Voiko urheiluseura olla kantaaottava ja haluaako se olla sitä?

Kiusaaminen?

Tampereen Taido jatkoi Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa kamppailulajien yhteistä Kamppailija ei kiusaa –kampanjaa aamulehden viime keväänä lanseeraamalla #Puutunpeliin –kampanjalla. Molemmissa kampanjoissa huomio haluttiin kääntää kiusaamista vastaan ja nostaa esiin hyvien käytöstapojen ja inhimillisyyden merkitys. Usein  kiusaamisen ajatellaan koskevan vain lapsia ja nuoria, vaikka aikuistenkin välillä kiusaamista esiintyy. Tönimisen tai haukkumisen sijaan aikuisten maailmassa kiusaaminen on hienovaraisempaa ja verhoutuu usein välinpitämättömyydeksi tai ulkopuolelle jättämiseksi. Tampereen Taidon Jere Tuulkari päätyi taidon viralliseksi airueeksi aamulehden haastatteluun, jossa hän hienosti nosti esiin väliintulon merkityksen: ”Jos et puutu väärään tekemiseen, hyväksyt sen”. Susanna Korolainen (ent. Valtanen) innosti myös meitä muita mukaan kampanjaan  ja yllätykseksemme löysimme itsemme aamulehden sivulta poseeraamassa kiusaamista vastaan Bull Mentulan vierestä. Susanna totesi Bullin päässeen hyvään seuraan ja saimme kampanjaan osallistumisesta hyvää palautetta.

Maahanmuutto?

Suomeen vuoden sisällä tulleista noin 30 000 turvapaikanhakijaa on kohistu viime syksystä lähtien ja nopea muutos on ravisuttanut yhteiskuntaamme. Itselleni koitti ajanjakso, jolloin minulla oli aikaa ja energiaa ylimäärin käytettävänä ja mietin miksi en voisi ohjata taidoa myös turvapaikanhakijoille. Mielessäni olivat erityisesti naiset ja lapset, joiden voi olla miehiä hankalampi päästä sisälle suomalaiseen yhteiskuntaan. Otin yhteyttä Tampereen vastaanottokeskuksiin ja ilmoitin, että olisimme kiinnostuneita ohjaamaan maksutta japanilaista kamppailulajia. Sain pian kiinnostuneita vastauksia, jonka jälkeen aloin miettiä sopivaa harjoittelupaikkaa. Seuramme resurssit ovat pienet, joten otin yhteyttä Tampereen kaupunkiin kysyäkseni olisivatko he halukkaita antamaan käyttöömme maksuttomat harjoitustilat nääshallilta. Sain jälleen positiivisen vastauksen ja aloimme suunnitella harjoituksia yhdessä vastaanottokeskuksen henkilökunnan kanssa. Lopulta tulimme siihen lopputulokseen, että harjoitukset kannattaa ohjata vastaanottokeskuksen omissa tiloissa. Turvapaikanhakijoiden motivoiminen ohjattuun liikuntaan, harjoittelupaikalle saapuminen ja sovittujen aikataulujen noudattaminen on haasteellista.

Vastaanottokeskuksessa on pääasiallisesti perheitä, joten kesän kuluessa harjoitukset kohdistettiin lapsille.  Ikähaitari liikkui 3-13 vuoden välillä ja meno harjoituksessa oli sen mukaista.  Iloinen ”taekwondoo!” kuului vastaanottokeskuksen käytävältä, kun tulimme hakemaan lapsia harjoituksiin yläkerran vapaaseen saliin. Hakamien arveltiin olevan sivusta rikki menneet housut ja Pauliinan lyhyttä (poika)tukkaa ihmeteltiin. ”Hallittu kaaos” kuvaa hyvin harjoitusten luonnetta ja paljon aikaa kului perusasioiden harjoitteluun kuten jonottamiseen, ohjeitten kuuntelemiseen ja siihen, ettei toisia saa häiritä harjoittelun aikana. Lapset pursuivat innostusta ja energiaa ja vanhemmat olivat luottavaisia (ja helpottuneita?) päästämään lapsensa harjoituksiin. Harjoituksissa käytettiin aikuisten kanssa pääasiallisesti englannin kieltä ja lasten kanssa suomea. Etenkin jo kouluun päässeet lapset osasivat hämmästyttävän hyvin suomen kieltä ja tulkkasivat tarvittaessa nuoremmilleen tai vanhemmilleen. Harjoituksia ohjaamaan mennessä oli välttämätöntä pitää ennakko-odotukset loitolla ja ottaa tilanne vastaan juuri sellaisena kuin se sinä päivänä vastaanottokeskuksessa sattui olemaan. Tämä oli hyvää harjoitusta kurin ja järjestyksen mukavuusalueelle tottuneella taidokalle.

Nämä kuvat ovat marraskuulta, jolloin kävimme Susannan kanssa Kaupin vastaanottokeskuksen avajaisjuhlissa. Pistimme sinne pystyyn taido -pisteen, jossa sai käydä kokeilemassa tekniikoita mitsiin, jaettiin taidon käyntikortteja ja näytettiin videoita.

Tasa-arvo?

Viimeisimpänä osallistuimme Plan Tampereen somekampanjaan #tyttöjenpuolella, jossa kaikki aktiiviryhmät Tampereella haastettiin ottamaan ryhmästään kuva vaaleanpunaisen asian tai esineen kanssa tyttöjen päivänä 11.10. Seuramme pitkäaikainen aktiivi Juha Lemmetti sai haasteen ja otimme sen heti vastaan. Tampereen taido, kuten lajimme ylipäätään, on esimerkillinen tasaisen sukupuolijakaumansa puolesta niin junioreissa kuin aikuisissakin ja uskon, että tämä hyödyttää kaikkia harrastajia. Myös vastaanottokeskuksessa ohjatuissa taidoharjoituksissa yhtenä ajatuksena oli näyttää mallia siitä, että tytöt voivat harrastaa kamppailulajeja siinä missä pojatkin ja kehittää itseään yhdessä poikien kanssa harjoitellen.

Päätelmiä

Sheiken Shukumine kehitti taidon modernin yhteiskunnan tarpeisiin. Vain muutos on pysyvää ja taido onkin muuttunut huomattavasti 70-luvun staattisesta, karatemaisesta harjoittelusta, jossa naisten ja miesten koettiin tarpeelliseksi harjoitella eri tavoilla. Henkilökohtaisesti en koe taidoharjoitusten ohjaamista vastaanottokeskuksessa niinkään tilaisuutena rekrytoida uusia harrastajia, mihin se myöskin on erinomainen mahdollisuus, vaan enemmän haluna jakaa taidon antia ympäröivään, muuttuvaan yhteiskuntaan. Harjoitusten ohjaaminen antoi myös meille ohjaajille korvaamattomia, omakohtaisia kokemuksia toimimisesta turvapaikanhakijoiden kanssa.

Liikunnan kieli on globaali, kaikille yhteinen ja helposti jaettavissa yhteisiksi kokemuksiksi. Uskon, että nämä kokemukset nostavat niin yksilön kuin koko yhteisönkin itsetuntoa ja yhdistävät eri lähtökohdista tulevia ihmisiä. Haastamme muutkin Suomen taidoseurat miettimään mitä hyvää taido voisi tarjota muuttuvalle yhteiskunnalle lisätäkseen sen tasa-arvoa.

Teksti ja kuvat: Hanna Vuorenpää

Lähteet:

• http://www.aamulehti.fi/kotimaa/puutunpeliin-kampanja-hyvien-tapojen-puolesta-haastamme-nyt-kaikki-mukaan-joukkoon/