Kiitos-sanan kohtelias imperfektimuoto, jota käytetään kiitettäessä jo tapahtuneesta. Jotkut taidokat käyttävät jostain syystä sanan preesens-muotoa arigatoogozaimasu, joka ei kieliopillisesti ole väärin, muttei kuulu loppuseizaan, jossa kiitetään jo tapahtuneesta treenistä, joka ei enää jatku.
Kamaeblogi on ollut nähtävillä kohta viikon verran ja saavutti sinä aikana kaikkiaan yli 500 kävijää. Hienoa! Uusia posteja on luvassa lähiaikoina. Tulossa muun muassa juttua danleiristä.
Sivulla on näkyvillä kysely kartoittamassa kävijöiden toiveita tulevien juttujen suhteen. Eniten toivotuksi tällä hetkellä ovat nousseet kuulumiset taidoseuroilta. Mikäli juuri Sinun seurasi haluaa jakaa kuulumisenne muille taidokoille, niin ole yhteydessä toimistoon! Alla muutamia alkuun auttavia kysymyksiä, joita voi ottaa ja jättää valintansa mukaan. Jos ette itse halua kirjoittaa juttua, voitte lähettää esimerkiksi vastaukset kysymyksiin, niin toimitus kirjoittaa jutun puhtaaksi. Kuvia saa myös lähettää julkaistavaksi!
Kysymykset:
Seuran nimi?
Miten harjoittelu on muuttunut seurassanne viimeisen 5-10 vuoden aikana?
Tulevaisuuden näkymät ja suunnitelmat (kevään/kesän/syksyn osalta tai pidemmällä aikavälillä)?
Tämän hetken kirkkaimmat (nuoret) tähdet ?
Ajatuksia tulevista kisoista (SM/EM)?
Onko seurallanne oheistoimintaa/virkistyspäiviä, olisiko niistä jotain hauskaa mainittavaa? Esim. ”teimme viime syksynä vierailun eläintarhaan …” tms.
Jotain muuta, mitä haluatte kertoa muille taidokoille?
Taidon varasto käsittää valtavan määrän Kamae-lehtiä sekä kaikkea muuta vuosien saatossa sinne päätynyttä materiaalia. Kamaeblogiin saattaa silloin tällöin ilmaantua poimintoja vanhoista lehdistä tai muuta mukavaa aikojen takaa. Vanhakin voi olla monille uutta.
Tänä vuonna Junioriohjaajaseminaariin osallistui lasten ja nuorten harjoittelua ohjaavia tai siitä kiinnostuneita kamppailijoita kaikkiaan kahdeksasta eri lajista, olipa mukana pari taidokaakin, ja osallistujia oli yli 50. Junioriohjaajaseminaarin järjestäjinä olivat Suomen Taido, Suomen Taekwondoliitto ry ja Suomen Nyrkkeilyliitto ry. Lisäksi Kamppailija ei kiusaa-projektin työntekijä Tuomas Vaskisalmi esitteli projektia. Päivä alkoi aamukahveilla ja verstaissovittelufoorumissa työskentelevän Maija Gellinin esityksellä ja pienillä tehtävillä, joissa pohdittiin hyvän ryhmähengen luomista ja ylläpitämistä sekä konfliktitilanteita ja ratkaisuja niihin. Lounaaseen mennessä kamppailijat olivat saaneet paljon mietittävää ja vietävää kotisalille.
Seminaariosallistujat kuuntelevat, mitä on tulossa.
”Saavuttaminen on uhrauksista tehty, menetykset ovat valaistumista.”
Artikkeli on kunnianarvoisan Kensho Furuyan kirjoittama What Does a Black Belt Really Mean? Teksti löytyy mm. internetistä englanniksi ja on ilmestynyt Budokassa suomennettuna versiona vuonna 1997 (Budoka 3/97).
Yleisimmin esitetty kysymys itämaisissa kamppailulajeissa lienee: ”Kuinka kauan minun pitää harjoitella ennen kuin saan mustan vyön?” En tiedä, miten tähän kysymykseen vastataan muissa kouluissa, mutta ainakin omat oppilaani varovat kyselemästä tätä kysymystä, koska he tietävät, että he samalla astuisivat pitkän askeleen taaksepäin harjoittelussaan. Olenkin varoittanut kysymästä ”sitä” kysymystä, sillä he eivät tulisi pitämään vastauksesta. Jatka lukemista Mitä musta vyö merkitsee?→
The project initiated in 2011, when we started developing prototypes for a device that could quantify the power of a punch or a kick. We were curious to answer the question: how do you monitor improvement? How can we measure the force of a punch or a kick, and can we do it in such a way that it not only monitors improvement, but also shows the added value of using the 5 movements of Taido? Jatka lukemista Quantifying Taido: the Force Meter→
Allekirjoittanut kertoo pienen aikamatkan omasta taidourasta, sen alusta treenitaukoon ja pienen tarinan comebackista.
Oma taido- ura alkoi 1990. Tuolloin harjoittelu oli samanlaista kuin nykyäänkin, tosin alkujumppaan ja lihashuoltoon ehkä keskityttiin hieman perusteellisemmin. Jatka lukemista Taidoka aikamatkalla→
Tammikuun alussa Helsingissä järjestetty tenkai-teemaleiri vastasi varmasti monien taidokoiden toiveisiin. Tenkain harjoittelun rutiini ja perinne on ohut monissa seuroissa. Siinä missä hokeita ja jisseniä harjoitellaan taidouran alkuajoista asti, tenkaita moni taidoka ei tee koskaan. Useat saavat ensikosketuksen lajiin harjoitellessaan kisoja varten. Näin minullekin kävi: tein tenkaita ensimmäisen kerran ruskeavöisenä päivää ennen kisoja, joihin minut oli pyydetty sairastunutta tuuraamaan. Jatka lukemista ”Tenkai ansaitsisi nousta nykyistä arvostetumpaan asemaan suomalaisessa taidossa.”→