarve saada esimerkiksi tapahtumia ja koulutuksia omille jäsenille tarjottavaksi. Koska sekä taido että taekwondo ovat vielä pieniä lajeja Suomessa, on helppo hakea hyötyjä yhteistyöstä esimerkiksi henkilöresurssien suhteen. Konkreettisten tapahtumien lisäksi yhteistyötä on tehty myös lajien näkyvyyden ja tunnettuuden lisäämiseksi, mm. olemalla mukana erilaisissa messutapahtumissa. Näiden kaikkien lisäksi korvaamatonta on ollut myös henkinen tuki ja apu, jota Pasilan toimistolla on aina tarvittaessa saanut.
Selostajan näköinen mies – #SMViikko 2016
Torstaina 11.2 klo 15:30 piippaa älypuhelin ilmoittaen tekstiviestistä. Työmatkalle suuntaava tuleva lajikommentaattori lukee viestin nopeasti läpi juuri ennen nousemista koneeseen. Viestissä konkretisoituu jo viikkoja tiedossa ollut fakta. Pieni ja marginaalissa hiipivä lajimme on pääsemässä valtakunnan TV-verkkoon ja vieläpä selostettuna tapahtumana. Viestin sisältö on rento ja pyytää pikaista yhteydenottoa, sillä lauantaina 13.2. olisi tarkoitus selostaa kaksikkona taidoa. Ensimmäistä kertaa suorana televisioon taidon historiassa. Modernissa historiassa. Jatka lukemista Selostajan näköinen mies – #SMViikko 2016
Unohtumaton SM-viikko: jännitystä, liikutusta, riemua ja ylpeyttä!
Suomen ensimmäinen SM-viikko järjestettiin muutama viikko sitten Tampereella. Laatuaan ensimmäinen SM-viikko on saanut osallistujilta runsaasti positiivista palautetta. Historiallisessa tapahtumassa kilpaili 1500 urheilijaa 22 lajissa. Viikonlopun aikana SM-mitaleita jaettiin yli 400. Uusi tapahtumakonsepti keräsi Tampereen Messu- ja Urheilukeskukseen noin viisi tuhatta katsojaa. Dantai jissenin eli joukkueottelun SM-kilpailut käytiin SM-viikon yhteydessä la 13.2.
Tapahtuman yhtenä tärkeimmistä tavoitteista oli tuoda pienempiä lajeja julkisuuteen ja toimia näyteikkunana urheilun monipuolisuudelle. Yle panosti lajien esittelyihin ja suoriin lähetyksiin mittavasti ja yleisö otti SM-viikon heti omakseen.
Jatka lukemista Unohtumaton SM-viikko: jännitystä, liikutusta, riemua ja ylpeyttä!
”Liikun, olen siis olemassa”
Seiken Shukuminea kutsutaan taidomaailmassa termillä saiko-shihan, jonka vapaa suomennos on ”suurmestari”. Artikkelissani otan kuitenkin vapauden kutsua häntä Seiken Shukumineksi tai yksinkertaisesti vain Shukumineksi.
Shukumine tunnettiin ”karatenerona”: monet ovat saaneet todistaa hänen suunnatonta taitavuuttaan. Teknisen pätevyyden ja fyysisen voiman tasolla lienee hän parhaiten tunnettu jäntevyydestään ja kimmoisuudestaan: korkeita pomppuja hän treenasi jo lapsuudessaan Okinawalla. Shukuminen lapsuutta käsittelevässä kirjassa Kempo Shukyua kerrotaan, kuinka hänen ensimmäinen opettajansa Anko Sadoyama harjoitti 8-vuotiasta oppilastaan. Shukuminen joutui hyppäämään päivittäin nopeakasvuisen kiinanruusupensaan yli. Pensas oli aluksi vain 25 senttimetrin korkuinen, mutta kasvoi sentin päivävauhtia, samaan tahtiin Shukuminen kimmoisuuden kanssa: harjoituksen tulokset olivat välittömät. Japanilaisen taidolehti Taido Shinpon artikkelissa (numero 42, 1972) kerrotaan, kuinka Shukumine vieraili Sadoyaman luona sairaalassa tämän ollessa 83-vuotias. Artikkelin mukaan mestari koki kimmoisuutensa ja jäntevyytensä perustuvan Sadoyaman harjoituksiin.
Vuoden Taidoka 2015
Kuka ja mikä mies?
”Aivan huikea roolimalli ja taidoka. Maajoukkueen kapteenina täysin vailla vertaa: hän näyttää omalla sitoutumisellaan esimerkkiä ja saa muutkin ylittämään itsensä. Hän on tsemppari, joka saa kaikki (uudet ja vanhat) tuntemaan itsensä tervetulleiksi niin maajoukkueeseen kuin kaveriporukoihinkin. Hänen asenteensa ja tekeminen ovat ihailtavalla tasolla. ” Hän on vuoden Taidoka 2015 Jere Anttalainen! Jatka lukemista Vuoden Taidoka 2015
Taido on hyvän fiiliksen kamppailulaji. 